Koskivoimakomitea

Koskivoimakomitea oli komitea, jonka senaatti asetti 17. lokakuuta 1917. Se toimi aluksi Rautatiehallituksen yhteydessä. Sen tehtävänä on suunnitella ja rakentaa sekä käyttää valtion vesivoimalaitoksia.[1] Erityisesti se toteutti Imatran voimalaitoksen rakentamisen. Sen puheenjohtajaksi tuli Bernhard Wuolle, joka erimielisyyksien vuoksi erosi komiteasta 1923, jäseniksi Risto Ryti ja professori Axel Juselius[2] sekä sihteeriksi tie- ja vesirakennusten ylihallituksen vanhempi insinööri Hugo Malmi[3][4]

Lisätty koskivoimakomitea asetettiin lokakuussa 1921, ja siihen tulivat kuulumaan lisäksi muun muassa Jalmari Castren, K. Snellman, Väinö Tanner, Toivo Ikonen ja A. Lampen.[2] Väinö Tanner oli lisätyn koskivoimakomitean jäsen 1921–1946.[5]

Komitean aloitteista merkittävimmät olivat vuonna 1920 esitetyt ehdotukset Kymijoen Anjalankosken ja Vuoksenvirran Imatran rakentamisesta.[2] Komitean nimeksi tuli myöhemmin Valtion Koskirakennus toimikunta. 9-jäseninen toimikunnan alaisena oli Valtion Koskivoimatoimisto. Toimikunnan toimintaa sääteli Ohjesääntö 27/3 1923.[1]

Ennen talvisotaa komitea teki suunnitelman Pohjois-Suomen vesivoiman rakentamisesta ja vesistöjen säännöstelystä.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b Pieni tietosanakirja Gutenberg.org. Viitattu 12.8.2009.
  2. a b c UKK922168
  3. Kai Hoffman: Vuorineuvos Hugo Malmi (1878–1952). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Bernhard Wuolle, Helsingin rotaryklubi
  5. Väinö Tanner. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  6. Jarmo Vehmas, Rahat Ruotsiin ja päästöt Tanskaan