Avaa päävalikko

Korsoraattori on suomalainen Internet-huumoripalvelu, "joka muuttaa minkä tahansa internet-sivun tekstit korsoksi eli täyteen "niinku" ja "vittu"-sanoja"[1]. Esimerkiksi edellinen lause korsoroituna kuuluu:

Korsoraattori on niinku suomalainen Internet-huumoripalvelu, "joka vittu muuttaa minkä totanoin tahansa internet-sivun vittu textit korsox tiätsä eli niinku täyteen "niinku" ja vittu "vittu"-sanoja"

Helsingin Sanomat mainitsi sivuston vuosituhannen "toistaiseksi suurimmaksi web-hitiksi" tammikuussa 2000, joka sai yli 165 000 sivunpyyntöä ensimmäisen viikkonsa aikana, jopa ilman mainostamista. Korsoraattorin päätekijä oli suomalaisessa uusmediayrityksessä työskennellyt, Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva, mutta pääkaupunkiseudulla asuva henkilö, joka on halunnut pysytellä nimettömänä.[1]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Korsoraattori aloitti toimintansa 7. tammikuuta 2000.[2] Palvelun nimettömänä pysyttelevän kehittäjän mukaan se sai alkunsa hetken mielijohteesta, 20 minuuttia vaatineen ohjelmointityön jälkeen. Idean perustana oli vuonna 1998 hieman huomiota saanut humoristinen nettipalvelu nimeltä "Soneraattori", joka muunsi kaikki "Tele"-alkuiset sanat "Sonera"-alkuisiksi, Telen vaihdettua nimensä Soneraksi. Korsoraattori-nimi valittiin, koska "Korso nyt vain sattuu olemaan Vantaan perimmäinen lähiö ja koska esimerkiksi Kaivopuistoraattori tai Kannelmäkiraattori ei kuulostaisi lainkaan yhtä hyvältä".[3]

Palvelun maine lähti leviämään sen tekijän mainittua asiasta vain kahdella IRC-kanavalla. Tieto palvelusta päätyi myös STT:n uutispalveluun, jonka kautta se levisi useisiin suomalaisiin sanomalehtiin. Televisiokanava Nelosen ajankohtaisohjelma Valvomo esitti tuntemattomana pysytelleen kehittäjän anonyymin puhelinhaastattelun tämän kieltäydyttyä esiintymästä omalla nimellään ja omilla kasvoillaan televisiossa.[3]

Viikko julkaisun jälkeen Korsoraattori sai jo 124172 päivittäistä hittiä ja koko tammikuussa palvelua käytettiin 944234 kertaa, mikä vastasi tuona aikana suurimpien kaupallisten suomalaisten internet-palveluiden kävijämääriä. Kävijämäärät laskivat kuitenkin pian, ja vuoden 2000 lopussa kuukausittaisia kävijöitä oli enää noin 45 000. Kymmenen vuotta myöhemmin kävijöitä oli palvelun perustajan mukaan noin sata päivässä.[3]

TekniikkaMuokkaa

Palvelu on teknisesti hyvin yksinkertainen, lisäten sivun alkuun vain <BASE href-""> -tagin, muuttaen joitakin kirjainyhdistelmiä sekä lisäten valikoituja sanoja satunnaisiin tekstiväleihin. Sen ensimmäinen versio kehitettiin mod-dtcl-työvälineellä. Palvelu sijoitettiin aluksi 133 MHz Intel Pentium-prosessorilla ja 64 MB:n keskusmuistilla varustetulle Linux-serverille, kehittäjän työnantajan tiloihin. Neljän megabitin yhteys ei alkuaikojen suurista käyttömääristä huolimatta juurikaan häiriytynyt palvelun käytöstä. Suurin osa internet-käyttäjistä käytti tuolloin modeemiyhteyksiä.[3]

Kuormankestoa parannettiin koodaamalla palvelu uudestaan C-ohjelmointikielellä, minkä jälkeen palvelu hajautettiin kehittäjän ystävän kotikoneelle. Kyseinen kotikone oli 256 kbits/s -nopeuksisen tietoliikenneyhteyden päässä, prosessorinaan 266 MHz Intel Pentium II, Linux-käyttöjärjestelmällä. Alkuperäinen palvelin toimi ainoastaan etusivuna, joka ohjasi joka toinen sekunti "korsorointipyynnön" varsinaiselle palvelimelle. Kun palvelun suosio oli laantunut noin kahden kuukauden kuluttua, se palautettiin alkuperäiselle palvelimelle. Kehittäjän mukaan palvelua on sittemmin siirretty monta kertaa, ja se on ollut "monenlaisissa koneissa monenlaisten yhteyksien takana". Vuonna 2010 päivitetyssä historiikissa kerrottiin palvelun olleen viime vuodet vanhalla Sun Ultra Enterprise -koneella.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Petteri Numminen: Korsoraattori on yllätyshitti Helsingin Sanomat. Klik!-verkkoliite. 14. tammikuuta 2000. Helsingin Sanomat. Viitattu 22. elokuuta 2007.
  2. http://korsoraattori.evvk.com/faq.html
  3. a b c d e Anon.: Korsoraattori - kuinka se sai alkunsa ja mitä sitten tapahtui? korsoraattori.evvk.com. 6.2.2010. Espoo. Viitattu 28.3.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa