Konrad Mägi

virolainen taidemaalari

Konrad Vilhelm Mägi (1. marraskuuta 1878 Rõngu15. elokuuta 1925 Tartto) oli virolainen taidemaalari. Hänen Saarenmaalla maalaamansa maisemamaalaukset olivat Viron taiteen ensimmäiset modernit maisemamaalaukset.[1]

Konrad Mägi
Konrad Mägi noin vuosina 1898–1905
Konrad Mägi noin vuosina 1898–1905
Henkilötiedot
Syntynyt1. marraskuuta 1878
Rõngu, Viro
Kuollut15. elokuuta 1925 (46 vuotta)
Tartto, Viro
Kansalaisuus virolainen
Taiteilija
Taidesuuntaus Ekspressionismi

Elämänvaiheita muokkaa

Mägi sai taiteellisen peruskoulutuksensa Tartossa vuonna 1899. Taidekoulutukseen häntä kannusti hänen työnantajansa. Hän oli kiinnostunut myös urheilusta, teatterista ja viulunsoitosta.[2]

Taideopintojaan Mägi jatkoi vuosina 1903–1905 Pietarissa, missä hänen opettajansa oli virolainen Amandus Adamson. Opintoihin kuului myös huonekalujen ja tapettien suunnittelua. Pietarin monet museot tarjosivat hänelle suuria elämyksiä ja hän päätti ryhtyä kokopäivätoimiseksi taiteilijaksi. Taideopintonsa hän jätti kuitenkin kesken.[2]

Mägi toimi aktiivisesti vuoden 1905 vallankumouksellisessa liikehdinnässä. Yhdessä taiteeseen suuntautuneiden ystäviensä kanssa 1906 Mägi matkusti Ahvenanmaalle ja asui Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa. Tuolloin tehdyis maalauksista ei tiedetä paljoakaan, sillä monet niistä ovat kadonneet. Tuolloin hänessä alkoi herätä unelma Pariisissa tehtävistä taideopinnoista.[3]

Mägi matkusti Pariisiin suorittamaan jatko-opintoja vuonna 1907. Elämä Pariisissa ei ollut helppoa, Mägi kärsi jatkuvasta rahapulasta eikä elämä suurkaupungissa ollut miellyttävää. Pariisista hän matkusti ystävineen Norjaan, missä oleskeli vuodet 1908–1910. Vierailu Norjassa oli pidempi kuin oli ajateltu, sillä jatkuva rahapula esti matkustamisen. Säilyneissä kirjeissään hän moittii norjalaisia epäystävällisiksi ja olosuhteitaan huonoiksi. Norjan aikana syntyi arviolta 75 maalausta, joista osan taiteilija myi järjestääkseen toimeentulonsa. Maalaukset joita tuolloin syntyi leimaavat hallusinaatiot ja ekspressiivisesti koetut maisemat. Mägi piti maisemaa esteettisten ja uskonnollisten kokemusten paikkana.[2]

Vuonna 1912 Mägi palasi Tarttoon, missä toimi taideopettajana sekä rehtorina vastaperustetussa Pallas-taidekoulussa. Tuolloin alkoivat myös terveysongelmat ja hän matkusti vuonna 1913 Saarenmaalle toipumaan ja hoitamaan terveyttään. Saarenmaalla tehtyjä maalauksia leimaa värien ja valon rikkaus ja tapa maalata aihe on tärkeämpää kuin se mitä maalataan.[2]

Ahvenanmaalla Mägi maalasi teoksia, jotka olivat jugend-tyyliä, mutta Pariisissa hän innostui impressionismista ja fauvismista. Vuoden 1918 paikkeilla Mägi omaksui ekspressionismin, joka hänen mielestään vastasi tunnetasolla parhaiten ajan levottomuuteen. Tarton aikana maalauksista tuli tummasävyisiä ja sulkeutuneita, niissä on metafysiikkaa, mystiikkaa ja irrationaalisuutta.[2]

1920-luvun alussa Mägi aloitti uuden, vahvan luomiskauden. Sille inspiraation antoi Italiaan tehty matka. Italiassa hän vieraili Venetsiassa, Roomassa ja Caprilla.[2]

Ennenaikainen kuolema katkaisi uuteen vaiheeseen tulleen taiteilijanuran. Sairaalaan Mägi vietiin liian myöhään, häntä ei ehditty tutkia. Mägi oli aikaisemmin kärsinyt aliravitsemuksesta ja depressiosta.[4]

Uransa aikana Mägi ehti maalata arviolta 400 maalausta. Niistä ehkä puolet on tuhottu tai ne ovat kadonneet. Viron neuvostomiehityksen alkuvaiheissa hänen teostensa julkinen esittely oli kiellettyä. Miehityksen loppupuolella niiden esittelystä tuli jälleen sallittua ja häntä käsitelleitä teoksia alkloi ilmestyä.[4]

Virossa on vuodesta 1979 alkaen, taiteilijan syntymäpäivänä 1. marraskuuta, jaettu Konrad Mägi -mitali. Se myönnetään ansioituneelle taidemaalarille.

Maalauksia muokkaa

Lähteet muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.