Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo siirtokuntien perustamisesta. Termin merkityksestä lääketieteessä katso Kolonisaatio (lääketiede).

Kolonisaatio tarkoittaa siirtokuntien eli kolonioiden perustamista, asuttamista ja siirtoasutusta.[1]

Kolonisaatio on laajamittaista väestön siirtymistä, jossa siirtolaiset säilyttävät vahvat yhteydet omaan tai esivanhempiensa entiseen maahan, mikä antaa heille merkittäviä etuoikeuksia uuden alueen muihin asukkaisiin nähden.[2] Vallattu alue voi olla myös asumaton.

Kolonisaatio voi olla kolonialistista, jos sen takana on selkeästi kolonalistisia poliittisia järjestelmiä. Tällöin uudisasukkaat usein joko kokonaan syrjäyttävät edelliset asukkaat tai luovat lakeja ja muita järjestelmiä, jotka järjestelmällisesti asettavat alkuperäiset asukkaat heitä heikompaan asemaan.[2]

Rajaseutujen kolonisaatiossa asutusta levitetään laajamittaisesti aiemmin hyödyntämättömille alueille. Usein tämä tapahtuu maan viljelemiseksi tai luonnonvarojen hankkimiseksi. Tällaiseen muuttoliikkeeseen on harvoin liittynyt erillisten poliittisten kokonaisuuksien perustamista, sillä se tapahtuu olemassaolevien asutusten reuna-alueilla. Tällaisen kolonisaation moderni esimerkki on han-kiinalaisten maanviljelijöiden levittäytyminen Sisä-Aasian laidunmaille 1800-luvulta alkaen. Pohjois-Amerikan kolonisaatio tapahtui idästä länteen Euroopasta tulleilla siirtolaisilla. Kehittyvä teknologia kuten rautatie nopeutti tällaista kolonisaatiota suuresti.[3]

Kolonisaation toinen muoto on uudisasutusten perustaminen merentakaisille rannikoille. Tällaisia siirtokuntia olivat esimerkiksi foinikialaisten ja kreikkalaisten siirtokunnat antiikin ajalla sekä englantilaisten varhaiset siirtokunnat Pohjois-Amerikan itärannikolla. Uudisasukkaat ja alkuperäisasukkaat pysyttelivät erillään, eivätkä uudisasukkaat havainneet alkuasukkailla verotettavissa olevaa maataloutta. Siirtokunnat pyrkivät omavaraisuuteen emämaasta ja paikallisista asukkaista. Työvoima otettiin joko kasvavan yhteisön sisältä, kuten Pohjois-Amerikassa ja Australiassa, tai alkuperäisasukkaista, kuten Afrikassa. Kolmas tapa saada työvoimaa tällaisiin siirtokuntiin oli muualta tuotu orjatyövoima.[4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Howe, Stephen: Empire: A Very Short Introduction. Oxford University Press, 2002. ISBN 9780192802231.
  • Osterhammel, Jürgen: Colonialism: A Theoretical Overview. Markus Wiener Publishers, 2005. ISBN 978-1-55876-340-1.

ViitteetMuokkaa

  1. Iso sivistyssanakirja, WSOY 2008, s. 171.
  2. a b Howe 2002, s. 31.
  3. Osterhammel 2005, s. 5–6.
  4. Osterhammel 2005, s. 6–7.