Kolmas puunilaissota
Kolmas puunilaissota käytiin Rooman tasavallan ja Karthagon välillä vuosina 149–146 eaa. Vaikka Rooma oli kukistanut Karthagon toisessa puunilaissodassa, Karthago elpyi seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana. Karthagon kauppaa oli rajoitettu, mutta asukkaat olivat turvautuneet sen sijaan maanviljelyyn.
Kolmas puunilaissota | |||||
---|---|---|---|---|---|
Osa puunilaissotia | |||||
Karthagon sijainti Välimeren rannalla.
| |||||
| |||||
Osapuolet | |||||
Komentajat | |||||
Karthago kävi tuottoisaa maatalouskauppaa Rooman kanssa, mutta jotkut poliitikot ajoivat sen lopullista tuhoamista. Näihin kuului Marcus Porcius Cato, joka päätti jokaisen puheensa senaatissa sanoihin: "Ceterum censeo Carthaginem esse delendam" eli ”Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava." Vaikka Karthago vakuutteli rauhantahtoaan, Rooma aloitti sitä vastaan sodan vuonna 149. Sotajoukkoja johti konsuli Scipio Aemilianus. Karthagon piiritys kesti kolme vuotta, ja kukistuttuaan kaupunki hajotettiin maan tasalle vuonna 146. Jäljelle jääneet 50 000 asukasta myytiin orjiksi. Sotapäällikkö Scipio sai kunnianimen Africanus.[1]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Castren, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 309–310. Otava, 2011.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolmas puunilaissota Wikimedia Commonsissa