Koivulovimittari

hyönteislaji

Koivulovimittari (Ennomos autumnarius) on melko yleinen loppukesän ja alkusyksyn mittariperhonen.

Koivulovimittari
Ennomos autumnaria FvL m.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Ennomos
Laji: autumnarius
Kaksiosainen nimi

Ennomos autumnarius
(Werneburg, 1859)

Synonyymit
  • Ennomos autumnaria
Katso myös

 Commons-logo.svg Koivulovimittari Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Etusiivet ovat pienten tummien pisteiden kirjomat, kellanruskeat ja ulkoreunaltaan selvästi tummemmat. Siipien poikki kulkee kaksi pienistä, osin yhteensulautuneista pisteistä muodostuvaa tummaa poikkijuovaa. Juovien väliin jäävä alue kapenee huomattavasti siiven takaosaa kohti. Poikkiviirujen välissä on tummanruskea, rengasmainen täplä. Takasiivissä ei ole yläpinnalla huomattavaa kuviointia, mutta ulkoreunan tuntumasta ne ovat usein tiheäpisteiset. Siipien ulkoreuna on sukulaislajien tapaan mutkitteleva. Koivulovimittari on Ennomos-suvun melko samannäköisistä perhoslajeista selvästi suurin, sillä siipiväli on 41–54 mm.[1][2][3]

Samannäköisiä lajeja ovat etenkin leppälovimittari (Ennomos alniarius) ja tammilovimittari (Ennomos erosarius).

Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa

Esiintymisalue ulottuu Keski-Euroopasta Aasian poikki Japaniin.[3] Koivulovimittari on Suomessa etelään painottunut sisämaalaji[3]. Sitä tavataan silti Etelä-Lappiin saakka, joskin levinneisyys on pohjoisessa painottunut länteen. Perhonen lentää elokuun alusta syyskuun lopulle.[4]

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Lehti- ja sekametsissä viihtyvä perhonen, jonka voi tavata myös puistoista ja puutarhoista. Perhoset alkavat lentää hämärän laskeuduttua ja naaraita tulee valojen luokse jo illalla. Koiraat kiinnostuvat valoista yleensä vasta aamuyön tunteina. Päivisin perhonen lepää siivet yläviistossa teeskennellen kuollutta lehteä. Munat talvehtivat.[3]

RavintokasviMuokkaa

Toukka elää useilla eri lehtipuilla, etenkin koivuilla (Betula).

LähteetMuokkaa