Kohtalotragedia
Kohtalotragedia[1] on melodraaman muoto ja tarkoittaa alun perin saksalaisia draamateoksia, jotka syntyivät 1820- ja 1830-luvulla ja joissa vallitsee aaveenomainen ja kammottava käsitys kohtalosta. Kohtalo esiintyy ennalta määrättynä, sokeana, armottomana, turmioon syöksevänä. Friedrich Schillerin näytelmä Die Braut von Messina vaikutti ratkaisevasti kohtalotragedian syntymiseen. Aikakauden tunnetuimpia kohtalotragedioiden kirjoittajia ovat Zacharias Werner (Der vier-undzwanzigste Februar) ja Adolf Müllner (Die Schuld, Der neunundzwanzigste Februar). Myös Franz Grillparzer liittyi tähän suuntaan nuoruudentragediassaan Die Ahnfrau. August von Platen Hallermünde parodioi kohtalotragediaa näytelmässään Die verhängnisvolle Gabel (1826).[2][1]
Kohtalotragedian alkumuotona pidetään antiikin Kreikan tragedioita.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kohtalotragedia, Tieteen termipankki, viitattu 10.11.2020
- ↑ Kohtalotragedia. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917