Kognitivismi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kognitivismi on teoria ja tutkimussuunta psykologiassa ja kognitiotieteessä, sekä oppimisteoria ja metodologia kasvatustieteissä.
Kognitivistisen teorian mukaan mielen toiminta voidaan kuvata ja selittää kvantitatiivisilla ja tieteellisillä menetelmillä. Klassisen kognitivismin (symbolinen paradigma, klassinen komputationalismi) teorian mukaan mieli voidaan kuvata symbolirakenteilla operoivana tiedonkäsittelynä. Kognitiotieteissä kognitivistinen tutkimus soveltaa tätä taustateoriaa käyttäen mielen toiminnan tutkimukseen matemaattista ja laskennallista mallintamista kokeellisen psykologian tutkimusmenetelmiä. Generatiivinen kielitiede on alkujaan myös kognitivistinen aatesuuntaus.
Kognitiivinen psykologia on psykologian haara, joka rakentuu historiallisesti kognitivismin varaan. Kognitiotiede on puolestaan teoreettisempi ja filosofisempi tieteenala, joka tutkii yleisesti kognitiota ja tietoilmiöitä. Generatiivinen kielitiede kuvaa kielen mekanismeja tiedonkäsittelyjärjestelmänä.
Kognitivismista tuli psykologian valtavirtaa 1900-luvun loppupuolella sen syrjäyttäessä behaviorismin kokeellisen psykologian taustaideologiana. Kognitivismi ei niinkään hylkää behaviorismia kokonaisuudessaan, vaan oikeastaan laajentaa behavioristista psykologiaa hyväksymällä sisäisten mielentilojen olemassaolon, mutta tavallaan "määrittelee ne uudelleen" symbolirakenteina (subjektiivisten tajunnantilojen sijaan).
Kognitivismin suosio johtui pitkälle behavioralismia vastaan 1950-luvulla yhä enenevästi kasautuneesta kritiikistä, kuten Noam Chomskyn argumenteista. Hänen mukaansa kieltä on mahdotonta oppia puhtaasti ehdollistamalla, joten sen oppimiseen vaaditaan myötäsyntyisiä kykyjä.