Koštšei Kuolematon (ven. Кощей Бессмертный, Koštšei Bessmertnyi) on ilkeä slaavilaisen kansanperinteen hahmo. Koštšei-nimen kirjoitusasu muissa slaavilaisissa kielissä (esimerkiksi puolan Kościej) viittaisi siihen, että nimi on johdettu luuta merkitsevästä sanasta (ven. кость, puol. kość). Vanhoissa suomalaisissa toisinnoissa tai suomennetuissa satukirjoissa hahmon nimi on usein yksinkertaistettu asuun Kašhei tai Košhei.[1] Hänet kuvataan usein luurankomaisena mieshahmona.

Ivan Bilibinin näkemys Koštšeista
Viktor Vasnetsovin 1926-27 näkemys Koštšei Kuolemattomasta

Koštšein surmaaminen on äärimmäisen hankalaa. Hänen sielunsa on erillään ruumiista piilotettuna neulaan, joka on munan sisällä, joka on ankan/sorsan sisällä, joka on jäniksen sisällä, joka on rautaisessa kirstussa, joka on kiinnitetty ketjulla / haudattu vihreän tammen alle Bujan-saarelle. Niin kauan kuin sielu on turvassa, Koštšei ei voi kuolla. Jos arkku kaivetaan maasta ja avataan, jänis säntää pakoon. Mikäli jänis saadaan kiinni ja tapetaan, ilmaantuu sen sisältä ankka/sorsa, joka pyrähtää lentoon. Sillä, joka on saanut munan haltuunsa, on Koštšei vallassaan: tämä alkaa heiketä, tulee sairaaksi ja menettää taikavoimansa. Koštšei kuolee, kun neula rikotaan. Joidenkin tarinoiden mukaan se on rikottava Koštšein otsaa vasten.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Eduard Uspenski: Alas taikavirtaa. Otava, 1980. ISBN 9789511059493.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.