Kivi (ympäristötaideteos)
Kivi on suomalaisen kuvanveistäjä Anne Koskisen suunnittelema ympäristötaideteos[1] Helsingin Aurinkolahden Kauniinilmanpuistossa.[2] Teos on paljastettu vuonna 2008, ja se on vuonna 2003 järjestetyn kutsukilpailun voittajateos.[1]
Teos muokkaa
Vuosaaren Aurinkolahden alueelle valmistui vuonna 2008 virkistyskäyttöön tarkoitettu Uutelankanava. Kanavan rakentaminen alkoi jo vuonna 2003 raivaus- ja maansiirtotöillä. Helsingin kaupungin rakennusvirasto halusi kanavaa ympäröivälle alueelle taideteoksen, joka kestäisi ulkoilmaa, ei aiheuttaisi vaaraa ja säilyisi vähintään 30 vuotta. Virasto järjesti teoksen hankkimiseksi kutsukilpailun, johon pyydettiin kaikkiaan seitsemän taiteilijaa tai taiteilijaparia.[3] Kilpailun voitti Koskisen teos Kivi. Koskisen ehdotus käsitti alueelta kaivetun luonnonkiven ja viisi siitä tehtyä pronssiin valettua kopiota, joita voisi käyttää näköala- ja istumapaikkoina.[4]
Teos toteutettiin niin, että alkuperäisestä luonnonkivestä, ”emokivestä”, tehtiin kolme pronssivaloskopiota, jotka sijoitettiin kanavan itärannan Kauniinilmanpuistoon istutetulle alueelle kävelyreitin varrelle.[1] ”Emokivi” on sijoitettu kanavan keskialtaaseen[5] ja se on osittain veden alla.[6] Kaikki neljä kiveä ovat hiukan eri asennoissa, josta johtuen ne näyttävät erilaisilta.[1] Pronssiset kivet patinoituvat aikaa myöten ja toisaalta niiden koskettelu saa pronssivaloksen pinnan hohtamaan kiiltävänä.[6] Alkuperänsä takia teoksen luonnonkiven ja pronssivalosten nähdään ”toimivan käsitteellisenä muistomerkkinä paikan ympäristön muutokselle luoden pitkän perspektiivin jääkaudesta tähän päivään.”[7]
Milja Liimatainen on käsitellyt Koskisen teosta vuonna 2012 valmistuneessa taidehistorian pro gradu -tutkielmassaan Julkinen veistos ja tila – Kivi, Kolme aitaa ja Epigrammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille paikkasidonnaisina merkitysten muodostajina. Liimataisen mukaan ”Koskinen on suvereeni eri materiaalien, kiven, pronssin, puun ja marmorin työstäjä ja tunnusomaista hänen teoksilleen onkin lähes piinaavan huolellinen toteutus.”[8]
Kuvia teoksesta muokkaa
-
Kivi. ”Emokivi” Uutelankanavassa. -
Kivi. Lähinnä emokiveä oleva pronssinen kivi. -
Kivi. Toiseksi lähinnä emokiveä oleva pronssinen kivi. -
Kivi. Kauimmainen pronssikivi.
Lähteet muokkaa
- Liimatainen, Milja: Julkinen veistos ja tila – Kivi, Kolme aitaa ja Epigrammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille paikkasidonnaisina merkitysten muodostajina. Taidehistorian oppiaine Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Helsinki: Milja Liimatainen, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Kivi Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 24.10.2021. Viitattu 27.10.2019.
- ↑ Liimatainen, 2012, s. 24
- ↑ Liimatainen, 2012, s. 14
- ↑ Liimatainen, 2012, s. 15–16
- ↑ Saarinen, Sirkka: Uutelan kanava muodostaa kaupungin reunan. Betoni-lehti, 2010, nro 3, s. 8–13. Helsinki: Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 27.10.2019.
- ↑ a b Liimatainen, 2012, s. 15
- ↑ Liimatainen, 2012, s. 16
- ↑ Liimatainen, 2012, s. 18