Kirjoapollo
Kirjoapollo[1] (Zerynthia polyxena), vanhemmissa lähteissä kirjoritari, on Etelä- ja Keski-Euroopassa jokseenkin yleinen kevään päiväperhoslaji. Suomessa tai muualla Pohjois-Euroopassa sitä ei tavata. Eteläeurooppalaista Zerynthia cassandraa pidetään joissakin lähteissä kirjoapollon alalajina[2].
| Kirjoapollo | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Ritariperhoset Papilionidae |
| Alaheimo: | Apolloperhoset Parnassiinae |
| Tribus: | Zerynthini |
| Suku: | Kirjoapollot Zerynthia |
| Laji: | polyxena |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Zerynthia polyxena |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kirjoapollo on monien lähimpien sukulaistensa tapaan keskikokoinen, pyöreäsiipinen, väritykseltään selvästi vaaleankeltaisen ja mustan kirjava perhonen. Etusiiven etureunassa on rivi laajoja, lähes nelikulmaisia mustia laikkuja ja siiven kärkiosassa saattaa näkyä muutama pieni punainen täplä. Takasiiven ulkoreunaa kiertävässä tummassa vyössä on punaisia laikkuja, joiden ulkopuolella on lisäksi pieni sininen täplä. Siipisuonet erottuvat siipien vaaleaa pohjaväriä vasten selvästi mustina viiruina. Sekä etu- että takasiivissä siipeä reunustaa leveä musta juova, jonka jyrkän sahamaisesti mutkittelevan ulkoreunan kellertävä viiru jakaa selkeästi leveämpään vyöhön ja sen mutkittelua seuraavaan viirumaiseen osaan. Siipien alapinnalla perhosen väritys on yläpintaa selkeämmin puna-musta ja vähemmän vaaleankeltainen. Perhosen vartalo on mustan ja punaisen kirjava. Siipiväli 60–80 mm.[3][4]
-
♂ -
♂ △ -
♀ -
♀ △
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Kirjoapollo on eteläeurooppalainen perhoslaji, jota tavataan Lounais-Ranskasta Välimeren pohjoispuolta pitkin Italiaan ja edelleen Balkanin niemimaalle sekä Kreikkaan ja Uralille. Aasiassa sen levinneisyys jatkuu Turkin kautta Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan. Pohjoisimmaksi levinneisyys nousee Itä-Euroopassa. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena huhtikuusta kesäkuulle.[3][5]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Kirjoapolloa tavataan kuivilla ja kuumilla paikoilla, mutta korkeammalla tai pohjoisempana tyypillinen ympäristö muuttuu kosteammaksi. Perhoset lentävät matalalla kasvillisuuden yläpuolella ja pysähtyvät usein juomaan kukkien mettä. Kirjoapollo on yleinen, mutta tavallisesti harvalukuinen laji, joskin paikasta riippuen perhosten yksilömäärät voivat olla huomattavan suuria. Lentotapa on jokseenkin suoraviivainen, mutta hento.[3] Kotelo talvehtii.
Perhonen on saalistajilleen myrkyllinen toukan ravintokasvistaan talteen ottamien yhdisteiden vuoksi.[6]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka syö erilaisia piippuruohoja (Aristolochia).
Lähteet muokkaa
- ↑ Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0. s. 17
- ↑ Zerynthia (Zerynthia) polyxena cassandra (Geyer, 1828) www.nkis.info. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ a b c Zerynthia polyxena www.eurobutterflies.com. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ http://www.butterfly-guide.co.uk/species/papilionidae/pap2.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Zerynthia polyxena tolweb.org. Viitattu 24.12.2020.
- ↑ Miriam Rothschild, J. Von Euw, T. Reichstein: Aristolochic acids stored by Zerynthia polyxena (Lepidoptera). Insect Biochemistry, 1.9.1972, nro 7, s. 334–343. doi:10.1016/0020-1790(72)90038-8. ISSN 0020-1790. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- European Butterflies and Moths[vanhentunut linkki] (puolaksi)
- Butterflies of Bulgaria (englanniksi)
- Butterflies of France (englanniksi)
- Schmetterling-Raupe (saksaksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Zerynthia polyxena, the Southern festoon (englanniksi)