Kilpitulivuori

Kilpitulivuori on leveä ja loivarinteinen tulivuorityyppi. Kilpitulivuoret syntyvät virtaavasta ja nopeasti juoksevasta laavasta, minkä vuoksi tulivuorten keilat muodostuvat mataliksi. Niiden purkaukset ovat muihin räjähdysmäisesti purkautuviin tulivuoriin verrattuna rauhallisia. Pienet kilpitulivuoret voivat muodostua yhdessä jatkuvassa purkauksessa, mutta suuret kilpitulivuoret ovat syntyneet noin miljoonan vuoden aikana sadoista tai tuhansista peräkkäisistä purkauksista.

Kilpitulivuori Mauna Kea.

Laavan juoksevuus ja nopea virtaus johtuvat laavan emäksisyydestä. Kilpitulivuorten laava on juuri tällaista basalttista laavaa.

Monet maapallon suurimmista tulivuorista ovat kilpitulivuoria. Suurin tulivuorista on Havaijin suurimmalla saarella sijaitseva Mauna Loa. Kilpitulivuoria on myös mm. Galápagossaarilla sekä Luoteis-Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa. Réunionin saarella sijaitseva Piton de la Fournaise on yksi maapallon aktiivisimpia tulivuoria. Se purkautuu keskimäärin kerran vuodessa.

Purkautuvan magman viskositeetti riippuu sen lämpötilasta ja koostumuksesta. Havaijilaisista kilpitulivuorista magma purkautuu noin 1 200 °C:n lämpötilassa, kun taas useimpien mantereella sijaitsevien tulivuorten magma saavuttaa vain 850 °C:n lämpötilan. Laavan juoksevuuden takia purkauksessa ei tapahdu suurempia räjähdyksiä, jollei vettä pääse purkautumisaukkoon. Myös laajenevat kaasut voivat aiheuttaa huomattavaa suihkuamista matalaviskositeettisessa laavassa.

Myös muilla planeetoilla on kilpitulivuoria. Marsissa sijaitsevan Olympus Monsin, joka on suurin tunnettu vuori aurinkokunnassamme, on arveltu olevan sammunut kilpitulivuori. Marsilaiset kilpitulivuoret ovat korkeampia ja paljon suurempia kuin maapallon vastaavat. Mannerlaattojen liikkeen takia maapallon kuumissa pisteissä syntyvät tulivuoret siirtyvät ajan myötä syrjään eivätkä ehdi kasvaa suuremmiksi.

Aiheesta muualla

• Erityyppisiä tulivuoria Tieteen kuvalehti