Kilamuwan steela
Kilamuwan steela on Turkin Zincirlistä löydetty foinikialaista piirtokirjoitusta sisältävä steela. Se on ajoitettu 820-luvun puoleen väliin eaa. ja tekstin perusteella steelan on pystyttänyt Samalin foinikialainen kuningas Kilamuwa. Steela on nykyisin Vorderasiatisches Museum-museon kokoelmissa Saksan Berliinissä
Steela muokkaa
Kilamuwan steela löydettiin Turkin Zincirlistä eli muinaisen Samalin alueelta vuonna 1902, kuninkaallisen palatsin eteiskammiosta. Basalttisteelassa on kuva kuninkaasta kädessään kuningasvaltaa symboloinut lootus, sekä jumalsymboleita, joihin kuningas viittaa toisella kädellään. On oletettu, että jumalsymbolit viittaavat jumaliin, jotka mainitaan steelassa olevan piirtokirjoituksen loppupuolella. Sekä steelassa olevan kuningaskuvan positio että piirtokirjoituksen kaivertaminen pintareliefinä eli korkokuvana tavallisemman upotetun reliefin sijaan muistuttavat myöhäisheettiläistä ja luuvilaista piirtokirjoitusta. Koska Zincirlin alueella oli ollut heettiläis- ja luuvilaisasutusta jo pronssikaudelta lähtien, on päätelty, että Kilamuwan aramealainen dynastia päätyi Samalissa hallitsemaan luuvilaisesta enemmistöstä koostunutta kansaa.[1]
Piirtokirjoitus on ajoitettu 820-luvun puoleen väliin eaa., ja se on varsin hyvin säilynyt. Piirtokirjoitus on kirjoitettu varhaisella Tyroksen ja Sidonin foinikialla, vaikka steelassa mainitut nimet ovat aramealaisia ja heettiläisiä tai luuvilaisia. Kilamuwa itse kuului Samalin aramealaiseen dynastiaan, mutta hänen äitinsä nimi oli luuvilainen. Tekstin perusteella Kilamuwa oli dynastian viides kuningas. Steela on nykyisin Vorderasiatisches Museum-museon kokoelmissa Saksan Berliinissä.[1]
Piirtokirjoituksen teksti muokkaa
- Minä olen Kilamuwa, Haj[a]n poika.
- Gabbar hallitsi Jaudin maata eikä teh[nyt] mitään. Sen jälkeen (hallitsi) Bamah, eikä hän saanut mitään aikaan, ja sen jälkeen (hallitsi) isäni Haja, eikä hän saanut mitään aikaan, ja sen jälkeen (hallitsi) veljeni Sail, eikä hänkään saanut mitään aikaan.
- Mutta min[ä], Kilamuwa Tam[…]n poika, onnistuin tekemään sen, mitä kukaan edeltäjistäni ei ollut tehnyt. Isäni kuningashuone hallitsi mahtavien kuninkaiden keskellä, ja he kaikki ojensivat kätensä tais[tella]kseen (minua vastaan), mutta minä kärvensin (näiden) kuninkaiden käsiä kuin tuli, poltin (heidän) partansa ja tein lopun (heidän) aseistaan.
- Vain da[nu]nilaisten kuningas oli minua voimakkaampi, mutta minä kutsuin Assyrian kuninkaan avukseni häntä vastaan. Hän antoi palvelusneidon lampaasta ja nuoren soturin kangaspalasta.
- Minä olen Kilamuwa, Hajan poika, joka istun isäni valtaistuimella. Minua edeltäneitä kuninkaita kansan miehet haukkuivat kuin koirat, mutta minä olin heille kuin isä, olin heille kuin äiti ja olin heille kuin veli. Sen, joka ei ollut eläessään omistanut lammasta ja jolla ei ollut eläessään ollut härkää, minä tein karjan omistajaksi sekä (annoin) hopeaa ja kultaa. Ne, jotka eivät olleet koko ikänään nähneet pellavaa, saivat minulta nyt hienoa merisilkkiä. Minä johdatin kansan miehiä kädestä pitäen ja heidän tunteensa minua kohtaan olivat kuin orvon kaipaus äitiään kohtaan.
- Jos joku poikieni joukosta, joka istuu (valtaistuimelleni) jälkeeni, vahingoittaa tätä kirjoitusta, älkööt kansan miehet (enää) kunnioittako ylhäisiä, älköötkä ylhäiset kunnioittako kansan miehiä. Jos kuka tahansa (muu) vahingoittaa tätä kirjoitusta, Gabbarin jumala, nuijaa heiluttava Baal, murskatkoon hänen kallonsa, ja Bamahin jumala, Baal-Hamon, halkaiskoon hänen päänsä, kuten myös Rakib-El, kuningashuoneen herra!
”Jaudi” on kuningaskunta, jonka nimi kirjoitetaan konsonanteilla j’dj ja joka tunnetaan myös nimellä Samal. ”Jaudi” on perinteinen, joskin todennäköisesti virheellinen vokalisaatio. Nimellä ei ole mitään tekemistä Juudan kuningaskunnan nimen kanssa. Kohdassa ”Tam[…]n poika” näkyvissä ovat kirjaimet tm[…]n, mutta niiden merkityksestä ei ole varmuutta. Nimi saattaa viitata Kilamuwan äitiin. ”Käsi” on mahdollista myös tulkita aseeksi. ”Taistellakseen” on kirjaimellisesti ”syödäkseen”, ”kuluttaakseen”.[1]
”Da[nu]nilaiset” eli dnnym viitannee Anatolian alueella asuneeseen kansaan, joka on mahdollisesti sama kuin esim. Karatepen piirtokirjoituksessa mainitut Adanan tasangon asukkaat. ”Kutsuin” on kirjaimellisesti ”vuokrasin”.[1]
”Assyrian kuninkaan” viittaa Salmanassar III:een, joka teki sotaretken alueelle 20. hallitusvuonna (noin 839 eaa.). Kohdassa ”Kansan miehet” esiintyvän sanan mskbm tarkkaa merkitystä ei tunneta, mutta on ehdotettu, että se saattaisi viitata alueen luuvilaiseen kansanosaan. ”Merisilkkiä” on Byssus-kangasta, joka oli Välimeren pystysimpukan kiinnityskuiduista kehrätystä langasta kudottu erittäin arvokas kangas.[1]
”Jälkeeni” on kirjaimellsiesti ”alleni”. ”Ylhäisiä” sanan b’rrm merkitystä ei tunneta, mutta on ehdotettu, että se saattaisi viitata aramealaiseen yläluokkaan. Kohdan ”nuijaa heiluttava” sanan smd tarkka merkitys ja vokalisaatio ovat tuntemattomat, mutta se viitannee lyömäaseeseen. Rakib-El oli Samalin aramelaisdynastian jumala.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 192-195. julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0). Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8. Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).