Avaa päävalikko

Kiinteistötunnus on Suomessa kiinteistön yksilöivä tunnus. Kiinteistötunnuksen rakenne on määritelty kiinteistörekisteriasetuksen (5.12.1996/970) 1 §:ssä. [1]

Kiinteistötunnus on tunnus, joka annetaan kiinteistölle, kun se rekisteröidään asemakaavan mukaisesti asemakaava-alueelle.

Kiinteistötunnuksena käytetään kaavayksikön ja kaavatontin yksilöivää tunnusta. Se muodostetaan neliosaisena numerosarjasta joka on muotoa ###-###-####-####.

1. Ensimmäinen osa on kolminumeroinen kuntanumero. Se voi olla myös kunnan jollakin alueella aikaisemmin voimassa ollut kuntanumero, mikäli sama kuntanumero ei ole ollut käytössä myös toisessa kunnassa (osakuntaliitos).

2. Seuraavat kolme osaa muodostetaan kunnan päättämällä tavalla.

Jos on kyse kaavayksiköstä, joka muodostaa yleisen alueen, kertoo numerosarjan keskimmäinen nelinumeroinen osa alueen käyttötarkoituksen seuraavasti:

• 9901 Katualue

• 9902 Tori ja katuaukio

• 9903 Puisto

• 9904 Urheilualue

• 9905 Loma- ja matkailualue

• 9906 Liikennealue

• 9907 Vaara-alue

• 9908 Erityisalue ja suojelualue

• 9909 Vesialue

Kiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus. Tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa jäljelle jäävän muodostajakiinteistön tunnus säilyy muuttumattomana. [2]

Muutos aikaisempaanMuokkaa

Aikaisemmin, ennen 10.4.2014 voimaan tullutta annetuista kiinteistötunnuksista pystyi päättelemään esimerkiksi, missä kylässä kiinteistö sijaitsi tai onko kiinteistö muodostettu lohkomalla toisesta kiinteistöstä. Aikaisemmin lohkomisessa kantakiinteistölle jäi entisen emäkiinteistön kiinteistötunnus ja siitä erotetut kiinteistöt saivat oman kiinteistötunnuksen, jonka viimeinen luku erosi emä- ja kantakiinteistön tunnuksesta.[3]

Esimerkiksi eduskuntatalon rakennuksen rekisteriyksikön kiinteistötunnus on 91 (Helsingin kaupunki) - 13 - 400 - 2 tai toisessa neljätoistanumeroisessa määrämuotoisessa muodossa 09101304000002. [4] Tunnuksesta näkee, että samasta emäkiinteistöstä on erotettu useita saajakiinteistöjä.

Suomen kiinteistöjen rekisteriyksiköiden rajat on nähtävissä Maanmittauslaitoksen Karttapaikassa viikon viiveellä kiinteistötoimituksen rekisteröinnistä.

LähteetMuokkaa