Khersonasos (Kreeta)
Khersonasos (m.kreik. Χερσόνασος, myös Χερσόνησος, Khersonēsos; lat. Chersonesus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Chersónisoksen kaupungin eli Liménas Chersonísoun paikalla.[1][2][3][4]
| Khersonasos | |
|---|---|
| Χερσόνασος | |
 Khersonasoksen roomalaisaikaisen sataman jäänteitä. |
|
| Sijainti | |
  Khersonasos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Liménas Chersonísou, Chersónisos, Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Khersonasoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kreetan pohjoisrannikolla nykyisin Málianlahtena tunnetun lahden länsirannalla, noin 25 kilometriä itään Herakleionin kaupungista ja nykyisestä Iraklionista. Tabula Peutingerianassa kaupungin kuvataan sijainneen 16 roomalaista mailia eli noin 24 kilometriä Knossoksesta. Lyktoksen eli Lyttoksen kaupunki sijaitsi Khersonasoksesta noin 15 kilometriä sisämaassa.[2][3][5]
Khersonasos sai niemeä tarkoittavan nimensä niemestä, nykyisestä Kastrín niemestä, joka suojasi kaupungin satamalahtea sen pohjoispuolelta. Kaupunkikeskus sijaitsi niemellä ja sen eteläpuolisella alueella. Niemi toimi oletettavasti kaupungin akropoliina eli ”yläkaupunkina”. Alakaupunki sijaitsi niemen länsi- ja eteläpuolella. Satama oli Kreetan pohjoisrannikon paras Herakleionin ja Oluksen välisellä alueella.[1][2] Khersonasoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1]
Antiikin lähteiden mukaan Kreetalla oli myös ainakin yksi toinen Khersonesos/Khersonasos-niminen kaupunki, Khersonesos saaren länsirannikolla.[3]
Historia muokkaa
Khersonasoksen paikalla oli asutusta jo minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella. Antiikin ajan Khersonasos asutettiin muun Kreetan tavoin Manner-Kreikasta käsin. Plutarkhos kertoo siirtokuntalaisten tulleen paikalle Artemiin patsas mukanaan. Artemis saattoi toimia kaupungin suojelijana Britomartis-epiteetillä.[2]
Khersonasos toimi Lyktoksen poliksen satamana, ja oli oletettavasti ainakin jossakin määrin sen alaisuudessa ainakin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Khersonasoksen asemasta omana poliksenaan eli itsenäisenä kaupunkivaltiona vielä klassisella kaudella ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, sillä sitä ei mainita sellaisena vielä tuon ajan lähteissä. Se vaikuttaa olleen polis ainakin noin ajalla 330–280/270 eaa., jolloin se löi omaa hopearahaa. Rahat olivat aiginalaisen mallin mukaisia, ja niiden kuvituksessa esiintyi Britomartis.[1][2][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Khersonasios (Χερσονάσιος) ja Kherronēsios (Χερρονήσιος).[1]
200-luvulla eaa. Khersonasoksesta tuli Knossoksen alainen liittolainen. Ensimmäinen maininta kaupungista poliksena on noin ajalta 259–250 eaa., jolloin se teki liiton Miletoksen kanssa monien muiden Kreetan kaupunkien tavoin. Vuonna 183 eaa. Khersonasos sopi sympoliteiasta Lyktoksen kanssa, ja esiintyy tässä yhteydessä nimityksellä ”Lyktos meren rannalla”. Kummatkin kaupungit olivat mukana liitossa, jonka Kreetan kaupungit tekivät samana vuonna Eumenes II:n kanssa. Khersonasos ei kuitenkaan välttämättä ollut enää tuolloin Lyktoksen alainen, vaan mahdollisesti nousemassa sitä tärkeämmäksi. Lopullisesti Khersonasos ohitti satamansa ansiosta Lyktoksen merkittävyydessä roomalaisella kaudella.[1][2]
Khersonasos kukoisti vielä varhaisella bysanttilaisella kaudella. Tuolloin se oli piispanistuin, ja sen piispoja mainitaan 400-luvulta 700-luvulle. Myöhemmin asutus siirtyi sisämaahan nykyisen Chersónisoksen kylän eli Áno Chersónisoksen paikalle. Liménas Chersonísoun kaupunki on kasvanut antiikin aikaisen kaupungin paikalle enemmän vasta 1960-luvulta lähtien.[2][7][8]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Khersonasoksen kaupungin paikalla tehdyt varhaisimmat löydöt ajoittuvat 300-luvulle eaa. Kaupungin läheltä on kuitenkin löydetty merkkejä haudoista 500-luvulta eaa.[1]
Kaupungin merkittävimpiin löytöihin lukeutuvat roomalaisaikaisen sataman rakennelmat, mukaan lukien itä-ja eteläpuolisten aallonmurtajien jäänteet. Kaupungin niemen koillisrannasta on löydetty suuria kallioon kaiverrettuja kala-altaita. Kaupungista on löydetty myös muun muassa roomalainen teatteri. Lisäksi siellä tiedetään olleen myös amfiteatteri. Kumpikin oli suhteellisen hyvin säilynyt vielä vuonna 1583 ja näkyvissä ilman kaivauksiakin vuonna 1897, mutta nykyisin teatteri on lähes tuhoutunut ja amfiteatteri kadonnut kokonaan.[2][9]
Roomalaisen kauden löytöihin lukeutuvat myös muutamat talojen perustukset sekä mosaiikeilla varustettu lähdekaivorakennus. Kaupungin läheltä on löydetty jäänteitä akveduktista.[2] Strabonin mukaan kaupungissa oli Artemis Britomartikselle omistettu temppeli. Se on paikannettu rannikolle noin kilometrin kaupungista itään, nykyisen Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) kirkon paikalle. Temppeli oli rakennettu 100-luvulla eaa.[2]
Kaupungin akropolis oli ympäröity muureilla, jotka ovat kuitenkin myöhäiset ja peräisin myöhäisantiikin ajalta tai bysanttilaiselta kaudelta. Niemen kärkeen rakennettiin varhaiskristillisellä ajalla 400–500-luvulla basilikakirkko.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”953 Chersonasos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CHERSONESOS (Limani Khersonesou) Pediada District, N Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Chersonesus (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Chersonasos Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.17.5; Strabon: Geografia 10.4.14.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Ano Hersonissos Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ Hersonissos history Explore Crete. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Khersonasos Wikimedia Commonsissa
