Ketosiilikäs
Ketosiilikäs (Hyphoraia aulica) on keskikokoinen, aitosiilikkäisiin lukeutuva perhoslaji.
| Ketosiilikäs | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Alaheimo: | Aitosiilikkäät Arctiinae |
| Suku: | Hyphoraia |
| Laji: | aulica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hyphoraia aulica |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaKetosiilikäs on helposti tunnistettava perhonen. Etusiivet ovat tasaisen ruskeat ja niissä on useita epäsäännöllisen muotoisia laikkuja, joiden väri vaihtelee valkeasta vaaleankeltaiseen. Takasiivet ovat tummankeltaiset tai oranssit ja niissä on laajoja tummia kuvioita. Siipikuvioiden värisävy ja kuvioiden muoto vaihtelee. Pää ja keskiruumis ovat ruskeat ja perhosen niskassa on vaalea poikkijuova. Takaruumis on keltainen ja sen selkäpuolella on mustia poikkiraitoja. Siipiväli on 34–38 mm.[1]
Levinneisyys ja lentoaika
muokkaaKetosiilikästä tavataan suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian poikki Japaniin asti, mutta laji on esiintymiseltään erittäin paikoittainen, eikä sillä ole mainittavaa taipumusta hakeutua uusille elinpaikoille.[2] Suomessa lajia tavataan vain aivan eteläisimmissä osissa sekä Ahvenanmaalla. Perhoset lentävät touko-kesäkuussa.[3]
Suomessa vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa ketosiilikäs on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN)[4]
Elinympäristö ja elintavat
muokkaaPäiväaktiivisten siilikkäiden tapaan ketosiilikäs on vaikeasti löydettävä ja sen tapaakin tyypillisimmin toukkana. Aikuiset koiraat lentävät pääasiassa auringonpaisteisina aamupäivinä etsimässä kasvillisuuden joukkoon piiloutuneita naaraita. Erityisen hyvin ketosiilikäs viihtyy rantaniityillä sekä kuivilla ja matalakasvustoisilla paikoilla, jotka lämpiävät pian auringonnousun jälkeen.[2]
Naaras munii ravintokasvien lehtien alapinnoille 150–200 munaa ja kuolee heti saatuaan munimisen päätökseen. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana ja koteloituu maahan. Kotelo kuoriutuu varhain aamulla.[2]
Ravintokasvi
muokkaaToukka elää monilla eri ravintokasveilla.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 402–404
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s.457
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen Perhoset: Ketosiilikäs
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- lepiforum.de (saksaksi)