Keskustelu:Vilhelm Occamilainen

Mikä on miehen nimi?

Artikkelissa käytetään Wilhelm (po. Vilhelm) Ockhamilaisesta lyhennettyä nimeä "Ockhamilainen", ikään kuin se olisi miehen sukunimi. Yleinen tapa on kuitenkin kutsua vain syntymäpaikkansa mukaan nimettyjä (ilman varsinaista sukunimeä olevia) henkilöitä lyhyesti ETUNIMELTÄ, esim. Leonardo (da Vinci), Erasmus (Rotterdamilainen), Don Quijote (Manchalainen). Olisi siis parempi puhua pelkästä Vilhelmistä. (Wilhelm on nimen saksalainen muoto; suomessa ei käytetä w-kirjainta käännösnimissä).--Jarmo K. 8. syyskuuta 2008 kello 23.08 (EEST)

Voisi, ehkä pitäisi, olla William, ei Vilhelm (vrt. Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan s. 124)--91.152.215.119 4. syyskuuta 2010 kello 09.07 (EEST)

Suomenkielisessä tutkimuskirjallisuudessa vakiintunut muoto on William Ockham. Kts. esim. Hirvonen, Vesa & Saarinen, Risto (toim.): Keskiajan filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-093-0.  –Kommentin jätti 128.214.75.154 (keskustelu) 25. tammikuuta 2013 kello 12.40

Mitä ihmettä? Heti 1. rivillä lukee: "suom. Vilhelm Okkamilainen". Eikös suomenkielisessä Wikipediassa pitäisi käyttää suomenkielistä nimeä, kun sellainen kerran on olemassa? 85.217.42.90 18. heinäkuuta 2013 kello 06.17 (EEST)

Tämä ei yksinkertaisesti ole enää tapana aihetta käsittelevässä suomenkielisessä kirjallisuudessa. Eihän esimerkiksi ulkomaisten monarkkienkaan nimiä enää suomenneta. Esimerkiksi Englannin Charles on suomalaisissa teksteissä Charles, eikä Kaarle.  –Kommentin jätti 128.214.75.154 (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 10.20‎

Kyllähän kaikki Charlesit on käännetty Kaarleiksi. Jos tarkoitat nykyistä kruununprinssiä, hän ei ole vielä monarkki. On tosin ollut puhetta siitä, että hänen nimeään ei enää suomennettaisi, koska nimi Charles on yksinkertaisesti tutumpi meille suomalaisille. 212.50.203.198 1. syyskuuta 2013 kello 21.42 (EEST)

Mihinköhän artikkelin nykyinen nimi oikein perustuu? Kaiken järjen mukaan etunimenä pitäisi olla suomennettu Vilhelm tai alkuperäiskielinen William. Mistä tuo Wilhelm kaksoisveellä on vetäisty? Myös Ockhamilainen on minulle vieras muoto. Ainakin vanhemmassa suomalaisessa kirjallisuudessa se on Occamilainen, Occam tai Okkamilainen. --Risukarhi (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 21.52 (EEST)

Kun kenelläkään ei ollut tähän mitään sanottavaa, niin muutin tämän Vilhelm Occamilaiseksi. Painetut suomalaiset tietosanakirjat näyttäisivät käyttävän ensisijaisena muotoa Okkamilainen, mutta ajattelin, että ehkä occamilainen sopii luontevammin yhteen artikkelien Occamin partaveitsi ja Occamismi kanssa. Olisi edelleen kiinnostavaa tietää, perustuiko tuo Wilhelm W:llä mihinkään lähteeseen vai oliko se jonkun omaa keksintöä. --Risukarhi (keskustelu) 3. syyskuuta 2013 kello 14.26 (EEST)

Toistan yhä, että suomenkielisessä tutkimuskirjallisuudessa nimi on vakiintunut jo aikaa sitten muotoon William Ockham. Siksi tätä muotoa olisi syytä käyttää myös täällä. Edellä on mainittu jo yksi tuoreehko painettu lähde. Suomessa Ockhamin ajattelusta on hiljattain väitellyt tohtoriksi kaksi tutkijaa. Molemmat käyttävät muotoa William Ockham. Kts. https://wiki.uef.fi/display/~vehirvo@uef.fi/Vesa+Hirvonen ja http://www.helsinki.fi/teol/pro/pmp/members/holopainen.htm Samoin on toimittu tässä Jyväskylän yliopistossa hyväksytyssä pro gradu -tutkielmassa. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8167/G0000197.pdf?sequence=1 . Lisää viitteitä kirjallisuuteen löytyy näiden linkkien kautta. Vastaavasti artikkelit partaveitsestä ja Ockhamismistä tulisi muuttaa tämän käytännön mukaisiksi. Muoto "Vilhelm Occamilainen" on auttamatta vanhentunut.  –Kommentin jätti 128.214.75.154 (keskustelu) 9. syyskuuta 2013 kello 15.26‎

Vilhelm Occamilainen on yleisimmin käytössä. Kpaslh (keskustelu) 9. syyskuuta 2013 kello 17.27 (EEST)

Tällainen väite edellyttäisi viitteitä ajankohtaiseen ja aiheeseen erikoistuneeseen kirjallisuuteen. Vrt. edellinen kommenttini.  –Kommentin jätti 128.214.75.154 (keskustelu) 19. syyskuuta 2013 kello 09.51 (EEST)

Ei lähteitä

Luulisi filosofin juttujen löytyvän kirjallisista lähteistä. Nyt lähteitä ei ole lainkaan.

Näinollen kaikki väitteet ovat vapaata riistaa poistolle. Pitäisikö todellakin käsittää näin? --Casimirpo 19. maaliskuuta 2010 kello 12.07 (EET)

Jos sisällössä on kyseenalaisia kohtia, ne kannattaa merkitä suoran poiston sijasta erillisellä lähdepyynnöllä; kokonaan lähteettömät artikkelit taas voi merkitä Lähteetön-mallineella. Tämä artikkeli on kuitenkin merkitty Käännös-mallineella, joten sitä ei tarvitse merkitä erikseen kokonaan lähteettömäksi. (Kts. puutteelliset lähdemerkinnät). --Tomisti ^{(disputaatiot)} 25. tammikuuta 2013 kello 16.46 (EET)