Keskustelu:Vesileima

Viimeisin kommentti: 8 vuotta sitten käyttäjältä J.K Nakkila
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus Aaaatu (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 01.10 (EEST)Vastaa

Mielenkiintoinen artikkeli. Kieli on paikoin vähän hankalaa. En esimerkiksi oikein onnistunut kääntämään virkettä "Tätä selittää se, että egutöörimenetelmässä osa vedestä on poistunut vesileiman puristuksen vaiheessa, sekä vettä poistuu myös vesileima-aiheen muodostavan egutöörin vastaiseen suuntaan, viiran läpi." ymmärrettävään muotoon. Kuka on Larry D. Smith, joka on kirjoittanut artikkelin päälähteenäkin sivuston. Mutta siis pääosin ihan kiva artikkeli. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 20.45 (EEST)Vastaa
Kiitos. Tuossa virkkeessä täytyy hahmottaa missä kohtaa paperikonetta ollaan menossa. Vesi alkaa poistua kun sulppu saadaan perälaatikosta viiralle ja että egutööri on viiran yläpuolella. Egutöörimenetelmällä muodostettava vesileima tehdään hieman myöhemmin kuin laadultaan paremmassa sylinterimenetelmässä. ks. havainnekuvat. Larry D. Smith on joku sankari, joka on onnistunut raottamaan sanaista arkkuaan niin, että tällaiseen jossain määrin sensitiiviseen tekniikan saraan saa edes jotain todellisia lähdeviitteitä. Toisaalta hänen materiaalinsa lähdeviitteet vaikuttaisivat varsin kattavilta yhtä lailla, joskaan en artikkelia laajentaakseni nähnyt tarpeelliseksi paneutua niihin yksitellen. Asiantuntijalähteenä hänen käyttämästään Dard Hunterista löytyy englanti-wikin puolelta ihan oikea artikkeli. Määrä näyttää paljolta koska sivusto on vanhaa sivu sivulta tehtyä internetiä, joten jokainen erillinen sivu oli viitattava erikseen. Aaaatu (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 21.20 (EEST)Vastaa
Ei sen ole väliä, että sinne on useita viittauksia. Lähinnä mietin sitä, että kuinka luotettava sivusto kyseessä on, kun ei ole tietoa sivuston tekijästä nimeä enempää. Tosiaan lähteaineisto näyttäisi olevan ainakin sivulla esillä, joten eiköhän me tuohon sivustoon voida nyt luottaa. --PtG (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 10.27 (EEST)Vastaa
Teet hienoa työtä graafisen tekniikan aiheiden parissa. Ongelmana on tässä(kin) artikkelissa, että keskityt vähän liikaa ja liian tarkasti tekniikkaan, etkä esimerkiksi mainitse turvapainatusnäkökulmaa lainkaan EDIT ja mainitset turvanäkökulman vain ohimennen – eikö se ole pääsyy vesileimojen käyttöön ja jo muinaiseen käyttöönottoon? Määritelmää voisi minusta yleistajuistaa sanomalla aluksi vain, että vesileima muodostuu paperin ohennetuista kohdista. Juu, varmaan massaa siirrellään niin että ohuen kohdan viereen tulee paksumpi kohta jne., mutta eikö tuo ohennus ole olennaista? –Kotivalo (keskustelu) 13. huhtikuuta 2016 kello 20.26 (EEST)Vastaa
Turvapainonäkökulma todellakin tuli kuvioihin vasta myöhemmin, eritoten koneellistumisen myötä. Historiaosuudessa on mainittu noita suosituimpia alkuperäisiä käyttötarkoituksia. Korostevesileima muodostuu ympäröivää materiaalia ohuemmista kohdista. Ympäröivää paperia tummemmassa vesileiman kohdassa voi olla ympäröivää paperia paksumminkin materiaalia, eikä tämä ole monisävyvesileimoissa lainkaan tavatonta. Aaaatu (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 11.05 (EEST)Vastaa

Kiva artikkeli tosiaan. Kun se on jo pitkähkö, niin johdannossa saisi olla jotain historiasta ja käyttötarkoituksista eli esim. miksi vesileimoja ruvettiin painamaan alunperin ja miksi niitä käytetään nykyään. Tällä lisäyksellä kannatan lupaavaksi. --Ukas (keskustelu) 21. huhtikuuta 2016 kello 09.10 (EEST)Vastaa

Käy lupaavaksi. --Lakritsa (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 12.00 (EEST)Vastaa

Ilmeisesti kannatusta, arkistoin ja merkkaan. J.K Nakkila (keskustelu) 30. huhtikuuta 2016 kello 10.06 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Vesileima”.