Keskustelu:Vesihöyry

Mielestäni fi.wikipedia.org ohjaa virheellisesti kutsun: http://fi.wikipedia.org/wiki/höyry --> http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesihöyry koskapa käsitteet 'höyry' ja 'vesihöyry' eivät ole samoja! Asiaan voi tutustua esim. englanninkielisillä sivuilla: http://en.wikipedia.org/wiki/Vapor, tai esim. lukion fysiikan kirjoista. Myös kohdan 'Vesihöyry' ensimmäinen lauseen alku on virheellinen: "Vesihöyry tai lyhyesti höyry", sanat 'tai lyhyesi höyry' pitää jättää pois.

212.146.54.209 24. toukokuuta 2010 kello 08.42 (EEST)

Ehkäpä se tarkoittaa että vesihöyryä kutsutaan joskus myös 'vain' höyryksi. Mutta en sanoisi sitä yleensä käytetään siinä tarkoituksessa. 85.217.22.111 31. maaliskuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Tuo väite vesihöyryn 95-98 % osuudesta on täysin epätieteelliseltä sivustolta repäisty, eikä sille ole tieteellisiä perusteita.

Jokainen...

http://mysite.verizon.net/mhieb/WVFossils/greenhouse_data.html (lähde numero 4. sivulla)

Tuota sivua katsova, joka ymmärtää yhtään mitään tieteestä tai kasvihuoneilmiöstä näkee kilometrin päähän, että tieteen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Wikipedian pitäisi tiukentaa huomattavasti rajoja siitä, millaisia sivustoja voi pitää lähteinä ja mitä ei.

http://gristmill.grist.org/story/2006/12/22/222357/40

Lisää keskustelua asiasta.

Lähteen oleminen täysi nolla pitäisi tajuta jo siitä, että se väittää CO2:n osuudeksi kasvihuoneilmiöstä 0,28 % ilman virhemarginaaleja, kun tieteellisissä julkaisuissa luku vaihtelee välillä 9-30 %. Ja ne ovat siis vertaisarvosteltuja tieteilijöiden tekemiä tutkimuksia, eivät yksityishenkilöiden nettisivuilla tekemiä laskelmia, kuten tämän lähteen tapauksessa.

Vesihöyry kasvihuonekaasuna

Englanninkielisen Wikipedian mukaan kokonaisuudessaan vesihöyry tehostaa CO2-päästöjen vaikutusta, mutta en.wikipedia antaa vain yhden lähdeviitteen tälle ja se on muistaakseni vuodelta 2000. Oletan kuitenkin, että jos uudempaa päinvastaista tutkimusta olisi, joku korjaisi asian Wikipediaan.

Pilvi heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen, joten teoriassa voisi olla, että lisääntynyt vesihöyrymäärä jäähdyttää maapalloa, ei kuumenna.

https://cosmosmagazine.com/climate/how-clouds-complicate-global-warming

"02 JULY 2018

Depending on how clouds react to global warming, they could cool or cook the planet. But, so far, we haven’t been able to predict which way they will swing. The latest data suggest clouds will amplify warming, though not as severely as some models had implied. But however much CO2 we put into the atmosphere, the precise effect will depend on clouds. To get a better sense of the details, we still have quite a wait: the next IPCC assessment is due out in 2021

By amplifying warming or reining it in, clouds could make the difference between a 2°C increase – where sea levels rise a metre or more and deadly heatwaves are predicted – and a truly catastrophic 4.5°C – which, according to the IPCC, means widespread extinctions, global food supplies at risk and many parts of the planet too hot to live in".

Global food supply risk => ihmisten määrää saadaan vähennettyä => maapallo kiittää. Extinctions eli sukupuutot on tietysti huono juttu.

(Vesihöyry on H2O ja ilmeisesti kaikki vähintään 3-atomiset kaasut ovat kasvihuonekaasuja? Ainakin suurin osa >=3-atomisista kaasuista on).

--Ee1518 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 18.02 (EET)

Niin vettä haihtuu eniten päiväntasaajalla mikä aiheuttaa konvektiosateita (keskipäivän sateita). Sitten vesi sataa pilvistä maahan ja vesi haihtuu taas uudestaan yläilmoihin ja muodostaa pilviä. Tämän vuoksi päiväntasaajalla sijaitsee sademetsiä. --Hartz (keskustelu) 1. maaliskuuta 2019 kello 18.15 (EET)

Ehdotan, että kaikki yksiköt esitetään SI-järjestelmän mukaisesti. Toisin sanoen esim. elohopeamillimetrit ja torrit voisi poistaa ja muunta Pascaleiksi. Helpottaisi huomattavasti luettavuutta ja tulkintaa.

Tg ja Te

Kaavan jälkeen selitys Tg ja Tg, vaikka pitäisi ilmeisesti olla Tg ja Te. Koska en tiedä varmaa järjestyksestä kumpi on kumpi niin voisiko joku tietävämpi korjata tuon...

Maan ilmakehän vesipitoisuuden vaikutus kasvihuoneilmiöön noudattaa havaintojen mukaan suunnilleen kaavaa:

   T g − T e = 14 , 817 ln ⁡ ( W c ) − 4 , 7318 , {\displaystyle T_{g}-T_{e}=14,817\ln(W_{c})-4,7318,} {\displaystyle T_{g}-T_{e}=14,817\ln(W_{c})-4,7318,}

missä T g {\displaystyle T_{g}} {\displaystyle T_{g}} kasvihuoneilmiön mukainen lämpötila, T g {\displaystyle T_{g}} {\displaystyle T_{g}} lämpötila ilman kasvihuoneilmiötä.