Keskustelu:Valtatie 18
Viimeisin kommentti: 9 vuotta sitten käyttäjältä Gronroos aiheessa Alku- ja päätepisteen vaihtaminen
Kääntymisten lukumäärä muokkaa
Liittymätaulukon mukaan 
kääntyy 13 liittymässä. Ei oo 
:n 9 kääntymistä ennätys. --83.100.0.21 15. syyskuuta 2007 kello 15.56 (UTC)
- Artikkelissa sanotaan: "Valtatie 18 myös kääntyy kaikkiaan yhdeksässä liittymässä, mikä sekin tien pituuteen suhteutettuna lienee jonkinlainen ennätys." Tämä pitää paikkansa ainakin mainitsemaasi valtatiehen 23 verrattuna: valtatiellä 18 (pituus 271 km) on keskimäärin 3,3 kääntymistä/100 km, kun valtatiellä 23 (pituus 517 km) on keskimäärin 2,5 kääntymistä/100 km. Tilanne tosin tasoittuu syksyllä 2009, kun Seinäjoen pohjoinen ohikulkutie poistaa kaksi kääntymistä valtatieltä 18 ja myös lyhentää tietä jonkin verran. Siitä voidaan kyllä keskustella, kuinka järkevää kääntymisten laskeminen tietosanakirja-artikkelissa ylipäätään on: Yhtäältä sitä voidaan pitää tarpeettomana triviatietona, toisaalta se kertoo jotain tien laadusta. Tiehallinnon tavoitteenahan on rakentaa tärkeimmät valtatiet mahdollisimman yhtenäisiksi siten, että kääntymisiä olisi mahdollisimman vähän. (Lisätty otsikko.) – Apalsola k • m 15. syyskuuta 2007 kello 16.41 (UTC)
Alku- ja päätepisteen vaihtaminen muokkaa
Eikö valtatie 18:n pitäisi alkaa Vaasasta ja loppua Jyväskylään eikä toisinpäin vai mitä? Tk92 (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 21.06 (EET)
- Mistä tämä kumpuaa? Ei Suomen teille ole määritetty alku- ja loppupistettä. --Gronroos (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 21.36 (EET)
Teidän sivuillanne vain Matti Grönroos valtatie 18 alkaa Vaasasta ja loppuu Jyväskylään ja Apalsola sanoi että voin ottaa asian puheeksi täällä, jos haluan muokata artikkelia Tk92 (keskustelu) 9. joulukuuta 2014 kello 14.13 (EET)
- Tarkennetaan nyt sen verran, että minä en näe mitään syytä artikkelin muuttamiselle. Neuvoin vain käyttäjää ottamaan asian puheksi täällä, kun hän sitä ensin jostain syystä kysyi minun keskustelusivullani. Jos artikkelia halutaan muuttaa, pitäisi siihen olla jokin hyvä syy. Se, jos tie on Matti Grönroosin sinänsä erinomaisilla sivuilla kuvattu päinvastaisesta suunnasta, ei minusta vielä riitä syyksi. Myöskään tierekisterin tieosanumerointi ei mielestäni riitä syyksi keskustelusivullani mainitsemineni perustein. ––Apalsola k • m 9. joulukuuta 2014 kello 21.12 (EET)
- Eipä taida olla Liikennevirastossa käytössä käsitteitä "valtatien alku- ja päätepiste". Esimerkiksi Vt18 on Vaasan ja Jyväskylän välinen valtatie, mutta missään ei sanota, että sen suunta olisi Vaasasta Jyväskylään tai päinvastoin. Digiroadin tietomallissa on käsite "digitointisuunta" ja siitä erikseen todetaan, että se ei ole loogisesti pääteltävissä. Tierekisterissä on "inventointisuunta", joka on tieosanumeroinnin kasvusuunta. Sen pohtiminen, kumpaan suuntaan jokin tie kulkee, on mielestäni hukkahikeä. Valtatiet 1-15 on aikoinaan numeroitu viuhkamaisesti toisena päätepisteenä Helsinki, Turku, Tampere ja Viipuri. Näistä niille, jotka ovat osapuilleen syntysijoillaan (1-8, 10-11, 13), voitaisiin ehkä ajatella, että suunta olisi poispäin viuhkan keskipisteestä, mutta ei muille. Tätä ajattelua vastaan puhuu muun muassa se, että E18-tien liittymänumerointi ykköstiellä kasvaa kohti itää; myös kohdissa joissa ykköstie ja E18 eivät ole multipleksi. Lisäksi valtatien 13 inventointisuunta on kohti Viipuria. --Gronroos (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 15.40 (EET)