Keskustelu:Valonnopeus

Onkohan tuo Einsteinin vakio -juttu ihan relevantti? Einstainilta on tunnetumpikin ns. kosmologinen vakio. Einstein ei edes määrittänyt valon nopeutta, vaan sen tekivät <tähän kuolleiden ihmisten nimiä> jo 1800-luvun puolella. (ks. J. Vaari: Fysiikan laboratoriotyöt tai vastaavasti fyslab.hut.fi) --Sigmundur

Minkä lähteen mukaan valon nopeus tyhjiössä voidaan kirjoittaa muodossa valonnopeus? Minusta suomen kielessä ei ole tuollaista yhdyssanaa. Lukion fysiikan kirjoissa yhdyssanaa ei käytetty kertaakaan ja törmäsinkin käsitteeseen ensimmäistä kertaa äsken. --Matikkapoika 18. joulukuuta 2005 kello 20:51:58 (UTC)

Minusta tuntuu, että termiä käytetään melko yleisesti. Lainaan yliopiston fysiikan kirjaa: ”valonnopeus eli valon etenemisnopeus tyhjiössä” (K. ja R. Kurki-Suonio, Vuorovaikutuksista kenttiin, s. 401). --Tsemii 20. joulukuuta 2005 kello 21:39:31 (UTC)

Saman kirjasarjan edellinen osa "Vuorovaikuttavat kappaleet" s. 417: "Valon nopeus tyhjiössä on valonnopeus – ts. tarkoitettaessa absoluuttista luonnonvakiota sanat kirjoitetaan yhteen." --Hasdrubal 20. joulukuuta 2005 kello 21:43:24 (UTC)

Selvä. Lukion kirjoissa tuota ei tullut vastaan ja ihmettelin. Ilmeisesti siis kirjoitetaan myös esim. Avogadronluku ja deuteroninlepomassa? Minusta yhdyssanat eivät kuullosta hyvältä suomen kieleltä. --Matikkapoika 20. joulukuuta 2005 kello 21:52:30 (UTC)

Tämä yhteen kirjoittaminen riippuu kai vähän vakiosta ja sen vakiintuneisuudesta, tässä tapauksessa se on kätevä tapa erottaa kaksi erillistä käsitettä toisistaan. Yleensä Kurki-Suonioiden kirjat ovat tarkkoja kielenkäyttönsä suhteen, ja olen niitä täällä käyttänyt fysiikan artikkelien kielenhuollossa. (Vaikka on niissäkin kaikkea kummallista joskus.) --Hasdrubal 20. joulukuuta 2005 kello 22:10:11 (UTC)

Ei tuon pitäisi tuntua niin oudolta yhdyssanalta. Onhan suomenkielessä muitakin genetiivi-muodon näköisiä yhdyssanarakenteita. Esimerkiksi: maantie tai kaupunginjohtaja. Yleiset nimitykset kirjoitetaan yhteen.Kommentin jätti 88.193.0.201 (keskustelu – muokkaukset).

Artikkelin loppuosassa oli näköjään puhuttu kappaleen massan kasvamisesta valonnopeutta lähestyttäessä. Tässä on kyseessä nimenomaan tuo ns. relativistinen tai liikemassa, jota fyysikot aika yleisesti pitävät vanhentuneena ja harhaanjohtavanakin käsitteenä. Se ei varsinaisesti liene virheellinen käsite, mutta sen käyttöä olisi ehkä kuitenkin parempi välttää. Liikemäärä ja -energiahan ne nopeuden myötä kasvavat, eihän varsinaiselle massalle siinä mitään tapahdu. Lisäksi tuo kuuluisa kaava E=mc^2 oli selitetty jotenkin ihan kummallisesti. Eihän se sellaisenaan edes mitään liike-energian ja massan yhteyttä kuvaa, vaan esim. hiukkas-antihiukkasparin annihilaatiossa vapautuvaa energiaa, tai ydinreaktiossa syntyvää massavajetta tms.

Palauttakaa sivu ennalleen, jos haluatte, mutta lukekaa ensin ainakin artikkelit suhteellisuusteoriasta ja tuosta E=mc^2 -kaavasta, myös englanninkielisenä.

Valon nopeus väliaineessa

...väliaineissa valon nopeus riippuu aineen optisesta tiheydestä.

Kaivetaanpa esille Auktoriteetti. Richard Feynman: QED - Valon ja aineen ihmeellinen teoria (2. painos) Art House, 2002. Alkuteos: QED, The strange theory of light and matter, 1985, suomentanut Kimmo Pietiläinen, ISBN 951-884-345-7.

Tässä teoksessa, tarkemmin sivulla 112: Siksi sanoin aikaisemmin, että valo näyttää kulkevan lasissa (tai vedessä) hitaammin kuin ilmassa. Todellisuudessa valon "hidastuminen" on valoa sirottavien lasin (tai veden) elektronien aiheuttama ylimääräinen käännös. Valoa läpäisevän aineen lopullisen nuolen ylimääräisen käännöksen suuruutta kutsutaan "taitekertoimeksi".

Feynman käyttää tässä sanaa käännös merkityksessä aaltofunktion vaihesiirtymä, jos oikein osaan muotoilla. Joka tapauksessa tässä on miettimistä meille kaikille, joiden fysiikan kirjassa todella sanottiin, toimivien esimerkkilaskujen kera, että valo kulkee lasissa hitaammin. Feynman oli vekkuli mies, joka ei turhia kuvia kumartanut. Jos joku osaa selittää tämän kunnolla, niin siitä vain lisäämään artikkeliin, itse en julkea. --4096 tavua 8. helmikuuta 2010 kello 18.43 (EET)

Kausaliteetti

Informaatio ei voi siirtyä c:tä nopeammin aiheuttamatta kausaliteettiin vakavia ongelmia, eikä tällaisesta ole tehty havaintoja.

Kysyisin tähän että minkälaisia havaintoja kausaliteetin ongelmista voitaisiin tehdä? Se, että seuraus esiintyy ennen syytä ei vielä saa hiuksia pystyyn kun miettii miten näppärästi ajan suunta voidaan kääntää Feynmanin diagrammeissa. Tämä on klassinen väite, jota en ole ikinä nähnyt kunnolla perusteltuna. Eihän se tietysti tarkoita ettei se ole totta. --4096 tavua 8. helmikuuta 2010 kello 19.11 (EET)

Muuttuva nopeus

Lueskelin joskus vanhaa suomenkielistä luonnontieteitä käsittelevää kirjaa, jossa oli ajatus valonnopeuden muuttumisesta (joka lienee vain ollut tulos tarkemmista mittaustuloksista). Sopisi Historiaa-osioon, mueea en muista kirjan nimeä.--RicHard-59 28. tammikuuta 2012 kello 19.31 (EET)

Tunnuksen c alkuperä?

Pyysin lähdettä celeritas-sanalle: se tarkoittaa käsittääkseni yleisesti nopeutta. Tunnuksen c alkuperäksi esitetään välillä ilmaisua "constant" ja välillä ilmaisua "celeritas". Mitä tällä celeritas-sanalla artikkelin alussa oikein tarkoitetaan, kun se ei ole valonnopeus latinaksikaan eikä ole osoitettu sen olevan c-tunnuksen takana? --Aulis Eskola (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 01.55 (EEST)

Oletko jo huomannut en-version lähteen? Oikeellinen selitys vaatinee kokonaisen kappaleen. -- Usp (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 09.39 (EEST)

Eikös tuo anna nahkapäätöksen asiasta: standing for either "constant" or "celeritas" eli savolaisittain suottaapiha tuo olla tahi olla olematikin nii? Vai pitäisikö esim. tuon lähteen perusteella artikkeliin kirjoittaa kumpikin? --Aulis Eskola (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 18.11 (EEST)

Etymologiamaallikkona minulla on sellainen kuva, että tälläinen epävarmuus ei ole kovinkaan tavatonta. Ja maininta asiasta vaikuttaa kyllä tyhjää paremmalta. -- Usp (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 07.07 (EEST)

Viitteet

Viitteet voisi tarkistaa esim, olisin halunnut katsoa tuon viitteen 12 sivun, mutta sivusto antoi 404 errorin. Joku kokeneempi muokkaa?

T. Arthur "NaMLeR" K.  –Kommentin jätti 137.163.18.146 (keskustelu)

Tarkistin ja korjasin yhden rikkinäisen, nyt pitäisi olla kunnossa. --Jukka Kolppanen 9. syyskuuta 2015 kello 09.42 (EEST)

Äärellisyys ja puhelut

Kun soittaa maapallon toiselle puolen, puhelu välittyy parin kolmen satelliitin kautta, jolloin kuulet vastaanottajan vastauksen vasta jopa sekuntien päästä. Löytyisikö tälle lähdettä? RicHard-59 (keskustelu) 18. marraskuuta 2018 kello 12.23 (EET)

Ei puhelussa sekuntien viivettä synny radiosignaalin hitauden takia. Radiosignaalihan lennähtää sekunnissa kuuhun asti. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. marraskuuta 2018 kello 22.35 (EET)