Keskustelu:Tulium

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Laajentelin tällä kertaa lantanoidista kertovan artikkelin. Yhtään sellaista ei ole vielä luokiteltu lupaavaksi/hyväksi/suositelluksi. Erittäin vähän sovelluskohteita ja muutenkin hyvin harvinainen aine. Pitäisi sisältää perustiedot lähteistettynä. Oikeastaan hankala löytää enää lisättävää. jni (k) 21. tammikuuta 2018 kello 19.59 (EET)

Hyvin lähteistetty ja suhteellisen kattava: kannatan! --Styroks (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 09.48 (EET)

Joo, eipä tässä juuri puutteita ole. Tuon YAG:n voisi ehkä "avata" yttriumalumiinigranaatiksi (tai vaihtoehtoisesti granaattien mineraaliryhmään kuuluvaksi yttriumalumiinioksidiksi, jos se on vielä selkeämpi). --MiPe ^(wikinät) 22. tammikuuta 2018 kello 21.22 (EET)

Jeps ehkä tosiaan parempi linkittää tuo punalinkki koko nimellä. Tein niin. Suomalaisissa lähteissä tosin näkee paljon kirjoitusasua yttrium-alumiini-granaatti, mutta sinä taidat vältellä noita viivoja: [1] joten olkoon tämäkin sitten samalla tavalla. jni (k) 22. tammikuuta 2018 kello 22.30 (EET)

Lupaavaksi menee. --PtG (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 23.01 (EET)

Voisin yrittää jossain vaiheessa katsoa, jos löydän aikaa, mahdollisia laajennuskohteita ja voisi koettaa saada hyväksi artikkeliksi. Lupaavaksi riittävä. --Lakritsa (keskustelu) 23. tammikuuta 2018 kello 14.28 (EET)

Pidän artikkelia selkeänä, mallikkaana ja kompaktina artikkelina aiheestaan. Kannatan lupaavaksi. Pieni tarkennuspyyntö harkintaan: Enkkuwiki mainitsee sovelluksista puhuttaessa aallonpituudeltaan 2097 nm:n laserin (lidarin), ei vain nyt kerrotun aallonpituusalueen 1930–2040 nm lasereita. Käyttöä kerrotaan olevan sotilaspuolellakin. Voisiko tämänkin aallonpituuden mainita? En ryhtynyt lukemaan lähteitä, mutta kysyn tuliko vastaan tietoa, mihin tätä taajuusaluetta käytetään militaarisovelluksissa (kohteiden lidarmittauksiin?), ja onko näitä sijoitettu myös lentäville alustoille? --Paju (keskustelu) 23. tammikuuta 2018 kello 21.30 (EET)

En-wikissä on tässä artikkelissa viittausvirhe joka osittain kopioitunut tännekin. Koechner s. 49 sanoo että Cr:Tm:Ho:YAG on 2080 nm, eikä mainitse 2097 nm ollenkaan. Käytännössä tälläinen pieni ero lienee syntynyt siitä että eri valmistajien saman "kemian" laserit on doupattu hieman eri suhteissa näillä aineilla. Cr:Tm:YAG olisi väli 1945-1965 nm. Tm:YAG on 2010 nm, kuten useassa muussakin lähteessä. Tässä on ehkä mennyt Tm:YAG sekaisin joidenkin Tm-kuitulasereiden kanssa. Hetki pieni, korjaan tämän sektion tarkasti lähteen mukaiseksi. jni (k) 23. tammikuuta 2018 kello 22.09 (EET)

En huomannut lähteissä olevan tarkennusta, että mitä nämä sotilassovellukset ovat. Löysin tänään tämän [2], jossa paljon asiaa Tm- ja Ho-lasereista ~2 mikron alueella. Sotilaskäytöstä mainitaan optinen kommunikaatio ja kemikaalien (taistelukaasujen, räjähteiden ym.) etätunnistus. Mutta jatkot näistä lasereista ehkäpä johonkin muuhun artikkeliin, tässä alkaa ko. osio olla jo aika yksityiskohtiin menevä alkuaineesta kertovassa artikkelissa. jni (k) 24. tammikuuta 2018 kello 14.21 (EET)

Huvin vuoksi tutkin myös enwikin vastaavaa artikkelia ja siellä oli isotoopeista todettu, että isotoppit joiden massaluku on alle 169 hajoavat pääasiassa elektroninsieppauksella ja β⁺-hajoamisella ja raskaammat pääasiassa β^--hajoamisella. Tää vois olla asia, josta vois mainita, kun artikkelia ehkä joskus laajennataa. Tuolle varmaan kannattaisi kyllä etsiä, jokin toinen lähde kuin enwikissä käytetty National Nuclear Data Bank. Sinänsä se on ihan kelpo lähde, mutta ilmeisesti jokaisen isotoopin tiedot joutuu etsimään erikseen. (lisäksi tämän kommentin kirjoitushetkellä enwikissä myls viitataan väärän alkuaineen isotooppiin...)--MiPe ^(wikinät) 23. tammikuuta 2018 kello 21.46 (EET)

Ilmeisesti kannatusta. Merkitsen ja arkistoin. J.K Nakkila (keskustelu) 26. tammikuuta 2018 kello 21.08 (EET)