Keskustelu:Toinen kotimainen kieli

Minä olen käynyt kansakoulun, ja minulla oli ainakin englantia kolmannelta luokalta alkaen. Väite, että kansakoulussa ei opetettu vieraita kieliä, on siis väärä. --88.114.67.22 11. syyskuuta 2007 kello 10.38 (UTC)

Voi olla että paikoin tuli siinä siirtymävaiheessa vieraita kieliä, ja jos oikein muistan lukemaani, olisi ylemmillä luokilla ollut mahdollisuutta vapaaehtoisesti ottaa ruotsi jo aiemmin. --Ulrika 11. syyskuuta 2007 kello 10.42 (UTC)

Tarkensin tekstiä lähteen pohjalta. --Joonasl (kerro) 11. syyskuuta 2007 kello 10.55 (UTC)

Nyt ei ole valittamista. --88.114.67.22 11. syyskuuta 2007 kello 11.16 (UTC)

Oliko ruotsi/suomi jo oppikoulussa nimellä "toinen kotimainen", vai nimellä ruotsi/suomi? Artikkeli jättää mainitsematta tämän keskeisen asian kokonaan, eli milloin ruotsista alettiin käyttää nimitystä "toinen kotimainen", kuka tämän nimityksen keksi, miksi ja milloin. Onko kenelläkään tietoa? --88.114.58.132 25. marraskuuta 2009 kello 22.54 (EET)

nimeäminen

Pitäisikö artikkeli nimetä Toinen kotimainen kieli (Suomi), sillä "kotimaita" on maailmassa niin paljon, kuin maailmassa on valtioita..? Hazjibab 12. syyskuuta 2007 kello 19.16 (UTC)

..mikäli termi on todella jossain muuallakin käytössä. Artikkeli kannattanee nimetä uudelleen jos/kun sille ilmenee tarvetta, tuskin aikaisemmin. --Joonasl (kerro) 13. syyskuuta 2007 kello 07.37 (UTC)

Tai käsitteestä voidaan puhua yleisesti lyhyesti artikkelin alussa - jos sitä käytetään muuallakin. --Jaakko Sivonen 14. syyskuuta 2007 kello 21.57 (UTC)

"Kahden kielen kansa"

Jo aiemmin totesin, että puheet "toisesta kotimaisesta" loukkaavat saamelaisia. Nyt saamelaiskäräjät onkin "kokeillut kepillä jäätä", ja astunut lähes kielletylle alueelle Suomen kielipolitiikassa julkisesti ärtymällä Folktingetin uusimmasta iskulauseesta "kaksi kieltä, yksi kansa" [1]. Ongelma on tietysti paljon laajempi kuin vain yksi iskulause, sillä "kahden kielen kansan" retoriikka on hyvin yleistä poliittisissa piireissä. Osa tätä retoriikkaa on ilmaus "toinen kotimainen kieli", joka perustuu siihen, että "kotimaisia kieliä" on vain kaksi. Tällöin esimerkiksi saamelaiskielet jäävät kotimaisuuden ulkopuolelle. Jossain vaiheessa tämä kritiikki tulee nivoa Wikipediaan, joko Suomen kielipolitiikka- artikkeliin tai tähän. Tuohirulla 13. marraskuuta 2008 kello 20.41 (EET)

Eiköhän se kuulu kaikista parhaiten tänne. Termi on kuitenkin vakiintunut, säännöksissä käytetty termi eikä tuo varsinaisesti kuulu tämän artikkelin aihepiiriin..jos haluaa viisastella, voisi tietenkin todeta, ettei "toinen kotimainen kieli" poissulje mahdollisuutta, että olisi myös "kolmas", "neljäs" ja/tai "viides" kotimainen kieli :) --Joonasl (kerro) 14. marraskuuta 2008 kello 09.55 (EET)

Niin muuten. Olen kuullut että viittomasta käytettäisiin nimitystä neljäs kotimainen ja venääjän suhteen ollaan kanssa jossain tiettävästi kaavailemassa samaa. Sitten on silleen että Elisabet Rehnin pärjätessä presidentinvaaleissa puhuttiin Ruotsin ajatusleikistä, että suomen kieli voisi olla sielläkin toinen kotimainen niin että mitä maa näyttäisi. Hesarissa oli joitain karttoja ja käsittääkseni joissain ruotsalaislehdissä myös, tarkempaa lähdettä mulla ei ole. --Höyhens 1. kesäkuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

Lupaava artikkeli -arviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vaikka tämä ilmiö onkin aika suomalainen, haitanneeko näkökulma artikkelin lupaavuutta? --Höyhens 1. kesäkuuta 2010 kello 14.12 (EEST)

"Toinen kotimainen kieli" on kyllä täysin suomalainen termi ja ilmiö. --Joonasl (kerro) 1. kesäkuuta 2010 kello 14.22 (EEST)

Onko tietoa siitä, missä yhteydessä termiä käytettiin ensimmäisen kerran? Sen tiedän, että ainakin se esiintyi jo 1940-luvulla säädetyssä ylioppilastutkintoasetuksessa, joka oli pienin muutoksin voimassa vuosikymmeniä. Ainakin jonkin kuulemani tiedon mukaan sitä olisi joskus käytetty todistuksissakin. Pitääkö paikkansa? Ainakaan omissa koulutodistuksissani termiä ei esiintynyt. -KLS 1. kesäkuuta 2010 kello 23.21 (EEST)

Tällainen tieto olisi kieltämättä hyvä olla, nyt artikkelista saa sen käsityksen että termi luotiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Varsinkin jos "toisesta kotimaiseta kielestä" on puhuttu aikaisemmin, mutta muutenkin, olisi myös tehtävä tarkemmin selkoa Suomen koulujärjestelmän ja kieltenopetuksen historiasta. Nyt artikkelissa on mielestäni vähän tendenssiä siinä, että toinen kotimainen kieli kytketään "pakkoruotsiin" ja peruskoulu-uudistukseen.--Tanár 3. kesäkuuta 2010 kello 10.43 (EEST)

Tässä (on myös artikkelin lähteenä) sanotaan s. 23, että jo vuonna 1874 käytettiin termiä "toinen kotimainen kieli".--Tanár 3. kesäkuuta 2010 kello 10.48

Laitoin johdantoon. --Joonasl (kerro) 3. kesäkuuta 2010 kello 10.55 (EEST)

Ensimmäistä väliotsikkoa edeltävä tekstiosuus on pitkähkö. Tämä voisi vaatia muotoilua, jossa erotettaisiin johdanto ja nyt ensimmäistä väliotsikkoa edeltävä tekstiosuus jotenkin toisistaan.--Urjanhai 11. kesäkuuta 2010 kello 21.02 (EEST)

Osiojärjestys standardin mukaiseksi eli Aiheesta muualle viimeiseksi. Oikeat viivamerkit, viitteiden merkintä tarkemmin viittauspäivämäärineen ja niin edelleen. Viitteistys aukottomaksi, ja artikkeli olisi lupaava. --Thi 14. kesäkuuta 2010 kello 16.15 (EEST)

Onko tuolla jotain yleistietoon kuulumatonta ilman viitettä? --Joonasl (kerro) 14. kesäkuuta 2010 kello 16.36 (EEST)

Mikä on yleistietoa ja missä maassa? Thi 14. kesäkuuta 2010 kello 16.40 (EEST)

Muotoilen kysymyksen uudelleen: mitkä ovat mielestäsi keskeiset lähteistyksen puutteet? Artikkelissa ei kuitenkaan tälllä hetkellä ole yhtään lähdepyyntöä. --Joonasl (kerro) 14. kesäkuuta 2010 kello 16.53 (EEST)

Kaikki lähteistämättömät kohdat. --Thi 14. kesäkuuta 2010 kello 16.58 (EEST)

..joita ovat? --Joonasl (kerro) 14. kesäkuuta 2010 kello 17.01 (EEST)

Ne, joita ei ole viitteistetty. --Thi 14. kesäkuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

Lyki vaiks lähdepyyntöjä niin on helpompi hahmottaa mitkä jutut on sellaisia joihin pitäisi etsiä lähde (ja se myös konkretisoi sitä mitä pitäis tehdä).--Zache 14. kesäkuuta 2010 kello 17.04 (EEST)

Kun tuo pistettiin lupaavaksi, niin otin pois tuon ainoan jäljellä olleen lähdepyynnöllisen kohdan. En erityisemmin epäile sen sisältö, mutta toistaiseksi yhdessäkään lupaavassa artikkelissa ei ole lähdepyyntöjä niin parempi ettei tässäkään ole. Lauseen voi palauttaa jahka siinä on lähde.

Poistettu lause: Opistotason koulutuksessa suomi on samoin yksi vaihtoehtoinen kieli, mutta ei pakollinen., diff --Zache 16. kesäkuuta 2010 kello 09.39 (EEST)