Keskustelu:Tilastollinen fysiikka

Lisää aihe
Aktiiviset keskustelut

En sinänsä vastusta popularistista esitystapaa, mutta tämä olisi sinänsä olla hieman vähemmän löysäilyä kuin esimerkiksi popularistiset tiedekirjat, joiden ei ole tarkoituskaan olla totta.



"käytöstä tilastollisten suureiden kautta".

Vaikka koko homma alkoi distribuutioiden ominaisuuksien kuvailusta en menisi väittämään kriittistä eksponenttia "tilastolliseksi suureeksi".

Eli kokonaisuutta katsottaessa "statistical physics"-termi on historiallinen jäänne. Monet puhuvat "many body physics"-nimellä välttäen koko termiä.



"Sillä voidaan kuvailla moninaisia ilmiöitä, jopa tiettyjä biologisia, neurologisia ja sosiologisia ilmiötä."

Tämä on kopio en.wikistä. Nämä eivät ole sieltä relevanteimmista päistä sovellutuksia. Lisäksi "voidaan kuvailla" on vaarallinen. Tyypillisesti näillä itse aihepiiristä irtautuvilla stat fysin sovellutuksilla ei kuvailla mitään, vaan havaitaan jotain - yleensä varsin esoteerista - systeemistä.

Alempana käytin "voidaan käyttää" ihan välttääkseni tuon ansan.

Jonkinlaista priorisointia toivoisi tuossa


"Statistinen fysiikka voidaan jakaa klassiseen ja moderniin statistiseen fysiikkaan."

Tällaista jakoa en ole ikinä itse nähnyt muualla kuin tässä artikkelissa alempana. Se tuli itseltäni mukaan vahingossa, koska historiallisesti selkeä käännekohta on Wilsonin työssä nähtävissä. Mutta mitään sellaista jakoa kukaan muu fyysikko ei ole tehnyt.

"Classical statistical mechanics" on lisäksi käytössä, kun puhutaan
erosta "Quantum statistical mechanics", eli tuo on aika harhaanjohtavaa. --Zxcv 18. huhtikuuta 2005 kello 19:54:41 (UTC)
Jooh, mitä tulee termeihin statistinen fysiikka, tilastollinen fysiikka, klassinen statistinen fysiikka ja moderni statistinen fysiikka niistä on käyty väsyttävä keskustelu, ks. Keskustelu:Fysiikka. Tätä artikkelia muokattaessa kannattaa huomioida esitetyt mielipiteet. Näin ollen termit moderni ja klassinen lienee syytä säilyttää. Enkkuwikistä kopioidut sovellukset ovat artikkelissa, koska ne ovat mielenkiintoisia ja todellisia. "Tärkeämpiä" sovelluksia saat luetella vapaasti, mutta älä vähennä artikkelin tietomäärää. Voit tietysti vaihtaa termin "kuvailla" vaikka "mallintamiseksi" tai jotain. Kirjoittamani lause tilastollisista suureista on kömpelö ja sen voi vaihtaa, menetelmistä puhuminen on ihan ok. Ja paljon muuta en tuosta artikkelista tällä hetkellä ymmärräkään (mielenkiintoista sinänsä, kun huomioidaan paljonko aikaa olen elämässäni käyttänyt näihin asioihin perehtymiseen). --Hasdrubal 18. huhtikuuta 2005 kello 20:02:45 (UTC)
Osaatko sitten kertoa mihin nuo enkkuwikissä olevat kommentit viittaa? Minusta tuo ei tuo ei lisää tietoa, varsinkaan kun ei viitata millä tavalla kuvaaminen tapahtuu. Tuossa voisi luetella suurinpiirtein jokaisen tuntemani tieteenalan, eli millä tavalla noiden valitseminen lisää tietoa (ilman esimerkkejä)?
Moderni statistinen fysiikka viittaa post-Wilsoniin ja klassinen statistinen fysiikka ei-kvanttimekaaniseen. Eli kyseessä on eri kategorioiden jakotermit. Luin tuon linkkisi, eikä siellä puhuttu tuosta asiasta mitään.
Olisi tosi kiinnostavaa tietää, että mitkä asiat ovat erityisen epäselviä? --Zxcv 18. huhtikuuta 2005 kello 20:26:04 (UTC)

Jätin nuo muut ennalleen, paitsi tuon jaon klassinen ja moderni. Mielestäni tuohon toiseen lauseeseen voisi keksiä jotain tarkemmin asiaa kuvaavaa, mutta eipä tullut sellaista nyt mieleen. --Zxcv 18. huhtikuuta 2005 kello 21:15:00 (UTC)

Hyvä muokkaus. Kun sanoin "en ymmärrä" se oli enemmän viitaus kommentin kirjoitusajankohtaan kuin tekstiin. Tällä hetkellä ymmärtämättä jäävät jotkut lauseet historia-osassa, mutta se kai on tarkoituskin.
Tieteenalojen luetteloinnin tarkoitus on antaa kuva aiheen laajasta sovellusalueesta. Sen pitäisi tulla esiin jo ensimmäisestä kappaleesta, koska ensimmäisen kappaleen tulisi mahdollisimman kansantajuisesti tiivistää mistä koko artikkelissa on kysymys (ja useimmitenhan ihmiset haluavat tietää mitä hyötyä mistäkin on). "Kadotettu tieto" oli siis mahdollisimman yksinkertainen toteamus laajasta sovellusalueesta. Jos haluat, voit pyrkiä ilmaisemaan sovellusten monipuolisuuden ilmankin tuota luetteloa.
Jos olet lukenut mainitun keskustelun klassinen vs. moderni, osaat varmasti kirjoittaa asiasta esitetyt mielipiteet huomioiden. Joten ei siitä sen enenpää. Minun intressini tässä on nyt lähinnä säilyttää artikkelin ensimmäinen kappale sellaisena, että se on mahdollisimman ymmärrettävä kaikille, mutta kertoo aiheesta myös mahdollisimman hyvin olennaisimmat asiat.
Ja sitten haluan erityisesti kiittää työstä, jonka olet tehnyt tämän artikkelin kehittämiseksi. Onhan tämä nyt paljon paremmalla tolalla kuin muutama päivä sitten. Toivottavasti sinulla riittää intoa Wikipediaan kirjoittelemiseen jatkossakin. --Hasdrubal 19. huhtikuuta 2005 kello 08:49:21 (UTC)
Kai sen lopunkin tarkoitus on, että sen ymmärtää yleisellä tasolla, mitä siellä tarkoitetaan. Toisaalta se kyllä vaatisi niiden orpojen linkkien kirjoittamisen auki. Dokumentin yleinen rakenne vähän häiritsee, eli siihenkin olisi hyvä saada kommentteja. Samoin miten paljon sisältöä tässä kannattaisi yleisesti ottaen olla? --Zxcv 19. huhtikuuta 2005 kello 12:39:36 (UTC)

Statistinen vs tilastollinenMuokkaa

Onko statistinen todella yleisempi sana kuin tilastollinen? Tuo särähtää korvaan pahasti anglismina. Lisäksi statistinen viittaa suomenkielessä statismiin eikä tilastoihin. --Hartz (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 19.01 (EEST)

Palaa sivulle ”Tilastollinen fysiikka”.