Keskustelu:Temascal

Saattaa olla vaikea parantaa itse tarinaa, paitsi poistamalla siiitä jotakin. Mielestäni tarina on kuitenkin niin tasapaksua ja yhtä hyvää tai huonoa koko matkan, että on vaikeata luopua mistään. Clavigeron kuvausta itse saunarakennusta en löytänyt mistään. Suuri osa artikkelista on suoraan käännetty espanjasta, eikä aina niin kovin helposta. Mendietan osuus oli 1500-luvun kieltä, joka ei muuten ole niin vaikeaa, mutta ottaa enemmän aikaa. Toisaalta kyseissä käännöksissä on yritettävä pysyttää ajalle ominainen piirre. Eihän nämä millään sydänverellä kirjoitettuja ole, Kirjallisuuden hankkiminen ja siihen tutustuminen on vienyt oman aikansa. Tietysti olisi voinut jatkaa nykyisen saunakulttuurin tilasta, jonka Meksikossa tuntuu sammuttavan suoraan pihoihin tuleva vesi. Mutta se taitaa olla toinen juttu.

                           Ykäliimatainen 18. maaliskuuta 2007 kello 17.39 (UTC)

Tätä ei voi jättää koska se on lainattu muualta ja lainaus sallittaisiin vain artikkelissa joka kertoo juuri kyseisestä teoksesta. Argus 18. maaliskuuta 2007 kello 20.32 (UTC)

Vuosina 1958-60 kävin pari kertaa temascal-kylvyssä Meksikossa ja Guatemalassa. Kirjoitin asiasta Elanto-lehteen, joka oli vahva tuki tuolla matkalla. Lehti julkaisi temascalista kirjoittamani jutun. Vuonna 1967 Martti Vuorenjuuri kirjoitti kirjan "Sauna kautta aikojen". Vuorenjuuri otti kirjaansa pätkän Elanto-lehdessä olleesta artikkelistani. Lainaus on kirjan sivulla 100. En toista sitä tässä, jokainen voi lukea sen itse kirjan sivuilta.

Myöhemmin tein temascalista laajemman jutun, joka oli paljolti samanlainen kuin mitä nyt tuomion saanut. Päälähteenä jutussa oli Bernardino de Sahagúnin historiateos, jossa käsitellään myös atsteekkien saunomistapoja ja temascaliin liittyviä uskomuksia, temascalien jumalatarta Tocia, ja pyhiinvaellusta hänen kulttipaikalleen. Myin artikkelin Etelä-Suomen Sanomain toimittajalle, Kalevi Salomaalle, joka ei juuri tuolloin voinut käyttää sitä tuossa lehdessä. Juttu sai toisen osoitteen, ilmeisesti sanomalehtimiesten vappujulkaisussa. Vuosi oli 1985-86. Hyvin nopeasti, viikkojen sisällä ilmestyi Suomen Kuvalehdessä hyvin paljon tuota kirjoittamaani juttua muistuttava artikkeli. Paljon lyhennettynä kuitenkin. Yhtäläisyys oli silmiinpistävä. En kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota, vaan paremminkin katsoin asian huvittavaksi. Se oli tietysti virhe. Kalevi Salomaa ei enää elä, mutta eläessään varmasti kertoisi asiasta.

Noina vuosina olin muutenkin hyvin toimelias kirjoittelija. Vuonna 1968 Keijo Komppa luki radiossa Popol Vuh-käännöksiäni ja Martti Ranín muita Meksikon-tarinoita. En voi sille mitään, jos maailma on näin raadollinen, tai että huolimattoman tavaran saa korjata. Tietysti oletan, että Wikipedia tekee tässä asiassa oikeat johtopäätökset. Riitelemään en ala asian takia. Enkä sille enää mitään varmasti voisikaan. Ykäliimatainen. 19.03

Ehkä ilmaisin asian epäselvästi, mikäli siis kirjoitus ei loukkaa kenenkään tekijänoikeutta aiheena kyllä sopii Wikipediaan mutta tuo artikkeli tulee kyllä korjata asianmukaiseksi. Argus 19. maaliskuuta 2007 kello 14.33 (UTC)