Keskustelu:Suomen presidentinvaali 2018

Viimeisin kommentti: 5 kuukautta sitten käyttäjältä Jah77 aiheessa Esikatselukuva

Perustelu

muokkaa

Millä perusteella nimensä saa listaan? --178.55.216.217 26. marraskuuta 2016 kello 12.39 (EET)Vastaa

Artikkelin tekstin mukaan omalla ilmoituksella.--MAQuire (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 12.41 (EET)Vastaa
jos kysymys liittyy lisäykseeni,niin sen verran tein arviota, että tyyppi on ollut useammissa vaaleissa ehdokkaana ja, että Arto Luukkasen tekemä haastattelu aiheesta varmaan myös julkaistaan jossain välissä joka tapauksessa jolloin siitä saa ulkopuolisen lähteen. --Zache (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 12.58 (EET)Vastaa
Ja tarvittavat 20 000 nimeä on varmaankin jo kerätty? --Otrfan (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 13.53 (EET)Vastaa
ei ole ja miksi pitäisi olla? Noissa vaaliartikkeleissa on ennenkin mainittu valitsijayhdistyksiä jotka eivät ole saaneet 20k nimeä täyteen. Suurin osa pienpuolueista esimerkiksi.--Zache (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 14.07 (EET)Vastaa
Tarkoittikohan Ortfan mahdollisesti sitä, että henkilö on laitettu otsikon Ehdokasasettelu alaotsikon Sitoutumattomat alle. Pitäisiköhän tuohon laittaa vielä yksi alaotsikko kuten eduskuntapuolueillakin on, ettei saa kuvaa, että henkilö on jo presidentinvaalien ehdokkaana, esimerkiksi "Ehdokkuutta tavoittelevat"?--MAQuire (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 14.23 (EET)Vastaa
Ei kai puolueiden edes tarvitse kerätä kannattajakortteja, kuten valitsijayhdistysten täytyy. Vai pitääkö muka? --Otrfan (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 14.27 (EET)Vastaa
ainoastaan ne puolueet joilla on istuvia kansanedustajia saa asettaa ehdokkaita suoraan presidentinvaaleissa. Selventää otsikkoa mietin itsekkin ja sen voi pistää.. --Zache (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 14.34 (EET)Vastaa
Missä Väyrynen? Eiköhän se lähde "kansalaispuolueensa" ehdokkaaksi? --Hkultala (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 14.25 (EEST)Vastaa

Haatainen

muokkaa

Joku tekijänoikeusekspertti voisi etsiä Haataisesta paremman kuvan, nykyinen valtaa koko tietolaatikon. --Tiiliskivi (keskustelu) 8. syyskuuta 2017 kello 13.28 (EEST)Vastaa

Prosentit

muokkaa

Hämmentää taas tuo EOS:in laskeminen mukaan prosentteihin. Selvimmin tämä hämää toisella kierroksella, kun prosentit ovat 70 vs 20 (90 %) eikä esim 75 vs 25 (100 %). Myös ensimmäisen kierroksen luvut näkyvät kaikilla pienempinä. Miksihän tähän uuteen systeemiin on koko media mennyt mukaan? Viime vaaleissa vieläpä niinkin, että juuri ennen vaaleja siirryttiin takaisin vanhaan systeemiin, ja ilmoitettiin luvut ilman EOS- ja En äänestä -prosentteja. Itse kannatan sitä, että lasketaan artikkeliin prosentit ilman EOS-ääniä. -tKahkonen - (ks) 12. syyskuuta 2017 kello 10.05 (EEST)Vastaa

Nuo kannatusmittaukset voisi jakaa ilmoitustavan mukaan. EOS-mittaukset ja äänijakoa kuvaavat mittaukset. -Kahkonen (käyttäjäsivu) 27. lokakuuta 2017 kello 18.24 (EEST)Vastaa

Sauli Niinistö

muokkaa

Lisäsin Niinistön kannttajakorttien lukumäärän artikkeliin. Vaihdoin myös Niinistön valitsijayhdistyksen sitoutumattomaksi koska käytännössä Niinistö on sitoutumaton. Valitsijayhdistys on se väylä millä kaikki sitoutumattomat ehdokkaat ovat olleet ehdolla presidentinvaaleissa 1994 ja 2006 vaaleissa viimeksi. Joten eikö Niinistöä pitäisi ihan puhua sitoutumattomaksi ehdokkaaksi? Sitä hän todellisuudessa on. --84.248.91.56 25. syyskuuta 2017 kello 12.21 (EEST)Vastaa

Artikkelin määrittely ja jako?

muokkaa

Olisiko syytä jakaa aihe? Esimerkiksi Suomen presidentinvaalin ehdokasasettelu ja (kappaleesta Vaalikampanjat) Suomen presidentinvaalin 2018 vaalikampanjat? Olisiko artikkelin johdannossa hyvä mainita, mitä asioita siinä käsitellään?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 08.24 (EEST)Vastaa

Kuvat

muokkaa

Tartteeko noita pärstäkuvia olla artikkelissa noin pirun moneen kertaan? --Lax (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 15.46 (EEST)Vastaa

Ahdistavia ovat kyllä. Gallupeista voisi naamat poistaa.--MAQuire (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 15.56 (EEST)Vastaa
Poistin kuvia niin, että jokaisesta ehdokkaasta on artikkelissa vain yksi kuva. Toivottavasti en sekoittanut taulukkoja, korjatkoon joka osaa. Niinistöstä oli 8 kuvaa ja muista myös runsaasti. Tietosanakirja ei ole mainostolppa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 23.09 (EEST)Vastaa

Mielipidetiedustelujen kronologia

muokkaa

Eikös mielipidetiedustelujen luettelot pitäisi Wikipedian tapaan muuttaa kronologisiksi siten, että vanhin on ensin ja uusin lopussa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 11.25 (EET)Vastaa

Mielipidetiedusteluissa uusin on aina ensin. Tsekkaa esim. en:Opinion polling for the French presidential election, 2017 tai en:Opinion polling for the next United Kingdom general election. --URunICon 4. marraskuuta 2017 kello 14.12 (EET)Vastaa
No ei ainakaan portugalinkielisessä. Muunkielisten Wikipedioiden käytännöthän eivät suomenkielistä sido. Onko mielipidetiedustelujen luettelointi poikkeus suomenkielisen Wikipedian luettelointitavasta ja mikä mahtaa olla siihen perustelu? En osaa nyt pähkäillä mitää järkevää syytä tehdä poikkeusta näissä. Voihan moisen epäloogisuudenkin tehdä jos joku syy löytyy.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 19.36 (EET)Vastaa
Loogisestihan tuorein on aina ensimmäisenä varsinkin jos mp-tiedusteluja olisi hurja määrä kuten em. linkeissä. --URunICon 13. marraskuuta 2017 kello 19.46 (EET)Vastaa
Laittaisin niin, että vanhin on ylimpänä ja uusin alimpana. Jos tietoa olisi sarakkeissa, niin silloin puolestaan vanhimmat luvut vasemmalle ja uusimmat oikealle. --Raksa123 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 20.14 (EET)Vastaa

Vaaliväittelyt?

muokkaa

Mitäs nuo vaaliväittelyt ovat? Artikkelissa on mainittu niistä kaksi. Onko aiheessa tarpeeksi merkitystä artikkeliin, vai ovatko vain kirjauksia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 17.41 (EET)Vastaa

Kaksi mainittu koska kaksi käyty, lisää on tulossa. --URunICon 13. marraskuuta 2017 kello 19.46 (EET)Vastaa
Tosiaan voisi väittelyiden sisältöä avata, nyt värillinen läsnäolotaulukko on aika hallitseva. Väittelyitä referoidaan mediassa ja niistä uutisoidaan ja ne liittyvät vaalikampanjaan, joten mielestäni sopii hyvin tähän artikkeliin. – Kuohatti 13. marraskuuta 2017 kello 19.56 (EET)Vastaa
Oon osallistunut itse lukuisiin vaaliväittelyihin kavereitteni kanssa.:) Tietosanakirja ei ole tapahtuma-arkisto ja esitän Vaaliväittely-osaa poistettavaksi tällaisenaan. Ilkeästi sanottuna se on nykyisellään vain järjestäjien mainos. Jos vaaliväittelyihin saadaan sisältöä, otetaan niitä sitten artikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 22.35 (EET)Vastaa
Tietääkseni sinullakin on muokkausoikeus joten siitä vain lisäämään sisältöä. Avasin muutamalla virkkeellä tenttien sisällöstä. --URunICon 13. marraskuuta 2017 kello 23.10 (EET)Vastaa

Nämä "vaaliväittelyt" ovat eräiden tilaisuuksien järjestäjien mainoksia tilaisuuksilleen. Ennakkomaininnat lisätään artikkeliin ja tyhjänpäiväiset, paskapositivistiset taulukkotiedot osallistujista ilman mitään varteenotettavaa sisältöä. Muokkaajat eivät ole pystyneet määrittelemään "vaaliväittelyjä". Sisältö ei sovi tietosanakirjaan, joten ehdotan koko kappaleen poistamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 20.36 (EET)Vastaa

Etkö tosissaan ole koskaan kuullut vaaliväittelyistä? Mielestäni todellakin sopii tietosanakirjaan enkä lähtisi poistamaan. Sisältöä voi itsekin lisätä jos ei tällaisenaan kelpaa. --URunICon 27. marraskuuta 2017 kello 22.15 (EET)Vastaa
Olen itse käynyt useita vaaliväittelyitä kavereitteni kanssa, sekä presidentin- kuin muistakin vaaleista. Pois vaan tällainen ontto höttö, tietosanakirja ei ole joidenkin tilaisuuksien järjestäjien mainostolppa eikä tyhjän, sisällöttömän tiedon arkisto.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 23.54 (EET)Vastaa
Tekivätkö Yle, Hesari ja iltapäivälehdet uutisia teidän väittelystänne? Näitä kolmea väittelyä on käsitelty näkyvästi mediassa. Sisällötöntä tietoa ei olekaan tarpeen artikkeleihin kasata, mutta nyt tuota osiota on laajennettu niin, että aiemman pelkän läsnäolotaulukon sijaan siinä myös referoidaan väittelyiden sisältöä. Mielestäni on näiden vaalien kannalta aika olennainen asia, millaisista aiheista ehdokkaat keskustelivat julkisuudessa. – Kuohatti 28. marraskuuta 2017 kello 00.14 (EET)Vastaa
No voisiko aiheen määritellä jotenkin näin: Vaaliväittelyitä ovat Yleisradion, Helsingin Sanomien ja iltapäivälehtien, kuten Ilta-Sanomien ja Iltalehden uutisoimat presidentinvaaleja koskevat keskustelut? Juu, siihen on lisätty nyt vähän sisältöä, mutta taulukko on turhake. Oon samaa mieltä, että olennaisia ovat ehdokkaiden keskusteluaiheet, muu on sellaista höttöä, joka pitäisi ymärtää poistaa Wikipediasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 10.44 (EET)Vastaa
Eiköhän kaikki jossa presidenttiehdokkaat ovat väittelyssä lasketa väittelyiksi olkoon sitten median tai vaikka Maanpuolustuskurssiyhdistyksen järjestämä, varsinkin kun mediassa näitä selkeästi numeroidaan. Taulukko on hyvä yhteenveto väittelyistä josta näkee nopeasti ketkä olivat paikalla ja kuka moderoi yms. --URunICon 28. marraskuuta 2017 kello 16.41 (EET)Vastaa
Vaaliväittelyitä ovat Yleisradion, Helsingin Sanomien ja iltapäivälehtien, kuten Ilta-Sanomien ja Iltalehden uutisoimat presidentinvaaleja koskevat keskustelut, joissa presidenttiehdokkaat ovat mukana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 19.41 (EET)Vastaa
Taulukko menee kyllä ajankohtaisjulkaisun puolelle, joten se poistettanee?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 19.45 (EET)Vastaa
Em. perusteluin ei poisteta. Katso myös sisarwiki, jossa tämä on käytössä (en:French presidential election, 2017#Debates ja en:United Kingdom general election, 2017#Television debates) --URunICon 28. marraskuuta 2017 kello 20.12 (EET)Vastaa
Jos määrittelynä on suurimpien medioiden uutisoinnit, kuten on esitetty, onko se menemistä niiden vedätykseen eli toimimista niiden ehdoilla? Noista Englannin vaalit ovat yleisvaalit, joita ei voi verrata tähän. Ranskan presidentinvaalien taulukko on hyvin tehty, koska siinä on sisältöä, ja tämä Suimen taulukko kumisee tyhjyyttään. Wikipedian sivulla Mitä Wikipdedia ei ole, todetaan, että Wikipedia ei ole "...uutinen, raportti tai reportaasi. Ajankohtaisista aiheista voi tietysti kirjoittaa artikkelin, ja tärkeimpiä niistä voi asettaa väliaikaisesti esille. Varsinaisille uutisartikkeleille sopivampi paikka on Wikiuutiset." Eikö tosiaan Wikiuutiset olisi sopivampi paikka tälle kappaleelle kuin tietosanakirja?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 22.46 (EET)Vastaa
Ranskan vaalien ja tämän välillä ei ole mitään eroa paitsi tuo alempi mp-kysely jollaista ei ole mahdollista tähän laittaa. Ei vaaliväittelyt mitään pelkkiä uutisartikkeleita ole. Jos taulukko niin hirveästi häiritsee niin voihan sen laittaa oletuksena kiinni. --URunICon 29. marraskuuta 2017 kello 00.02 (EET)Vastaa

Niinistön ehdokkuus

muokkaa

Lisäsin Niinistön ehdokkuus -osioon väliotsikot valitsijayhdistykselle, Kokoomukselle ja Kristillisdemokraateille, jotta kyseisten puolueiden kanta erottuu paremmin. Ilman väliotsikkoa ehti jo ihmetellä, onko KD:n ehdokasharkinnasta mainittu koko sivulla. Miten asia pitäisi esittää mallineessa? Jos kirjoittaa "Valitsijayhdistys<br>(Kokoomus, Kristillisdemokraatit)", niin silloin harmaa väripalkki häviää ja toisaalta voi tulla väärä käsitys, että Kokoomus ja KD ovat yhdessä muodostaneet valitsijayhdistyksen. --Raksa123 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 20.18 (EET)Vastaa

Niinistö on valitsijayhdistyksen ehdokas. Se että muut puolueet tukevat häntä ei tarkoita sitä, että ne olisivat asettaneet hänet ehdokkaaksi. Siksi mallineeseen kuuluu vain valitsijayhdistys. --URunICon 13. marraskuuta 2017 kello 22.25 (EET)Vastaa

Linkitys

muokkaa

Tämän sivun voisi linkittää Suomen tasavallan presidentti-sivun ylhäälle ajankohtaiseksi linkiksi? Löytäisi tänne vaalisivulle nopeesti ja helposti. t. Anonymous87 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 01.20 (EET)Vastaa

Mielipidetiedustelut

muokkaa

Ehdotan, että nettikyselyitä otetaan artikkeliin, koska niitä on saatavilla internetistä. Niiden luotettavuuden epäilyistä voi olla maininta myös artikkelissa lähteineen, mutta ne ehdottomasti liittyvät mielipidetiedusteluihin. Aikaisemmin listasin mielipidetiedusteluun nettikyselyn väärällä sarakkeen termillä "otanta", joka viittaa galluppiin jota se ei ole. Parempi sana olisi ollut "osallistujia". Kyseenalaisena ja epätieteellisenä pidän galluppeja, joita ei voi tilata kukaan muu itselleen ja niitä artikkelissa löytyy. Myöskin hyvin epäilyttäviä tai vähemmän merkittäviä ovat gallupin osat jossa puhutaan toisesta kierroksesta kun siinä väitetään, että Niinistöä äänestäisi jopa 96% suomalaisista, aivan kuin toisella kierroksella kaikki muita äänestäneet lähes 100% äänestäisivät Niinistöä jotka eivät ensimmäisellä kierroksella äänestäneet häntä, hyvin epätodennäköisiä nuo luvut. Voisi myös joku tilastotieteistä enemmän tietävä kertoa artikkelissa mitä galluppien otanta pitää sisällä, millaisesta joukosta ne vastaukset on valittu ja kuka sen yleensä tekee ja millä perusteella tai algoritmillä. Arto Alanenpää (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 14.47 (EET)Vastaa

En kannata, ellei niistä sitten ole uutisoinut useampikin muu luotettava lähde, kuin nettikyselyn tehnyt taho. --Otrfan (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 14.57 (EET)Vastaa
Eli gallupeissa kansalaiset eivät voi aloitteellisesti itse päättää halustaan osallistua galluppiin vaan heitä lähestytään. Vaalikoneessa taas kansalaiset eivät kerro ketä haluavat äänestää vaan millaisia asioita kannattavia he haluavat äänestää. Nettikyselyssä taas kansalaiset haluavat kertoa ketä he haluavat äänestää, niin tällaisella mielipiteelläkö ei ole väliä tai merkitystä? Epäilen asian olevan niin, että artikkeliin ei sitä kirjoittavat halua muita prosenttilukuja ja sen tähden alkujaankin nämä myöhemmät pyrittiin kiireesti poistamaan. Arto Alanenpää (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 15.16 (EET)Vastaa
Minä en ole perehtynyt artikkelissa oleviin prosentteihin enkä ole niistä kiinnostunut, mutta nettikyselyissä ei satunnaisuus toteudu, alkaen siitä faktasta, että kaikki äänioikeutetut eivät pyöri netissä. --Lax (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 15.48 (EET)Vastaa
Nettikyselyt pitäisi toteuttaa paperiäänestyksenä, missä mielipiteestään tykkääjä joutuisi yhden päivän aikana sateesta tai tuulesta huolimatta kävelemään kolmen kilometrin verran pimeässä metsässä kunnantalolle, jossa mielipide kirjoitettaisiin lyijykynällä paperille. Kunnansihteeri panisi nimen kirjaan niin, että rouva Kulku Huhunen ei voisi käydä tunnin välein antamassa uutta mielipidettä. Niin olisi oikein. Niin olisi hyväksi. --Pxos (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 16.16 (EET)Vastaa
Samoin kaikki gallupit. Jos ne toteutetaan puhelimitse voi teettäjä käyttää algoritmia valitessaan kenelle soittaa tai otannassa algoritmia, kenen vastaukset tietokone valitsee. Se ei herätä minkäänlaista luottamusta, kun tiedämme mihin teknologia pystyy ja jos emme olisi niin sinisilmäisiä. Arto Alanenpää (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 18.00 (EET)Vastaa

Mielestäni mitään nettikyselyitä tai vaalikoneita ei pidä ottaa mukaan, koska ne ovat täyttä humpuukia. Syy: nettikyselyyn voi vastata yksi henkilö vaikka miljoona kertaa, vastata voivat myös alaikäiset ja muut sellaiset henkilöit joilla ei ole äänioikeutta. Nettikyselyiden otanta ei ole satunnainen, kuten laadukkaasti toteutetuissa mielipidetiedusteluissa yleensä on. Lisäksi joidenkin ehdokkaiden kannatusryhmissä on käsketty tekemään vaalikoneita ja vastaamaan nettikyselyihin järjestäytyneesti, joka vielä lisää tätä epäsuhtaa. 88.115.47.98 22. tammikuuta 2018 kello 13.20 (EET)Vastaa

Nettikyselyitä ei tällä hetkellä käsitellä artikkelissa. Vaalikoneita taas ei esitetä mielipidetiedusteluina. Niiden tuloksista kerrotaan, mitä niistä on journalistisissa jutuissa kerrottu. – Kuohatti 22. tammikuuta 2018 kello 15.21 (EET)Vastaa

Vaaliteemat

muokkaa

Artikkelin osio "Vaaliteemat" näyttää nyt hiukan hassulta, ikään kuin näiden vaalien ainoa tai keskeisin teema olisi asevienti Arabiemiraatteihin. Onko se? --Jmk (keskustelu) 26. tammikuuta 2018 kello 12.47 (EET)Vastaa

Poistin osion. Ehdokkaiden vaalikampanjoissaan käsittelemiä asioita voi käsitellä ao. osiossa. Vaalin yleisille teemoille tarvittaisiin yleislähde, jollaista ei ole tarjottu. – Kuohatti 26. tammikuuta 2018 kello 13.28 (EET)Vastaa

Tietolaatikko

muokkaa

Vaikka tämä meni nyt suoraan ensimmäisellä kierroksella, pitäisikö tietolaatikon henkilöitä silti karsia esimerkiksi yli 5 prosenttia saaneisiin, vai säilytetäänkö kaikki kahdeksan ehdokasta? --URunICon 28. tammikuuta 2018 kello 22.30 (EET)Vastaa

Tuskin säilyttämisestä haittaakaan on. Presidentinvaaleissa ehdokkaita on vielä rajallinen määrä. Karsimiselle pitäisi olla jokin selkeä vaaliin liittyvä peruste, esim. parlamenttivaalien tietolaatikoista karsitaan ne puolueet, jotka eivät saa paikkoja parlamentissa. Kahdeksan ehdokasta ei varmaan vielä vie liikaa tilaa. – Kuohatti 29. tammikuuta 2018 kello 00.16 (EET)Vastaa
Mielestäni se 5 prosentin raja olisi hyvä perusteena. --URunICon 29. tammikuuta 2018 kello 00.18 (EET)Vastaa
No ei minulla mitään vahvaa kantaa ole. Jos tuolla rajalla leikattaisiin, niin sitten Väyrynen olisi yksin muuten tyhjällä alarivillä vaikka hänen ääniosuutensa ero Vanhaseen oli vain 2 prosenttiyksikköä. Laatikosta näkee nopeasti äänimäärät ja -osuudet ja kun siinä on kaikki ehdokkaat, niin koko tulos on heti näkyvillä. Jos osaat/joku muu osaa mallineita muokkailla, niin sellainen ominaisuus voisi olla hyödyllinen, missä ensimmäisellä kierroksella ratkenneessa vaalissa esim. valittu ehdokas olisi kuten nytkin ja muut hänen allaan pikkukuvina. Pitäisin positiivisena, että tietolaatikosta kävisi ilmi vaalin kokonaiskuva, nämä vain ajatuksina. – Kuohatti 29. tammikuuta 2018 kello 00.30 (EET)Vastaa
Voisi myös laittaa kaksi yläriville ja kaksi alas, kuten esim. tässä versiossa oli. Ehkä nuo kahdeksan vain omaan silmääni vaikuttaa liikaa tilaa vievältä... --URunICon 29. tammikuuta 2018 kello 01.03 (EET)Vastaa
Antaa kaikkien ehdokkaiden kukkia. Kolme riviä ja kolme saraketta, ei se nyt niin kauhean paljoa tilaa vie.--Htm (keskustelu) 29. tammikuuta 2018 kello 07.12 (EET)Vastaa

Historiallisuus?

muokkaa

Artikkelin johdanto-osassa lukee tällä hetkellä: ”Tilanne oli Suomen kannalta historiallinen, sillä istuva presidentti Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella enemmistöäänillä.” Seurasin lähdelinkkiä, eikä Yleisradion uutissivulla puhuttu historiallisuudesta mitään. Selailin menneitä tuloksia vain pikaisesti, mutta näyttäisi siltä, että myös Risto Ryti, Juho Kusti Paasikivi ja Urho Kekkonen on aikoinaan vähintään kerran valittu uudelle kaudelle ensimmäisellä äänestyskierroksella. – Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun istuva presidentti on valittu toiselle kaudelle suoran kansanvaalin ensimmäisen kierroksen ääntenenemmistöllä. Sekö kappaleessa tahtoo olla ajatuksena? – Jippe (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 13.10 (EET)Vastaa

Muutettu lähteen mukaiseksi. – Kuohatti 1. helmikuuta 2018 kello 12.42 (EET)Vastaa

Esikatselukuva

muokkaa

Minkä takia esikatselussa näkyy Huhtasaaren pärstä, eikä presidentiksi valitun Niinistön? --Pihamies (keskustelu) 5. tammikuuta 2024 kello 03.13 (EET)Vastaa

Tällä sivulla kerrotaan esikatselukuvan toiminnasta. Lisäsin kuviin |class=notpageimage-koodin. Nyt esikatselussa näkyy äänestyskartta, jonka näkymistä en saanut estettyä.--Puppe100 (keskustelu) 11. tammikuuta 2024 kello 19.56 (EET)Vastaa
Muissa presidentinvaaliartikkeleissa esikatselukuvana on vaalien voittaja. Jah77 (keskustelu) 12. tammikuuta 2024 kello 12.26 (EET)Vastaa
Tuo on totta. Esikatselukuvan taustalla oleva järjestelmä ei kuitenkaan tiedä, kuka voitti vaalit ja kuka ei. Kuvan valintaan vaikuttaa muun muassa kuvan koko ja kuvasuhde. Tästä on kerrottu tarkemmin linkittämälläni sivulla. Jostain syystä järjestelmä valitsee nyt mieluummin kartan kuin Niinistön kuvan.--Puppe100 (keskustelu) 12. tammikuuta 2024 kello 19.03 (EET)Vastaa
Tuolla |class=notpageimage-koodilla ei jostain syystä näytä olevan vaikutusta karttatiedostoon - johtuneeko sitten eri tiedostomuodosta vai mistä. No, parempi sekin esikatselukuvana kuin satunnaisen hävinneen ehdokkaan pärstä. Jah77 (keskustelu) 12. tammikuuta 2024 kello 20.35 (EET)Vastaa
Palaa sivulle ”Suomen presidentinvaali 2018”.