Keskustelu:Sonnanjärvi

Bottiajo

@Drefer:Olen lisäämässä Mäntyharjun reitin valuma-alueen (noin 1500 järveä) bottiajona, joka ei kirjoita päälle aikaisemmin tehtyjä järviä. Tarkistan vielä lukituksesta, ettei niin käy. Järviartikkeli kirjoitetaan samaa sapluunaa käyttäen, jolla tein tämänkin artikkelin uudelleen. Jätin ne tekstit jäljelle, jotka olit kirjoittanut maalistuussa, mutta poistin päällekäiset tekstit. Ulkoasu on toki yhtenäinen, mutta teksti tulee "jäykäksi". Onko sinulla ajatuksia tällaisesta muutoksesta? Esimerkiksi, pitäisikö vanhasta tekstistä jättää kaikki ja lisätä vain puuttuvat osiot? Odottelen näkemyksiäsi jonkin aikaa.--J Hokkanen (keskustelu) 6. heinäkuuta 2022 kello 11.21 (EEST)

Lukuja kannattaisi pyöristää. Onko tarpeen kirjoittaa "järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat", eikö se ole ilmiselvää, kun syvyys on tiedossa? Jossain virkkeissä on mielestäni kömpelöitä sanajärjestyksiä, ehkä olisi hyvä lisätä puuttuvat osiot ja lisätä puuttuvat osiot (pyöristettyinä). -- Drefer (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 19.14 (EEST)

Onko tarpeen vai ei, no riippuu näkökulmasta. Luotaustiedosta selviää keskisyvyys. Suurin syvyys on usein tunnettu ilman järven läpi käynnyttä luotaustakin. Järven tietoaineksen esittelyssä on tämäkin asia tieto, että järvestä on laatittu syvyyskartta! Kannatan pyöristyksiä leiptekstissä, mutta silloin olisi viranomaistieto näkyvissä tietolaatikossa. Tarkkojen arvojen esittämistä ei tällaisissa teksteissä kannata ujostella. Kuitenkin, jos on ilmeistä, että ilmoitettu tulos ylittää selvästi mittatarkuuden, voisi hieman pyöristääkin. Käsittääkseni ristiriita syntyy validin tiedon "vaatimuksen" ja käytännöllisyyden "mihin näitä tavallinen lukija tarvitsee?" välillä. Silti, ei kannata tuhota ehdoin tahdoin tarkkoja lukuarvoja. Lukijan yleissivistyksen varaan voisi jättää pyöristämisen teksiä lukiessa.--J Hokkanen (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 08.53 (EEST)

Hyviä näkökantoja. Olen pyöristänyt rantaviivan yleensä lähimpään kymmeneen metriin ja tilavuuden (tietolaatikossa) lähimpään kymmeneen tuhanteen, jos tilavuus on alle 10 miljoonaa kuutiometriä, ja lähimpään sataan tuhanteen, jos se on yli 10 miljoonaa. Alle miljoonan kuutiometrin järvet olen kirjoittanut kuutiometreinä. Mutta tarkka luku on mielestäni kuitenkin parempi kuin liian suurpiirteinen pyöristys. Yli 50 hehtaarin pinta-alat pyöristän yleensä tasalukuun, silloinhan pyöristyksen aiheuttama muutos on alle sadasosa. -- Drefer (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 19.33 (EEST)

(palasin matkalta) Rantaviiva on fiwikissä herättänyt tunteita (!), mutta tuo 10-metrinen pyöristys on sikäli OK, koska rantaviivan seuraamisvälimatkat ovat nykyään 10 metriä (entinen 20 m). Tilavuuslukujen vaikea hahmottaminen on haaste, johon en ole keksinyt selkeää tapaa. Siksi on vielä pysynyt kuutiokilometreissä tai muuttanut miljooniksi kuutiometreiksi. Pitänee vielä tutkia tuo tilavuuslauseke Excelissä. Käytän tietolaatikossa viranomaislukuja sellaisinaan, mutta tekstissä pyöristettyjä arvoja tilanteen mukaan (menevätkö käytänteemme samansuuntaisesti?).--J Hokkanen (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 13.17 (EEST)

Olen suosinut kuutiometrejä, koska se on varmaan useimmille tuttu. Kuutiokilometrien käyttö alkaa olla hankalaa, jos pilkun jälkeen tulee liikaa nollia, esim. 0,0001. Siksi olen laittanut alle miljoonan kuutiometrin järvet tietolaatikkoon kuutiometreinä. Leipätekstissä olen maininnut alle miljoonan kuutiometrin järvien koon usein myös litroina, joka on arkipäiväinen, helposti hahmotettava tilavuus. Saksan- ja englanninkielisissä Wikipedioissa on mainittu joskus myös kuutiohehtometrit, joka lienee kuutiokilometriä vähemmän käytetty tilavuus. Olen käyttänyt sitä toisinaan keskikokoisista järvistä, mutta vain leipätekstissä. -- Drefer (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 13.29 (EEST)