Keskustelu:Pretoriaanikaarti

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Aihetta tuntematta uskallan pintapuolisen tarkastelun ja kielenhuollon jälkeen ehdottaa lupaavaksi. --Ulrika 2. huhtikuuta 2011 kello 11.36 (EEST)

Artikkeli on vielä kesken. Tästä puuttuisi vielä 100- ja 200-luvut, kaartin loppu 300-luvulla ja organisaatio osio. Aion laajentaa niitä osioita vielä kunhan ehdin. En ole varma meneekö tämä nyt lupaavaksi. --Barosaurus Lentus 2. huhtikuuta 2011 kello 11.59 (EEST)

Ovatko ne sillä lailla keskeisiä, että niiden puute estäisi lupaava-statuksen? Monet lupaavat ovat aika vaatimattomia tähän verrattuna, ja jos tähän tulee kaikki, se on sitten jo hyvä-tasoinen. --Ulrika 2. huhtikuuta 2011 kello 12.24 (EEST)

Mielestäni olisi hyvä jos ainakin organisaatiosta olisi jotain juttua. Mutta kyllä tämä minun puolestani kelpaa lupaavaksi, jos kerran ihmiset ovat sitä mieltä. --Barosaurus Lentus 2. huhtikuuta 2011 kello 13.03 (EEST)

Voiko artikkeli sisältää perustietoja, jos se on kesken? --Lakritsa 2. huhtikuuta 2011 kello 14.11 (EEST)

Periaatteessa artikkeli on aina kesken. Malline siinä on siten turha. Jos historiaosuus on kesken, ehkä kuitenkin perustietoja on riittävästi lupaavaksi? --Ulrika 2. huhtikuuta 2011 kello 15.19 (EEST)

Joo, periaatteessa kaikki on aina kesken, toiset artikkelit enemmän ja toiset vähemmän. Nyt vuodet 69-312 käsitellään aika suppeasti: "Pretoriaanikaartin loppu koitti 300-luvun alussa. Keisari Diocletianus vähensi pretoriaanikaartin merkitystä omalla hallintokaudellaan, ja lopulta keisari Konstantinus Suuri hajotti kaartin vuonna 312 ja hävitti sen Roomassa sijainneen tukikohdan Castra praetorian." ... jos nyt odotellaan hetki, että artikkeli tulee "valmiiksi" eli vähemmän keskeneräiseksi. :) Gopase+f 2. huhtikuuta 2011 kello 15.24 (EEST)

Mielestäni ei sisällä vielä perustietoja, ei siis ihan vielä lupaavaksi. --Lakritsa 2. huhtikuuta 2011 kello 16.06 (EEST)~

Joe Louisia ei ole myöskään laitettu mihinkään äänestykseen, koska miehen urasta kertova osio on kesken. 13 vuotta puuttuu, enkä ole uskaltanut äänestykseen viedä ;) Annan kannatusäänen ehdoin, jos juttu on valmis ennen äänestyksen loppua. Muuten ei lupaava.--Bluto 2. huhtikuuta 2011 kello 19.45 (EEST)

Kiitos muuten kielenhuollosta! Se on aina tarpeen tekstissäni. --Barosaurus Lentus 2. huhtikuuta 2011 kello 12.01 (EEST)

Nyt alkaa näyttää että lupaavuus on tälle vähän liian vaatimatonta, mutta menköön tän kautta. Kannatan. --Ulrika 3. huhtikuuta 2011 kello 12.29 (EEST)

Kannatan –J.K Nakkila 卐 卐 3. huhtikuuta 2011 kello 14.42 (EEST)

 Kannatan Juu, hienoa työtä Barosaurukselta. Sitten Hyvä-äänestykseen.--3. huhtikuuta 2011 kello 14.49 (EEST)

Viivamerkit viitteissä ja esim. 180-395. Kirjaviitteissä Sukunimi, Etunimi on täsmällisin, ellei tässä ja muissa haluta käyttää juuri toista tapaa. Kirjojen julkaisupaikankin voi merkitä. --Thi 3. huhtikuuta 2011 kello 15.31 (EEST)

Wikipediassa näyttää olevan yleisesti otsikoissakin käytössä etunimi-sukunimi-järjestys, sitä voi noudattaa johdonmukaisuuden vuoksi. --Ulrika 3. huhtikuuta 2011 kello 15.44 (EEST)

Kirjaluetteloissa aakkostus sukunimen mukaan on yleisintä. --Thi 3. huhtikuuta 2011 kello 15.48 (EEST)

Kyllä varmaankin Thin muokkaamissa, mutta muuten siitä on vaikea tehdä tilastoa. Itse käytän johdonmukaisesti etunimi-sukunimi-muotoa juuri Wikipedian normaalin käytännön vuoksi. Eli ei lähdetä tekemään turhia ohjeita, joilla ei ole mitään merkitystä. --Ulrika 3. huhtikuuta 2011 kello 15.53 (EEST)

Tarkoitan käytäntöä Wikipedian ulkopuolella: kirjoissa, artikkeleissa, bibliografioissa. Olisi luontevaa, että käytäntö on sama kuin esimerkiksi opinnäytteiden, tieteellisten artikkelien ja kirjojen lähdeluetteloissa. --Thi 3. huhtikuuta 2011 kello 15.59 (EEST)

Paperitietosanakirjoissakin hakusanat ovat sukunimi-etunimi-järjestyksessä. Samoin ru.Wikipediassa. Luontevuus on jokaisen omassa päässä tai silmissä. Ei viittittäs alkaa turhasta, kun nyt on taas vähän aikaa näyttänyt rauhalliselta. --Ulrika 3. huhtikuuta 2011 kello 16.02 (EEST)

Mielestäni on asiatonta, että satunnaiseen huomautukseen tietosanakirja-artikkelin kehittämiseen kuuluvasta seikasta vastataan tylysti tavalla, jonka koen ivalliseksi ja jossa viitataan ymmärrykseni mukaan asiaan kuulumattomiin seikkoihin. Loppua pidän ikävällä tavalla henkilöön kiinni kun oletetaan, että kyse olisi jostakin riidasta, kun kyse on asiakysymyksestä. Kun kirjoittaa puhtaasti asiaperustein, pitäisi vastaukseksi saada asiatekstiä. Wikipedian ohjeissa neuvotaan käymään kiinni asiaan, ei keskustelijaan. Kukaan ei jaksa sitä, että asioihin suhtaudutaan sen perusteella, kuka sanoo eikä sen perusteella, mitä sanottiin eli asioiden perusteella.

Kun kirjojen tiedot otetaan esimerkiksi Kansallisbiografiassa, ne ovat sukunimi, etunimi -muodossa. On ymmärrettävää, että jos kirjallisuusviitteiden tekeminen ei kuulu omiin muokkausalueisiin, ei tule ajatelleeksi, mistä keskustelussa on kyse. Minä olen tehnyt Wikipedian kirjaviitteen kaksikymmentä tuhatta kertaa. Kyse on aivan tavallisesta artikkelin kehittämiseen liittyvästä yksityiskohdasta, josta luulisi voitavan keskustella asiallisesti. Ei esimerkiksi vaatimuksesta, että viitteet pitää tehdä juuri tietyllä tavalla vaan päinvastaisesta. En ymmärrä, miten yksityiskohtaisesti tämä kaikki pitäisi kirjoittaa auki.

Mielestäni on asiatonta, että sivuutetaan se että kyse on yksinkertaisesta asiakysymyksestä eli kirjallisuusviitteiden laadinnasta. Asiasta, jonka luulisi olevan keskeistä sivistys- ja opetushankkeessa, aiheesta josta laaditaan standardeja ja opaskirjoja. Artikkelin nimi on toinen asia. Wikipedian normaalia käytäntöä voi minun nähdäkseni pyrkiä selvittämään ensimmäiseksi lohjeista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Merkitse_l%C3%A4hteet, http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Citing_sources. "Esim. jos tekstissä lähteeseen viitataan kirjoittajan sukunimellä, kuten on tavallisinta, lähteen täytyy olla lähdeluetteloon listattuna sukunimen mukaan." [1] Aiheesta on lukemattomia kirjoituksia ja kirjoja, joten en oikein voi uskoa että tämä on sinulle tuntematonta. Väärinymmärrys puolin ja toisin on kai se, mistä on kyse.

Minä en piittaa mitä muotoa kukin käyttäjä käyttää tai mikä on muoto tässä artikkelissa. Minä nimenomaan kirjoitin, että merkitsemiskäytäntö voi aivan hyvin olla poikkeava. Asian ei pitäisi olla minkäänlainen peruste riitelyyn. Barosaurus Lentus käyttäköön sellaista tyyliä kuin haluaa. Kyse ei ole mistään sen kummemmasta kuin siitä, että kun keskustelussa toteaa asian, joka on esitetty Wikipedian käytännöissä ja alan oppaissa ja standardeissa siihen ei vastata tavalla, jonka toinen kokee ikävän asiattomaksi. Jatkoin keskustelua vain puolustukseksi, kun keskustelussa ei oltu ymmärretty mistä oli kyse.

Kun artikkelille halutaan hyvän artikkelin status, on kai asiallista keskustella artikkelin kehittämiseen liittyvistä seikoista. Puhuin aivan tavallisesta merkitsemiskäytännöistä kirjallisuusluetteloissa Wikipediassa ja muualla. Siksi en ymmärtänyt vastaustasi vaan koin sen ivallisuudeksi. Kun kirjoitit, että asia on jokaisen omassa päässä, jätit huomiotta edellä mainitsemani asiat. En haluaisi, että Wikipediassa leviäisi sellainen keskustelukulttuuri, jossa voi tahattomastikin tulla mustamaalanneeksi toista käyttäjää, jossa annetaan ymmärtää että asiakysymyksessä olisikin kyse jostain muusta. Olen muutaman kuukauden ajan miettinyt, että kokoaisin tehtyjä kirjaviitteitä jollekin alasivulle luetteloksi, jotta ne olisivat nopeasti eri käyttäjien käytettävissä. Kyse ei ole siitä, missä muodossa ne lopulta ovat vaan siitä, että niitä yleensä käytettäisiin. Wikipedian pitäisi olla tietosanakirja, ei esimerkiksi keskustelupalsta, mutta silti keskusteluosioissa on usein ollut kaikenlaisia henkilöihin käymisiä eikä esimerkiksi yhteistyökeskusteluun siitä, mitkä kirjalähteet olisivat hyödyllisimpiä.

Mietin pitkään, kannattaako Wikipediassa osallistua mihinkään keskusteluihin. Ainoa keino näytti olevan, että kommentteja tai muokkausyhteenvetoja ei lue ollenkaan, kun ei tiedä mitä milloinkin joutuu sietämään. Sellainen tilanne ei voi jatkua. Minun keskustelusivuni on auki, jos väärinymmärrys halutaan oikeasti selvittää. Riitelystä on kuitenkin Wikipediassa auki kommenttipyyntö, eikä siihen ole ainakaan vielä tullut ratkaisua. Tilanne näyttää siis valitettavan huonolta. Siksi esitän kysymyksen varmuuden vuoksi myös välityslautakunnalle. Jos sen vuoksi tällaisilta tilanteilta tulevaisuudessa vältytään, siitä voi minusta olla hyötyä. --Thi 4. huhtikuuta 2011 kello 00.22 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. Sisältöä on rutkasti enemmän kuin mitä tyypilliseltä LA:lta vaaditaan. Pienellä työllä hyväksi. Jafeluv 3. huhtikuuta 2011 kello 17.21 (EEST)

Arvoasteikkoa ei ole lähteistetty, enkä tiedä mistä se on otettu. Onkohan se este lupaava artikkeli -statukselle? --Barosaurus Lentus 3. huhtikuuta 2011 kello 17.30 (EEST)

Tullu tässä muokkauksessa [2]. Kannattaa varmaan poistaa, jossei mahdollisuutta tiedon tarkastamiseen ole. Gopase+f 3. huhtikuuta 2011 kello 17.34 (EEST)

Joo, poistin. Voihan sen sitten laittaa takaisin, jos lähteitä löytyy. --Barosaurus Lentus 3. huhtikuuta 2011 kello 17.41 (EEST)

sivulla 4 --Ulrika 3. huhtikuuta 2011 kello 18.04 (EEST)

Palautin, kiitos linkistä. --Barosaurus Lentus 3. huhtikuuta 2011 kello 18.45 (EEST)

Nyt käy lupaavaksi. --Lakritsa 3. huhtikuuta 2011 kello 19.32 (EEST)

Kai tänne vielä yksi kannatus mahtuu. Keskustelua herättänyt artikkeli ja statuksensa arvoinen. --Kari-kujanpää 4. huhtikuuta 2011 kello 05.36 (EEST)

Arkistoin ja merkkaan. 卐 J.K Nakkila 卐 4. huhtikuuta 2011 kello 18.43 (EEST)