Keskustelu:Piispa Henrik

Viimeisin kommentti: 3 kuukautta sitten käyttäjältä Toivo ja Toivo

Tämä pitää kyllä kirjoittaa vielä kokonaan uusiksi... 62.78.164.22 1. joulukuuta 2004 kello 04:18 (UTC)

Joku voisi kirjoitella dosentti Tuomas Heikkilän väitöksestä että piispa Henrik ja Lalli ovat taruolentoja.

Kukaan ei ole todistanut, että Henrik ja Lalli ovat olleet olemassa. Mutta kukaan ei ole myöskään todistanut, että heitä ei olisi ollut olemassa. Perimätietojen vanhuus ja voima osoittavat, että asiassa on jotakin hämärää perää, mutta on hyvin epätodennäköistä, että Henrikin legenda ja kansanruno sellaisinaan pitäisivät paikkansa. Henrik ja Lalli ovat voineet olla olemassa, mutta mahdollisesti vasta esim. 1200-luvulla. Legendojen tarkoitus tietenkin oli viedä tapahtumia emämaalle edullisella tavalla paljon aiemmaksi.

Artikkelissa on eri lähteistä 3 eri kuolinvuotta: 1151, 1155 ja (virallinen) 1156. Suuret suomalaiset -kirjan mukaan Lalli kuoli noin 1160. Kirja ei taida mainita lähteitä tiedoilleen... 109.240.31.179 13. tammikuuta 2024 kello 06.39 (EET)Vastaa

"kukaan ei ole myöskään todistanut, että heitä ei olisi ollut olemassa." - Voittava argumentti. Olemassaolo voidaan kiistää loogisen ristiriidan avulla. Ei voi esimerkiksi olla pyöreää neliötä. Mutta milläs todistat henkilön olemattomuuden? Pitäisi ensin saada havainto sellaisesta ihmisestä ja sitten todeta, että hänessä on ominaisuus "ei olemassa".Toivo ja Toivo (keskustelu) 13. tammikuuta 2024 kello 14.55 (EET)Vastaa

Kuolinpäivä muokkaa

19. vai 20. tammikuuta? Tässä väitetään 19. tammikuuta mutta esim. Malline:20. tammikuuta väittää muuta. --Anr 26. tammikuuta 2007 kello 11.19 (UTC)

Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -kirjan mukaan Lalli surmasi Piispa Henrikin 20. tammikuuta 1156 Köyliönjärven jäällä. Tuosta päivästä, Heikin päivästä, tuli sittemmin pyhimykseksi julistetun Henrikin muistopäivä. Vilkuna ei mainitse tiedolle lähdettä, eikä pohdi sitä onko tieto legendaa. 1600-luvulla päivää siirrettiin yhden päivän verran taaksepäin, jotta se osuisi samalle päivälle Ruotsin almanakan kanssa. Suomi oli tuolloin osa Ruotsia. Näin Heikin päiväksi tuli 19. tammikuuta. Heikin päivä oli ennen tärkeä merkkipäivä. Silloin karhu käänsi pesässään kylkeään talviunen puolivälissä. Päivä oli myös talven taitekohta, jolloin heinäladossa olleista eläinten rehuista tuli olla puolet jäljellä, ja ihmisille varatuista viljoista piti olla kulunut vain yksi kolmannes.--Svallis 15. lokakuuta 2010 kello 11.57 (EEST)Vastaa

Autuaaksi julistaminen muokkaa

Milloin piispa Henrik julistettiin autuaaksi? En löytänyt mainintaa artikkelista. Googlekaan ei kerro, ainakaan minulle.--Bluto (keskustelu) 26. kesäkuuta 2012 kello 17.19 (EEST)Vastaa

Reliikin sijainti muokkaa

Artikkelissa on ristiriitaista tietoa Pyhän Henrikin reliikin sijainnista.

Alussa mainitaan, että reliikki on Pyhän Henrikin katedraalin alttarissa, myöhemmin että näin oli vain väliaikaisesti: "Museovirasto antoi kyynärvarsireliikin 2000 viideksi vuodeksi katolisen Pyhän Henrikin katedraalin alttarille. Se palautettiin Museovirastolle, joka pitkällisten tarkastelujen jälkeen totesi, että reliikkien laillinen omistaja on Turun tuomiokirkko, jolle ne palautettiin." Lähteenä on Ev. lut. kirkon tiedote vuodelta 2008, jota en enää löydä.

Kuitenkin vuonna 2007 kirjoitetussa artikkelissa (https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/156355-pyhainjaannokset-palasivat-turun-tuomiokirkkoon) kerrotaan Turkuun palautetun lukuisia pyhäinjäännöksiä paitsi Pyhän Henrikin värttinäluu joka olisi yhä Pyhän Henrikin katedraalissa. Näin on myös katolisen kirkon infosivujen (http://katolinen.fi/?page_id=165) mukaan. Mutta en ole asiasta tarpeeksi varma korjatakseni. --Destroyer71 (keskustelu) 23. tammikuuta 2018 kello 18.37 (EET)Vastaa

Piispa Henrikin historiallisuus muokkaa

IP-numeroinen henkilö kävi muuttamassa artikkelissa lauseen, jossa sanottiin P H olevan "... Suomen historian tunnetuimpia hahmoja." muotoon "...Suomen kansanperinteen tunnetuimpia hahmoja." Tällaista ei pitäisi mennä tekemään kahdesta syystä: ensiksi Tuon ikäisiä historiallisia lähteitä on vähän ja varmistavia riippumattomia lähteitä on harvoin olemassa., Kaikkia kirjallisuudessa mainittuja henkilöitä voidaan suurella todennäköisyydellä pitää todellisina, ellei sitä voida epäillä muusta syystä. ja Kansanperinteeksi ovat muuttuneet kaikki kirjoitetut ja suuliset tarinat. Henkrikki ei ole niistä kuuluisin. Jos tuollainen muutos tehdään artikkeliin, se tulisi kirjoittaa koko artikkelin sisään, ei pelkästään yhteen kohtaan. Emme voisi pitää legendan kaikkia kohtia uskottavina, emme kuitenkaan voi tuhota sen alkuperän totuudellisuutta. Jossakin vaiheessa historiankirjoitusta autenttisuus kasvaa sellaisiin mittoihin, että kriittinen historiantutkimus voi tukimateriaalin avulla sanoa, mikä historiassa oli totuudenmukaista ja mikä (yleensä) liioittelua. Tässä ei sellaiseen voida vielä ryhtyä.--J Hokkanen (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 21.33 (EET)Vastaa

Kun Ip:t kirjoittelevat omiaan, niistä ei pidä säikähtää vaan poistaa ja kuitata yhteenvetoon. Niitä tulee jatkuvasti, ja tuoreita muutoksia seuraaville ne ovat arkea. --Abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 21.45 (EET)Vastaa
Palaa sivulle ”Piispa Henrik”.