Keskustelu:Petri Viitala

Viimeisin kommentti: 5 vuotta sitten käyttäjältä PViitala aiheessa Merkittävyys 2

Merkittävyys

muokkaa

Ei vaikuta tietosanakirjamerkittävältä. --Hartz (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 11.33 (EEST)Vastaa

Viitala on muusikko, ja häneen kohdistuu nettikiusaamista, joten oikean informaation antaminen täällä on aiheellista Naksu910 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 11.50 (EEST)Vastaa

Petri Viitalasta julkaistut MV-lehden solvaavat ja valheelliset jutut ovat haitanneet työnhakua, järkyttäneet perhettä ja sukulaisia, ja google sanoi ettei niitä voi poistaa. Sain Ilja Janiskinin poistamaan yhtä vaille kaikki, mutta minusta levitetyt valheelliset tiedot, ovat käsikassaroita nettikiusaajille. olen Turun työllistetyin studiomuusikko. Olen julkaissut 256 kappaletta. Suurlähettiläät on myynyt 150 000 levyä. Olen yksi voimakkaimpia kulttuurivaikuttajia kotikaupungissani johtuen monialaisuudestani. Ne orkesterit, joissa soitan, ovat jo julkaisseet parikymmentä levyä. Olen konsertoinut Eestissä, Prahassa, Leningradissa, soittanut kadulla ja täpötäydellä olympiastadionilla. Yhteislevyni amerikkalaisen elekronisen musiikin tuottajan Xambucan kanssa on juuri ilmestymässä. Olen saanut luvun kansalaisaktivismista kertovassa kirjassa ”Kansa raivostui”. Paljolti siksi, että sain selville Ilja Janitskinin kotiosoitteen Andorrassa, ja sain kiinnitettyä Andorran ja suomen ministeriöt, poliisin, interpolin ja pressin saman tviitin alle.Silloin Janitskin vangittiin. Levytykset-linkki todistaa minun soittaneen 35 levyllä. ”Studiotyöt”-linkki esittelee 40 eri orkesterin kappaletta, joissa olen ollut sessiomuusikkona. Portofolio esittelee kahden valokuvanäyttelyni kuvat, ja ”tapahtumajärjestäjä” on lehtiartikkeli, joka esittelee Suomen suurimman vaalitapahtuman, jonka järjestin 90%sti yksin. Li Andersson voi todistaa tämän. Äänisuunnitteluni Jouko Turkan ohjauksessa on mainittu Turun Kaupunginteatterin nettiarkistossa. Tiedän että olen jättänyt voimakkaan jäljen itsestäni jälkipolville. Moni muu on samaa mieltä, mutta te päätätte. Pyydän ylläpitäjiä myös kiinnittämään huomiota https://fi.m.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Hartz , eli negatiivisen arvion kirjoittaneen ”Hartz”in artikkeliin. Sitä on muokattu 30 000 kertaa. Se on epätosi kertomus Neuvostoliiton vientisuunnitelmista. Kuvassa renessanssiajan naismaalaus, jonka kuvateksti on xenofobinen. Alla olevat ”palkinnot” ovat tekaistuja. Epäisen siis, että samat nettikiusaajat, joista yritän tällä artikkelilla pelastautua, koittavat estää tämän artikkelin julkaisun. PViitala (keskustelu)

Petri Viitala

Hartzin käyttäjäsivu (se ei ole artikkeli) ei kuulu tähän mitenkään. Merkittävyyden kyseenalaistaminen on täällä rutiinitoimenpide, jota ei kannata tulkita nettikiusaamiseksi. Olennaista on, onko Viitalaa käsitelty riittävästi riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Tuo Kansa raivostui -kirja saattaisi olla sellainen, mutta sitä ei ole nyt artikkeliin lähteeksi merkitty. -Ochs (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 18.43 (EEST)Vastaa

Viitala on muusikko, näyttelyitä julkaissut valokuvaaja ja paljon muuta. Pidän wikipedia sivua perusteltuna henkilön itsensä vuoksi sekä aiemmin tässä keskustelussa mainitun nettikiusaamisen ja väärän tiedon levittämisen takia. Tero Moilanen (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 18.46 (EEST)Vastaa

Onpas täällä keskustelussa nyt paljon ihan upouusia tunnuksia. Kaiken varalta kehotan vilkaisemaan sivua Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta. Mutta uskokaa nyt, että nettikiusaamisella ja väärän tiedon levittämisellä muualla, jotka ovat sinänsä ikäviä, ei ole mitään merkitystä sille, säilyykö tämä artikkeli. Lähteitä siis artikkeliin, olkaa hyvät! -Ochs (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 18.53 (EEST)Vastaa

PViitala (keskustelu) Pyydän keskustelijoita käymään artikkalissani. Nyt olen lisännyt sinne 23 riippumatonta lähdettä. Olen käsitellyt kirjan, ja maininnut sivunumeron + lisännyt Apu-lehden jutun / tekijöiden haastattelun, joka osaltaan kertoo kirjan olevan merkittävä. Korostan edelleen, että olen monialainen kultuutivaikuttaja. Minulla siis on tietotaitoa, ja siksi minua on käytetty teattereissa, äänitystudioissa, kiertueilla, kansalaisvaikuttajana, valokuvaajana. Studiomuusikkona olen soittanut myös Daruden, Edu Kettusen ja Anna Hanskin levyillä. Olen siis antanut merkittävän panoksen suomalaiseen musiikkikenttään. Suurlähettiläät on ollut vuoden kolmanneksi soitetuin kotimainen. Jokainen yhdeksästä levystä on pyörinyt listoilla. Kulta/platina/tuplaplatinalevyjä on 7 kappaletta. Näen itseni merkityksellisenä.PViitala 6. huhtikuuta 2019 kello 14.03 (EEST)Vastaa

PViitala (keskustelu) Tutustuin vielä erikseen merkittävyysasiaan, ja humasin, että mediassa olevat maininnat ovat tärkeitä. Uusissa lähteissä on kolme juttua Turun Sanomissa, yksi Ilta-sanomissa, yksi Kansan uutisissa, yksi kaupunkilehti Turkulaisessa, yksi Apu-lehdessä, yksi kalifornialaisessa nettilehdessä, lista levytetyistä kappaleista Gramexissa ja 4 saittia Discogsilta, joka on luotettava, eli maimitsee tekijänoikeustiedot, ja levynkannen tiedot. PViitala (PViitala 6. huhtikuuta 2019 kello 14.55 (EEST))Vastaa

Kiitos viitteistä. Kaikki me olemme merkityksellisiä, enkä ollenkaan epäile pätevyyttäsi (monella alalla vieläpä). Noiden lähteiden ongelma on se, että sinut on niissä mainittu vain hyvin lyhyesti ilman sen laajempaa käsittelyä. Joistakin lähteistä (Nostalgia Kingin arvostelu ja Avun juttu) en löytänyt edes mainintaa sinusta. Minun on vaikea nähdä, miten näistä lähteistä saataisiin kirjoitettua järkevä artikkeli. En nyt ota tietosanakirjamerkittävyyteen sen tarkempaa kantaa, muilla voi olla lisää mielipiteitä. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 00.12 (EEST)Vastaa

Ollaan toki. Luin vain ohjeesta, että kuuluisuudella ei ole väliä, mutta merkityksellä on. Ehkä onkin mainittu lyhyesti, mutta pitääkö jokaisen olla yhdellä alalla suuri taiteilija, että hän menee kriteereistänne läpi? Minulle tulee kieltämättä hieman sellainen olo, että tämä on jonkinlaista kissa, ja hiiri-leikkiä. Muihinhan ei saa verrata, mutta vertaan omiin bändeihin. Nite Time Jumpersin artikkeli on täysin tynkä, ja se on saanut olla tuollaisena täällä vuositolkulla. Siinä on pari lausetta ja kokoonpano, ei mitään lähdettä, tai linkkiä. Se voisi olla yhtä hyvin joku kuvitteellinen suttaus. Minusta on myös yllättävää, että tietosanakirjassa voi esitellä keksittyä gonzohuttua, ihan kuin kaiken tarkoituksena olisi muiden kiusaaminen. Äkkäsin juuri, että olen ainutlaatuinen monitaiteessa, ja lisäsin sanan neljään kohtaan. Sattaliten videotaide + elävä musiikki, Säkeet orkesteri, jonka johdossa olin, se yhdistettiin 20-luvun mykkäklassikkoon, sitäkin on tehty, muttei koskaan tarinaa kuljettavaan runoilijaan yhdistettynä. Sitten on vielä video näyttelykuvistani, johon on liitetty kuvia tukeva ääniambienssi. Mitä tulee Nostalgia kingin arvosteluun, pistin viereen bändin kotisivun, jolta voi todistaa, että kuulun bändin kokoonpanoon. Sitten Kirja. Kirjahan koostuu paristakymmenestä syvähaastattelusta. Paskamyrskyjä ovat kokeneet niin toimittajat ja poliitikot, kuin kansalaisaktivistit ja blogistitkin. Sen vuoksi Sovijärvi ei voi mainita haastattelussa kahtakymmentä nimeä. Minua koskeva luku alkaa sivulta 128. Wikipedia ilmoittaa, että kirjan nimi ja kohta riittävät. Lisäsin siis 7 lisälähdettä, joten niitä on 30. Teillä Harzin kanssa on ilmeisesti usamman vuoden kokemus täällä. Onko jollain enemmän valtaa täällä kuin jollain toisella? On vain sellainen olo, että aina kun teen mitä pyydetään, niin aina joku on huonosti. Sitten kun korjaan asian, joku muu on hunosti. Nyt kun monitaide on myös otsikkokuvauksessa, swe yhdistää irrallisia palasia. Teillä on näköjään iso valta, mutta myös iso vastuu.Olen vakaasti sitä mieltä, että artikkelini on perusteltu. Olen yksi eniten levyttäneistä ihmisistä Suomessa. Minua pyydetään moniin kaupunkeihin studiosessioihin. Puheista päätellen ihmisille syötetään koko ajan vääristeltyä tietoa minusta. Kun katson wikipedian nippeliosastoa, ja täysin tuntemattomia bändejä, niin tulee vain mieleen, että painostaako täällä joku juntta. Onko tämä jotain pätemisen tarvetta? Noh, humenna tämä kait lähtee bittiavaruuteen, siihen en pysty vaikuttamaan. PViitala (kekustelu )

Laitoin keskustelulle hieman lisäaikaa. Yritän saada tuon kirjan käsiini ja katsoa, olisiko siitä riittäväksi lähteeksi. (Muuten, henkilökohtaisesti arvostan suuresti aktiivisuuttasi valemedian vastaisessa työssä.) -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 23.39 (EEST)Vastaa

No niin. Lisäsin ensimmäiseksi kuvaukseen "Kulttuurivaikuttaja". Se sitoo yhteen kaiken paitsi kansalaisaktivismin. Olen siis valmistunut Turun taideakatemiasta kulttuurimanageriksi. Kun isuin kaupunkifestivaaliyhdistyksen hallituksessa (1990), festivaali oli poikkitaiteellinen ja uusi koko Suomen mittakaavassa. Kulttuurilautakunnan apuraha taideproduktioon. Korkeakoulututkinto teatteriteknisestä. Äänisuunnittelu Suomen kuuluisimmalle ohjaajalle sisältäen myös sävellettyä teatterimusiikkia. Ensimmäisestä näyttelystäni 11/12 työtä myytiin. Taidekriitikko Kirsi Sundholm kehui. festivaaLI oli Suomen ensimmäinen sisäfestivaali. Nukketaiteesta punkiin, klassisesta räppiin, oma uuden taidemuodon maailmanensi-ilta. 700 ihmistä paikalla. Ooopperan ääni-iskut partituurista lukien. Työ taiteen parissa Brinkkalan galleriassa. Erittäin vaativa tehtävä runoilijoiden taustalla. Improvisointi perustui säkeiden omaksumiseen sekunnin murto-osassa, ja sen muuttaminen musiikiksi. Auran panimon valtaus nuorille kulttuuritiloiksi. Ärt-95 mielenosoitus taiteenpuolesta, eli soittotehtävät kulkueessa. Musiikki nukkeanimaatioon. Voin jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta olen täysin varma, ettei yhtä laaja-alaista kulttuurin tekijää, tai tuntijaa löydy maasta. Olen siis kulttuurivaikuttaja. Kulttuuriministereistä eräs piti kissatauluista, Arhinmäki tiesi vain graffiteista ja hip hop-kulttuurista. Minun etuni on, että tunnen kaikki puolet ja osa-alueet, myös modernin taiteen ja oopperan (oopperayhdistyksen vuosittainen produktio Turun kaupunginteatterissa). Olen nähnyt kolikon molemmat puolet. Olen teknikkona hoitanut äänentoistoa näyttelijöille, ja toisaalta itse ollut näyttämöllä. Netti aloitti about 1995, eli sitä aikaisempia asioita ei sieltä löydy. Minulla on valokuvia, mutta mihin ne lykkäisin? - PViitala (keskustelu)

Kansalaisaktivismini on tärkeä asia, mutta kirjan penkominen lähteeksi ja todisteeksi jostain on mielestäni toissijaista. Lukemalla "Loppu MV-lehdelle"-sivun päivityksiä, saa paremman kuvan pyrkimyksistäni. Se että kirjastosta pengotaan lyhyttä juttua koko pitkän artikkelini kaatamiseksi, se on minusta kyseenalaista. Juttu ei nimittäin ole pitkä, ja siihen tarrataa. Se on tarpeeksi pitkä, että voin kertoa miten minua on rääkätty. Kulttuuritoimija-osuus on 95% koko artikkelista, ja se ON merkittävä. Lisäsin sinne kokonaan uuden "palkinnot"-sarakkeen. Siellä on lähteet musiikistuittajien arkistoon, eli olen vastaanottanut 5 kultalevyä, ja yhden platinalevyn. Lisäksi lähteessä on merkintä Emma-patsaan myöntämisestä. Citylehden "Kaupungin paras" on vuodelta 1990, eli ennen nettiaikaa. Minulla on valokuva artikkelista, mutten ilmeisesti pysty lähettämään sitä tänne. Konsensustahan tässä haetaan, mutta millä painotiksilla, sitä on vaikea ymmärtää. Eröskin twitterpersoona oli ottanut kuvankaappauksen artikkelista, joka oli siis poistouhan alla. Hän ilkkui minulle, että "et näköjään ole kovin merkityksellinen", ja muut kansallismieliset nauroivat. En suosittele kenellekään ihmisten auttamista, se on raskas tie. Lisäksi ole lisännyt 31. lähteen. Kulttuurivaikuttaja on sen verran hyvä termi, että se kuvaa koko elämäni mittaista työtä kulttuurin hyväksi. - PViitala (keskustelu)

Sain kirjan käsiini, eikä se tosiaan hirveästi auta merkittävyyden määrittelyssä. Esipuheessa sanotaan, että kirjaan on haluttu myös tuntemattomampia ihmisiä kertomaan kokemuksistaan. Tosin monet haastatellut ovat kyllä selvästi wikimerkittäviä. Viitala kertoo kokemuksistaan itse kahdella sivulla, hänen henkilöhistoriaansa tai muita ansioita ei käsitellä. Wikipedian merkittävyyskäytännössä on kyllä ongelmia ja kummallisuuksia, myönnettäköön. Jos jääkiekkoilija käväisee kerran jäällä pääsarjaottelussa, hänestä voi tehdä artikkelin. Sellaisista (kulttuurin) taustavaikuttajista, jotka ovat monessa mukana mutta eivät saa julkisuutta, on vaikea kirjoittaa artikkelia. Vaikka ansioita riittää, ei välttämättä löydy yhtä selvää asiaa, joka nostaa merkittävyysriman yli. Suurlähettiläät on toki huomattavan merkittävä bändi, ja joskus pelkkä merkittävän bändin jäsenyys on riittänytkin. Asiaa harkittuani en vastusta artikkelin säilyttämistä. Artikkelin nykytila on kuitenkin aika sekava. Lähteistys pitäisi tarkistaa ja stilisoida ja epäolennaisemmat asiat kenties poistaa luettavuuden parantamiseksi. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 15.24 (EEST)Vastaa

Toisaalta: jos haluat estää artikkelini julkaisun, silloin ei kannata lukea kirjaa, joka todistaa tappouhkauksistani, ja valemedian hyökkäyksistä. Nimittäin jos ja kun, se on kelvollinen lähde, se toimii motiivina sille, että haluan oikoa netissä pyöriviä huhuja, rienauksia, ja valemedian valheita. Ja silloin taas Nipsun kommentti saa painoarvoa. Tietosanakirjaan laitetaan tietoa, että ihmiset voisivat löytää totuuden artikkelin henkilöstä, ettei työnhaku häiriintyisi, ja sukulaiset ja ystävät järkyttyisi niin pahasti. Mitä pahaa on väärän tiedon korjaamisessa? PViitala (keskustelu)

Minä pidän Viitalaa hyvinkin merkittävänä kulttuurivaikuttajana. Varsinkin muusikkona hänellä on erittäin vahvat meriitit valtakunnallisesti.

Artikkelin poistaminen olemassaolevien lähteiden määrän perusteella ei mielestäni pitäisi tulla kyseeseen, vaan artikkelia pitäisi muokata/poistaa niiltä osin, mistä ei löydy riittäviä lähteitä. Demonvomitor (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 12.52 (EEST)Vastaa

Olen musiikkialan tietokirjailija ja tämänkaltaisista muusikkosivuista on ollut useasti hyötyä. Lisksi olen päivittänyt useasti Wikipedian artikkeleita, kun olen tutkimustyössäni havainnut epätarkkuuksia tai puutteita. Esim. tähän artikkeliin minulla olisi lisättävää ja lähteenä voi käyttää näissä tapauksissa kirjaani Portaat purppurasumuun - SIG-yhtyeen tarina. –Kommentin jätti Atm (keskustelu – muokkaukset)

Mitä tuossa kirjassa kerrotaan Viitalasta? Lisäisitkö artikkeliin sen lähteeksi, se auttaisi. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 15.24 (EEST)Vastaa
En vastaa sen kummemmin vastaa Atm:n pulesta, mutta hän on tarkkanäköinen tukija. Koska soitin Matti Inkinen & Conventionals-orkesterissa pari vuotta, Atm jututti minua erittäin tarkasti tuosta periodista. Koska Kirja kertoo SIG-yhtyeestä, en tiedä olenko päätynyt siihen. Teidän on kuitenkin ymmärrettävä Atm:n sanoma, mikä on hyvä. Ihmiset etsivät tietoa. Kun he löytävät artikkelini, bändin nimet heittävät suoraan bändien wiki-sivuille. PViitala (keskustelu)

Petri Viitala on yleisesti tunnettu ja arvostettu kulttuurivaikuttaja. Viitala on liitoksissa myös suomalaisen teknoskenen alkuaikoihin Turussa. Jarnojuhaniharakkamaki (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.11 (EEST)Vastaa

Viitala vertautuu mielestäni eri alojen yrittäjiin, joita Suomessa on tuhansia, ja joista ei kuitenkaan ole artikkeleita täällä (vaikka varmasti tärkeää työtä tekevätkin jne.). Artikkeliin merkityt lähteet eivät käsittele suoranaisesti Viitalaa, ne eivät ole esimerkiksi Viitalaa suoraan käsitteleviä lehtijuttuja/lehtihaastatteluita. Itse asiassa artikkelista ei löydy yhtäkään tällaista kunnollista lähdettä, jota voisi käyttää päälähteenä ja jonka sisältämän tiedon varaan artikkelin voisi perustaa. Näiden kunnollisten lähteiden puuttumisen (edes yhden kunnollisen lähteen puuttumisen) vuoksi kannatan artikkelin poistamista. Viitalaa suoraan käsittelevää lähdettä ei vain ole. --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 15.40 (EEST)Vastaa

Taidetta ei voi verrata mielestäni yrittäjyyteen. Harva yrittäjä on soittanut kahdesti täpötäydelle Olympiastadionille, tai Kaivopuistossa 66 000 ihmiselle. Tehnyt 1500 esiintymistä, 255 levytettyä julkaistua kappaletta, soittanut 10 keikkaa President5ti Tarja Halosen presidenttikiertueella, ja ollut sen jälkeen kutsuttuna presidentinlinnaan. Siihen tarvitaan enemmän kuin yrittäjyyttä. Hyvin harvoin Wikipedia-artikkeli nojaa lehtijuttujen varaan. Olisi kohtuutonta heittää Maailman kuuluisimpia klassisen elektronimusiikin taitajia kuten Mika Vainiota tai Kaija Saariahoa pois Wikistä siksei, eteti heistä ole lehtijuttuja. Minä luen edukseni sen että olen muuttanut maailmaa, ja jättänyt ison jäljen itsestäni jälkipolville. Wikipediahan itse sanoo, että kuuluisuus ei ole merkkittävyyttä, ja toisaalta sensaatiolehdistössä sekoileva valehtelija voi saada jutun, mutta toden totta, muusikoista ei kertakaikkiaan tehdä lehtihaastatteluja, koska ainoastaan listaykköset, tai sekoilijat kiinnostavat. Olen myös hulissani esim. ihmisestä sinun nimimerkkisi takan. Olen jo ensimetreillä saanit osakseni kiusaamista ja pilkkaa twitterissä teidän merkitykksettömyysspekulointienne vuoksi. Olisi vain kiva tietää, koska motiivi jatkuvalle vastustamisellenne on minulle epäselvä. Ehkä pidätte urheilusta enemmät, tai sinä Münchausen-artikkeleista. Päälähde on Suurlähteeiläät sekä kulttuurivaikuttaja. Kommentin kirjoittanut kirjailija-kriitikko Mattila on oikeassa. Soitan useassa orkesterissa, minua kiinnitetään projekteihin, ja haeteeen studiohommiin. Esiinnyn Mattilan kirjassa. Minua haetaan täältä juuri siksi, että jotkut ovat aidosti kiinostuneita Turun musiikki/bändihistoriasta ja nykyisyydestä. En ole mikään yhden hitin päiväperho. Levytysurani on kestänyt 34 vuotta. Alkaa olla sellainen aika, että ole oikeasti ansainnut merkinnän. Täällä on sen verran kummallisia täysin lähteetömiä sivuja, joten muistakaahan kyseenalaistaa ne myös. Kaikki discogslähteet, kultalevyt, gramex, eliradiosoittolähde, ne ovat kunnollisia, ja totuudellisia. Myös tärkeitä, vaikka Discogsissa on vain puolet levytyshistoriastani. Mielestäni Ochs puoltaa myös artikkelini jättämistä. Olen siivonnut sitä, ottanut 11 turhaa lähdettä pois. Otan neuvoja vastaan, miten sitä voi terävöittää. --PViitala (keskustelu)

Viitala on erittäin tunnettu muusikko ja taiteilija Turku-Helsinki-akselilta. Kultalevyjen, näyttelyiden, klubien, satojen ja tuhansien esiintymisten jne. luulisi riittävän "merkittävyyteen" mennen tullen. Peter von Veltheim II (keskustelu) Asiattomuus poistettu. --Lax (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 16.42 (EEST)Vastaa

Sekava artikkeli ja vielä sotkuisampi keskustelu. Keskitytään kuitenkin merkittävyyteen: Suurlähettiläiden jäsen useamman kymmenen vuotta, minkä lisäksi on vaikuttanut useammassa muussa merkittävyyskynnyksen ylittävässä yhtyeessä. Kannatan säilyttämistä. Artikkelissa itsessään on toki tekemistä. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 00.51 (EEST)Vastaa

Viitala on merkittävä kulttuurihenkilö ei vain Turussa vaan myös Suomen laajuisesti. Häneen kohdistunut nettikiusaaminen ja tietojen vääristely puoltaa myös asiallisen tiedon saamista Wikipediaan. Proust3333 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 09.18 (EEST)Vastaa

Tietojen oikeellisuus

muokkaa

Viitalan wikipediasivun sisältö on nähdäkseni paikkansa pitävä. Tero Moilanen (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 18.48 (EEST)Vastaa

Oikeellisuus ja merkittävyys

muokkaa

Petri Viitalan Wikipedia-sivun sisältö on nähdäkseni paikkansa pitävä ja merkittävyys todennettu.

NinaHuu (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 11.58 (EEST)Vastaa

Sivun tiedot pitävät paikkansa jo nykyisessäkin versiossa ilman muokkauksen tarvetta. Kysymys on lähinnä siitä mitä niistä hyväksytään Wikipediaan. Proust3333 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 09.17 (EEST)Vastaa

Konsensus eli puolesta-vastaan

muokkaa

Tällä hetkellä seitsemän keskustelijaa on artikkelin säilyttämisen puolesta, yksi vastaan. Kaikki keskustelijat ovat samanarvoisia. Konsensus lähestyy.

--PViitala (keskustelu)

Kannatan itse poistoa. Saattaa olla paikallistasolla tunnettu, mutta en näkisi yleisesti tarpeeksi tunnettuna tietosanakirjaan.--IdzSJL2 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 17.55 (EEST)Vastaa

Olemme parhaimmillaan kiikkuneet koko Suomen radiosoittolistan kolmosina. Se on koko maan kattavaa. Sitten olen myös vieraillut listoille nousseilla kappaleilla, esim. Edu Kettusen Tuulenhuiske, Anna Hanskin Postilaatikko, Daruden biisillä ei ollut nimeä vielä silloin, Arto Nuotion Kuutamoisin illoin. Suosio on ollut maankattavaa, sen on sadoilla keikoilla nkokenut Pellossa asti. Praha, Lemingrad ja Tallinna ovat myös olleet keikkamatkojen lohde. Tässä YLEn elävä arkisto, ja erikoislähetys Suurlähettiläistä. Näkyy kaikkialla. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/07/27/suurlahettilaat

PViitala (keskustelu)

Merkittävyyskeskustelu ei ole mikään äänestys, vaan nimenomaan keskustelu, jossa oleellisena ovat perusteet sille, miksi artikkeli tulisi säilyttää/poistaa, eikä mielipiteiden määrä. 01miki10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 18.16 (EEST)Vastaa

Alkaa tulla oudolta tai hätäisltä kuulostavia nimimerkkejä. Voinko pyytää vastustajien ip-osoitteiden tærkistusta? Ja miten se tapahtuu? —PViitala (keskustelu)

Ei ilman hyviä perusteluita suoriteta. Jos nyt vaan keskityttäisiin tähän merkittävyyskeskusteluun. Stryn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 18.12 (EEST)Vastaa

Kiitos sivun muokkaajalle. Yritän itsekin muokata lisää huomenna.

PViitala (keskustelu)

I support Petri Viitala,eli vahvasti puolesta. Salmiacci (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 14.55 (EEST)Vastaa

Keskusteluun osallistumisesta ja konsensuksen löytymisestä

muokkaa

Tällä sivulla on nyt osallistunut keskusteluun PViitalan itsensä lisäksi yhdeksän (!) sellaista uunituoretta käyttäjää, jotka eivät ole Wikipediassa koskaan muokanneet mitään muuta kuin tätä sivua. Merkittävyys ei kuitenkaan ratkea huutoäänestyksellä tai joukkojen mobilisoimisella, vaan lähteiden esittämisellä ja selkeällä argumentoinnilla. Tällainen vyörytys johtaa lähes varmasti siihen, että sivu menee poistoäänestykseen, ja siellä vasta rekisteröityneillä tunnuksilla ei ole äänioikeutta. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.40 (EEST)Vastaa

En osaa oikein itseäni syyttää. Kun ihmiset googlaavat nimeni, he löytävät artikkelini. Sitten he huomaavat kyseenalaistuksen. He pitävät minua merkittävänä, joten luovat tunnuksen, ja lähtevät keskusteluun. Se ei ole laitonta, ja ip-osoitteetkin tarkastutitte. Siitäkään ei ole tullut kommenttia. Siellä on jokunen tuttu naama, jotka tunnistan kirjoitustyylistä, mutta kuudesta en pysty sanomaan mitään nimimerkin tai muunkaan perusteella. On minusta kohtuutonta, että minua rangaistaan siksi, että ihmisiä osallistuu keskusteluun. Haluaisin perustelun ja wikilähteen sille,netteivät kaikki muka olisi tervetulleita keskusteluun. Jos näin olisi, niin pitäisi olla keino sulkea muut kuin useampaa artikkelia kommentoineet pois. Luotan kyllä, että saat toimitettua pykälän, joka kieltää tuoreiden tunnusten kommentoinnin. Minun on sitä vaikea estää. Lisäksi luulin että keskustelu koskee artikkelia. Olet myös kirjoittænut puoltavasi sen julkaisua. Artikkeli on ydinkysymys, ei se, kuka sitä laillisesti kommentoi. Sanot suunnilleen: ” koska täällä on liikaa uusia tunnuksia, homma menee äänestykseen”. Ihan luin kokisisit olevasi painostuksrn alla, ja ainoa jäljelle jäävä keino on äänestää muiden muokkaajien kanssa minut nurin. Olen nyt kaikin tavoin todistanut olevani merkittävä. Sivuammatteja on kaikilla muilla joiden artikkeleja olen lukenut. Radio, festivaali, aktivismi, korjaaja, opettaja, jne... joten siihenkään ei voi vedota. En ole kuullut, että kuvataiteilija tekisi oman näyttelymusiikkinsa, en ole kuullut muusikon käyttävän pelkästään soitintaan ja luontoääniä levyntekoon. En ole kuullut, että saksofonisti tekee kappaleen taustat pelkästään päällekkäisäänityksillä, en ole kuullut runoa liitettävän elokuvaan, en ole kuullut saksofonistin live-estystä, jossa taustanauha sooloesityksessä sisältää ainoastaan saksofonia. En ole nähnyt hautajaisyleisöä, jossa jokainen omainen on itkenyt kuultuaan saksofonilla soitetun virren. Minusta kokonaan uusien musiikillisten keksintöjen luominen on todella merkityksellistä. Se on jotain, jota muut matkivat jälkikäteen. Normimuusikko on sellainen, joka pyytää ensin muusikkojen liiton liksan, saa nuotit eteensä, ja rupeaa soittamaan.

PViitala (keskustelu)

Muusikot ovat sinänsä kiinnostavia, mutta tässä artikkelissa ei ilmene juurikaan viittauksia siihen, että henkilö olisi muusikkona tietosanakirjaa ajatellen merkittävä. Nettikiusaaminen on äärimmäisen inhottavaa, mutta sekään ei osoita artikkelin merkittävyyttä tietosanakirjaan. Poistoäänestys voinee tulla kyseeseen. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 21.20 (EEST)Vastaa

Merkittävyys 2

muokkaa

Miksi muuten ”palkinnot”-osio on poistettu? Eikö kulta/platinalevyt ja Emmapatsas ole juuri todisteita merkittävyydestä? Lähteetkin olivat siellä. Olisi mukavaa jos näihin uusiin kommentteihini kommentoitaisiin. Huomenna kait jotain tapahtuu?

PViitala (keskustelu)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.45 (EEST)

Poistin ne, koska yksittäisten apurahojen luettelo ei tee artikkelista tietosanakirjamaista vaan enemmänkin ansioluettelon tyylisen. Se ei ole tavoite. Suurlähettiläiden kulta/platinalevyt taas ovat yhtyeen aikaansaannoksia ja ne on luontevinta luetella siinä hakusanassa bändin saavutuksina. Myös yhtyetulokas-Emma on myönnetty yhtyeelle, ja sama paikka on sillekin loogisempi. Jos taas kyseessä olisi leimallisesti artisti, josta voi ajatella, että hänellä on vaihtuvanimisiä taustayhtyeitä, tieto on järkevä esittää henkilön kohdalla. Soittajista, melko suosituissa yhtyeissä olleistakaan, ei ole välttämättä omaa artikkelia. Tässä omaa artikkelia puoltaa se, että on soittanut useassa levyttäneessä yhtyeessä ja vielä niiden keskeisen tuotannon aikana. Merkittävyysohjeissa mainitaan, että aihetta tulisi olla vielä käsitelty lähteissä huomattavan laajasti. Käsittääkseni siitä lähinnä kiikastaa, eli lähteet ovat nimi mainittu -tyyppisiä. Sillä niiden perään on kyselty. Eri aloilla wikimerkittävyys on asettunut eri kohdalle. Kiekkoilijoilla Suomen miesten pääsarjajoukkueen kokoonpanoon nimetyksi tuleminen on katsottu riittäväksi. Muusikoilla raja on asettunut kai niin, että Ilari Hämäläinen on merkittävä. Ei niin merkittäviäkin on mennyt läpi, jos artikkeli ei ole herättänyt erityistä huomiota: esimerkiksi jos on lyhyt faktat toteava juttu, josta ei heti paista, että on taiteilijan itsensä kirjoittama ja saavutuksia paisutteleva. Liian läheisestä aiheesta kuten omasta itsestä asiallisen tietosanakirja-artikkelin tekeminen ei ole ihan helppo juttu. Ei tässä kenenkään kiusaamisesta tai väheksymisestä ole kyse. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 00.09 (EEST)Vastaa


Haluan vielä korostaa merkittävyyttäni. Miksi otan tuntemiani ihmisiä kotikaupungistani? Koska jokaisella heistä on heikommat meriitit, ja haluan myös korostaa, että vaikka raati ilmoittaa ”ettei voi verrata”, totuus on, että jokaisen on pakko verrata. Jokaisella pitää olla alitajuisesti verrokkina merkityksetön ja merkittävä artikkeli, muutenhan arvion tekeminen olisi täysin mahdoon. Tässä Vaakku. Rivisoittaja turkulaisessa kohtuusuositussa bändissä. Muut bändit eivät ole levyttäneet. Juontaa paikallisradiossa. Laiturissa ollut niinkuin minäkin. Olematon lähdeluettelo.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ari_Varjus PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 09.02 (EEST)

PViitala (keskustelu)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.28 (EEST)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.21 (EEST)

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ismo_Salama

Baba Salama, bändikaverini. Soittanut tunnetussa bändissä, säveltäjä sovittaja niin kuin minäkin. Muut bändit tuntemattomia. Soitonopettaja niin kuin minäkin. Lyhyt levytyshistoria rivimuusikko, lähes tyhjä lähdeluettelo.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hombre_Lampinen

Hombre, bändikaveri, kuuluisan bändin rivisoittaja 2 vuoden pestillä. Tuottaja, niinkuin minäkin. Vähän lähteitä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kirsti_H%C3%A4rk%C3%B6nen

Killi, 2 levyä tuntemattomalla bändillä, kansalaisaktivisti niin kuin minäkin. RIP. Vähän lähteitä

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tane_Kannisto

Tane, soittokaveri esim. Turun kaupunginteatterista. Lyhyt levytyshistoria, käynyt ulkomailla niin kuin minäkin. Soitinkorjaaja, on jonkin mielestä kuulumaton, minusta kuuluu. Olemattomat lähteet, rivisoittaja. Soitan itse freejazzia ”Sotatanssi”-kokoonpanossa. Lähde youtube

Nämä siis tuntemiani ihmisiä, joita kunnioitan suuresti, mutta joilla ei monellakaan osa-alueella ole samanlaisia meriittejä, ei historiaa studiomuusikkona, ei läheskään yhtä laajaa skaalaa muusikkona, levytyshistoria tuskin neljännestä omastani. Ei minusta tarvitse pitää, mutta kehotan järkevyyteen.

PViitala (keskustelu)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.28 (EEST)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.21 (EEST) Tässä oma levytyshistoriani eri orkestereiden jäsenenä. Pystyn linkkaamaan joka orkesterista kehuvia arvosteluja valtamediassa. Ei minua turhan takia nimetty Citylehdessä kaupungin parhaaksi saksofonistiksi. Olen myös siksi laaja-alainen muusikko, että pystyn hoitamaan hommat studiossa ilman nuotteja, ja teen tarvittaessa sovitukset itse ja kirjoitan ne muille soittajille. Yksi vaativimmista töistä oli Gangster of Loven ”Women”- kappale. Tuottaja Brian Fitzpatrickin johdolla sovitin, soitin, ja stemmoitin neljä raitaa läpi kappaleen. Urakka kesti 12 tuntia ja Fitzpatrick yllytti minut lähes epäinhimilliseen saavutukseen. Soitin kappaleen soolon (vapaata improvisointia) uudemman kerran viereiselle raidalle oktaavia matalammalta. Fitzpatrick on kuuluisa kotimaassaan, mm. Miami Soundmachinen livemiksaaja, äänittänyt myös 50 centiä.

22 täyspitää albumia orkesterin jäsenenä

Suuslähettiläät-tuotanto /Omituisten otusten kerho/ Lämmittäkää vettä ja tuokaa pyyhkeitä/ No niin/ Pientä puhetta/ Valgrid/ Mitä miehenmtulee olla/ Tyhjä taulu/

Pepé le Moko-tuotanto (1. Levy myi saman verran kuin Mamban ensimmäinen) /Pepé le Moko/ Casbah/ Film Noir/

Nite Time Jumpers-tuotanto (esiinnyimme mm. Porin jazzeilla ja Kainuun kazz-keväässä. Aloitimme jump-blues-skenen Suomessa) /It’s right time for/ Check it out/ Strollin’ with/

Faithfully Underground (Kävimme keikalla Prahassa tamperetalon johtajan Pailina Ahokkaan kutsusta) /Pearls of sorrow/

/Tears Apart/ Tears Apart/

Nylon 66’ers (keikoilla Saksassa, Eestissä ja Islannissa, päätynyt usealle kokoelmalle ja paljon radiosoittoa ulkomailla) /At the Copa/ Absurdo/ Sailin’ on the seas of love/ Yeah, Yeah, Yeah!/ Love to Love/

Stone Moon Jungle/ Stone Moon Jungle/

Sezuan Swap Meet/ Sezuan Swap Meet/

PViitala (keskustelu)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.28 (EEST)

Tässä esimerkiksi Turun Sanomien arvostelu Stone Moon Junglen levynjulkaisukeikasta. Kaikki mahdollinen kehutaan pystyyn.

https://www.ts.fi/kulttuuri/musiikki/404526/Stone+Moon+Jungle++valaa+uskoa

Tässä taas yksi maailman merkittävimmistä etnojulkaisuista haastattelee Princes of Nigeriaa:

https://zaynnahmagazine.blogspot.com/2017/08/zaynnah-conversationwith-princes-of.html

PViitala (keskustelu)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.20 (EEST)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 14.28 (EEST)

Lisäsin takaisin kulta/platinalevyt, Emma-patsaan + kulttuurilautakunnan apurahan. Ne ovat mielestäni oleellisia merkittävyyteni kannalta.

PViitala (keskustelu)

PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 15.27 (EEST)

Myös blogi, jossa 55 blogausta ja 31 000 lukukertaa.

https://petriviitala.wordpress.com/

PViitala (keskustelu)PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 15.51 (EEST)

Surulliseksi vetää, kun näitä kahlaa. Myös epätietoisuus siitä, luetaanko näitä enää. Jos äänestys esim. alkaa huomenna, niin en tiedä edes voinko itse sitä seurata. Kuitenkin tämä päivä olisi vielä aikaa. Olen hakenut kaikki lähteet mitä on pyydetty, osoittanut ne asiat, mitä on kyselty. Todistanut että minulla on valtakunnallista merkittävyyttä. Ihmetellyt puolivillaisia lähteettömiä sivuja, ja luulen että mitä enemmän saan todistettua kelvollisuuttani ja haluani kertoa totuuden itsestäni, sitä enemmän kysellään, ja koitetaan,narauttaa minut jostain. Tuntuu, ettei joukossanne ole varsinaista musiikin tuntijaa, koska on todella vaikeaa löytää muusikkoartikkelia, joka olisi paremmin perusteltu. Monialaisuus kulttuurissa on plussaa eikä miinusta. Siksi muissakin muusikkoartikkeleissa mainitaan kaikki muukin kulttuuriin liittyvä, koska muusikon leipä on pieninä palasina maailmalla. Copypastean wikin oman mielipiteen äänestyksen ikävistä puolista. Olen aika lopussa.


Äänestykset aiheuttavat vastakkainasettelua ja estävät konsensuksen muodostumista. Äänestyskysymysten muotoilu vääristää ongelmia. Äänestykset kannustavat laumasieluisuuteen. Äänestäminen ei ole reilua. Yhteisön määrittely on vaikeaa. Kuka saa äänestää, kuka ei? Kuinka kauan äänestysten tulee kestää? Kuka saa asettaa kysymykset? Kenelle ja missä äänestyksistä kerrotaan?

PViitala (keskustelu) PViitala 11. huhtikuuta 2019 kello 16.51 (EEST)

Jos City-lehti on valinnut sinut kaupungin parhaaksi fonistiksi, siinä jutussa on varmaan jotain muutakin kerrottu sinusta. Onko sinulla leike tallella tai löytyisikö lehti esim. jostain kirjastosta? Lähteet voivat olla hyvin ajalta ennen nettiä. Jos vielä pääset käsiksi lähteeseen, kirjoita sen pohjalta artikkeliin. -Ochs (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 18.24 (EEST)Vastaa


Lisäsin koko Citylehden artikkelin, vaikka sanon lainaukseksi, koska ajattelin, että siitä napataan øsa pois. Ongelmani on, että vaikka artikkeli näkyy muokkaustilassa, en saa sitä julkiseksi. Eli pistän sen varoiksi tähän vielä.

Vuonna 1990 Viitala voitti saksofonistina ”Kaupungin paras”-tittelin Citylehden äänestyksessä.

”(Pete rakentaa maailmankuvaansa saksofonin avulla)” Lainaus artikkelista: ””Saksofonin soittamisessa on koko elimistö mukana: keuhkot, suu, pallea, kurkku, sormet...Soittaessa on niin kokonaisvaltaisesti mukana, että se ääni, mikä torvesta tulee, on lopulta soittaja itse.” Jos näin on, niin kuulopuheiden mukaan =Pete Viitala= 27 v. On käheä, luonnollinen, hieman holtiton ja melkein aina vibraatossa. ”Jos trumpetti on soittimena hot, niin foni on erittäin cool. Trumpetistin pitää aina olla jotenkin vihainen. Siihen musta ei ole. Saksofoni on mulle elämäntapa, ei ammatillinen maailmanlatsomus.” =Charlie Parkerin= Bird elää!-elämänkerran luettuaan taivalsi silloin 18-vuotias Pete musiikkikauppaan. Kitarat, bassot, rummut sun muut rock-soittimet saivat, perkele, jäädä. ”Tällainen kiiltävä torvi on paljon kauniinpikin.”, mies väittää. Seksuaalisymboliikkaa? ”En usko, fonistinhan on vaikeaa olla seksisymboli. Suu on muutenkin koko ajan täynnä tavaraa.””

Tämä siis kaikkinensa kopio. Alun suluissa oleva on lihavoitu kuvateksti. Jätin City-lehden virheetkin sinne, eli pitäisi olla ”vibratossa” ja luulisin, että ”perkele”-sanan ympäriltä pilkut pois.

PViitala (keskustelu) PViitala 12. huhtikuuta 2019 kello 11.56 (EEST)Vastaa


En nyt ymmärrä mistä äänestyksestä tässä puhutaan? Artikkeli on merkittävyyskeskustelussa, jossa (pyhien Wikipedian periaatteiden mukaan) pyritään saamaan keskustelemalla aikaan konsensus eli yhteisymmärrys, ei yksimielisyys, siitä, onko artikkelin aihe merkittävä vai ei. Jos tuo yllä mainittu City-lehden artikkeli löytyy jostain ja Ochs vielä täydentää sen tiedoilla artikkelia, niin faktat saattavat hyvinkin olla merkittävyyden puolella. Merkittävyys yleensä paranee, kun artikkeliin lisätään lähteissä mainittuja oleellisia faktoja. Tässä ei nyt kukaan ole ainakaan vielä viemässä artikkelia poistoäänestykseen. Poistoäänestys kestää viikon ja siihen voivat osallistua rekisteröityneet käyttäjät, joilla on ennen äänestyksen alkamista noin 100 artikkelimuokkausta. Jos poistaminen saa vähintään 70 % kannatuksen, artikkeli poistetaan, muussa tapauksessa sitä ei poisteta. Lisäsin artikkeliin juuri keskusteluaikaa, joten City-lehden metsästykseen on vielä aikaa. Ja tiedoksi ohjesivu äänestyksistä: Wikipedia:Poistoäänestykset.--Htm (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 00.28 (EEST)Vastaa

Täällä näyttää pöhinä hiljentyneen ja määräaikakin taas kerran tulleen saavutetuksi, joten totean omana näkemyksenäni, että Wikipedian yleiseen tasoon suhteutettuna pidän tätä riittävän merkittävänä artikkelin aiheeksi. --Lax (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 13.20 (EEST)Vastaa

Olen lukenut ainoastaan tämän artikkelin ja keskustelusivun, mutta olen samaa mieltä kuin Lax. City-lehden oikeaoppinen lähde vielä varmistaisi asian. --Kissa21782 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 13.34 (EEST)Vastaa

Joo, pari mahdollisuutta on vielä. Olen ottanut yhteyttä sen aikaiseen City lehden toimittajaan Marko Maunulaan. Koska hän asuu Atlantassa ovat vuorokaudenajat erilaiset. Kysin mahdollisista arkistoista ja jostain kontaktista joka tietäisi paremmin.

Toinen mahdollisuus on skannata artikkeli, tehdä siitä lähdesivu blogiini, ja pistää linkki kys. blogaukseen.

PViitala (keskustelu) PViitala 17. huhtikuuta 2019 kello 12.29 (EEST)Vastaa

En osaa itse upottaa linkkiä, mutta olisin laittanut tämän Citylehti-linkin "Palkinnot ja saavutukset"-osioon. Tietotekniikka oli niin alkeellisella tasolla 80-90-lukujen taitteessa, että Citylehdellä ei liene muuta kuin paperikappaleita näistä, joka siis tämäkin on.

https://petriviitala.wordpress.com/2019/04/17/lahde-wikipedia-artikkeliin/

--PViitala (keskustelu) 88.193.216.80 17. huhtikuuta 2019 kello 15.20 (EEST)Vastaa

Auttaisi, jos kertoisit vielä lehden ilmestymispäivän ja/tai numeron. Vuosihan oli 1990.--Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 16.26 (EEST)Vastaa

Poistin merkittävyys kyseenalaistettu -mallineen per keskustelu.--Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 16.51 (EEST)Vastaa

Kiitos teille. Artikkeli näyttää hienolta. Anteeksipyyntö on myös paikallaan. Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja minua kiusataan somessa myös sen takia. Olen muuttunut provokatiiviseksi ja epäluuloiseksi kolmen viime vuoden aikana. Kansalaisaktivismin ikäviä puolia. Tämä siis on ollut useinmiten syynä outoon käytökseeni.

Puhuin Marko Maunulan kanssa, ja Citylehtiä ei ole valitettavasti digitoitu. Puvusta päätellen juttu on tehty Nite Time Jumpersin toisen levyn julkaisun jälkeen (1990), mutta ennen Suurlähettiläiden ekan levyn julkaisemista (1991). Eli vuosi kyllä on oikein. Koska City on nettilehti, Turussa ei ole toimitusta enää. Eikä mullakaan ole kun tuo artikkeli.

PViitala (keskustelu) PViitala 17. huhtikuuta 2019 kello 20.29 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Petri Viitala”.