Keskustelu:Perinnöllisyystiede

Aktiiviset keskustelut

Poistin sivulta kansantauteja ja geenien/alleelien periytymistä käsittelevän kappaleen koiraesimerkkeineen osin virheellisenä (geeni ei ole sama asia kuin alleeli ja osin asiaankuulumattomana (dalmatiankoirat). Jos joku haluaa muokata kappaleen sopivammaksi, niin siitä vaan. Muokkasin samalla genetiikan osa-alueiden listan lähemmäs sitä, mitä meille on kursseilla opetettu, vaikka tällaisenaankin se on varmaankin 'erittäin kaukana konsensuksesta albval 1. syyskuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

Tähän artikkeliin varmaan sopisi osio perinnöllisyystiedettä opettavista yliopistoista. Uikku 22. tammikuuta 2008 kello 21.16 (UTC)

Sopii tottakai, siitä vaan lisäämään:-) --albval 23. tammikuuta 2008 kello 08.47 (UTC)

Asiantuntijan arvioMuokkaa

Lähde Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 17.8.2015.
Arvioitu versio 7. toukokuuta 2013
Arvioinnin tekijä Anto Leikola, oppihistorian professori emeritus, Helsingin yliopisto
Virheettömyys 4/5: Liika tiivistäminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä, esim: "Mendelin periytymissääntöjen löytyminen vuonna 1900..." Mendel itse löysi ne jo 1865, kolme muuta tutkijaa 1900. DNA:n rakenne selvisi 1953, mutta geneettinen koodi vasta myöhemmin.
Kattavuus ja painotus 3/5
Lähteistys 3/5: Kirjallisuutta on mainittu vain yksi (suomalainen) teos, sekin vuodelta 2006. Olisi epäilemättä löytynyt useampiakin uusia, vaikkapa sitten englannin- tai muunkielisiä.
Tuoreus 3/5
Neutraalius 3/5
Selkeys 2/5: Monet keskeiset oppisanat jäävät kokonaan selittämättä, esim. DNA, sekvensointi, alleelit, mutaatiot. Siksi jutun ymmärtäminen voi olla muille kuin asiantuntijoille vaikeaa ellei mahdotonta.
Yleisiä kommentteja artikkelista Artikkeli on kovin suppea ja tiivis, kirjoittaja ei selvästikään ole ajatellut ns. suurta yleisöä. Kielikään ei ole parasta mahdollista.

--Dodi 8238 (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 09.23 (EEST)

Palaa sivulle ”Perinnöllisyystiede”.