Keskustelu:Peräpohjola

jota välillä on pidetty erillisenä maakuntanakin[4][5], mutta joka nykyisin luetaan Lapin maakuntaan
Lähteenä käytetyssä Pikkujättiläisessä lukee: "Pohjois-Pohjanmaan rajat vakiintuivat Kainuun erottauduttua omaksi maakunnakseen ja Peräpohjolan, historiallisen Pohjanmaan pohjoisimman osan, liityttyä Lappiin." Tuo liittyminen on nähtävästi tapahtunut kirjojen ilmestymisen välisenä aikana eli 1977 ja 1989 välillä. 109.240.136.45 2. maaliskuuta 2019 kello 05.37 (EET)

Ja tuo toinen, vuoden 1977 kirja, on siis Kodin suuri tietosanakirja (osa 8). Siinä oleva "nykymaakuntien" luettelo on listattu sivulla Keskustelu:Suomen historialliset maakunnat osiossa Peräpohjola. Olis kiva tietää lähde tuolle Peräpohjolan liittymiselle, kaipa ne Pikkujättiläisen kirjoittajatkin jotain lähteitä on käyttäneet? 109.240.126.236 9. elokuuta 2019 kello 07.50 (EEST)

Sanoisin, että siihen aikaan kun nykymaakunnat eivät vielä olleet täysin vakiintuneita, eri tietosanakirjojen Suomen nykymaakuntia käsitelleiden artikkelien kirjoittajat ovat joko kirjoittaneet ja piirtäneet erilaisia ehdotuksoia ja käsityksiä nykymaakunnista omasta päästään tai lainanneet niitä toisista tietosanakirjoista tai sitten vähän lainanneet ja vähän muutellleet.

Eli kuin nykymaakunnat ovat olleet muotoutumassa oleva asia, niin niitä on määritelty vapaasti ja likimääräisesti. Joissakin tietosanakirjoissa näkee myös historiallisia maakuntia määritellyn samalla tavoin vaihtelevasti. Nyt on muuten olemassa sellainen luokka kuin Luokka:Maakuntien osat. Sinne Peräpohjoila taitaisi sopia ja siellä se jo onkin. Jotkut noista kuten Peräpohjola, Laatokan Karjala ja Lounais-Häme on kai ymmärrettävä historiallisten maakuntien osiksi, mutta mukaan on otettu myös uudempia nykymaakuntien osia kuten Meri-Lappi.--Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 09.55 (EEST)

Muuten lisätietoa: Vuonna 1968 maantieteilijä Mauri Palomäki teki tutkimuksen (Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. Acta Geographica 20. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. englanniksi), jossa hän kysyi jokaisen Suomen kansakoulun opettajoilta, mihin maakuntaan nämä katsoivat koulunsa sijaintipaikkakunnan kuuluvan. Tutkimuksessa on näistä vastauksista kartta ja analyysi. En nyt muista ulkoa, mitä siellä sanottiin Peräpohjolasta mutta muistaakseni se erottui siellä jotenkin. Ja muutakin tutkimusta ja lähteitä on. Kaikkia tällaisia eri lähteitä tulisi artikkelissa käyttää ja lisätä artikkeliin lähteiden tietoja viitteistettyinä, koska on hyvin todennäköistä, että eri lähteissä jo samoinakin ajankohtina ja vielä varmemmin eri ajankohtina annetaan erilaisia määritelmiä siitä, mikä Peräpohjola on tai on ollut, ja mikä sen alue on. Tällaiset tiedot eri lähteistä tarkasti viitteistettyinä olisi hyvä koota tähän artikkeliin. Itse voisin tehdä tätä hyvin mielelläni, mutta juuri nyt en ehdi. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 10.12 (EET)

Lapin nykymaakunnan muodostumista yhdessä neljän muun Suomen nykymaakunnan kanssa on tarkastellut myös Anssi Paasi tutkimuksessaan vuodelta 1986 (Paasi, Anssi: Neljä maakuntaa: maantieteellinen tutkimus aluetietoisuuden kehittymisestä. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja n:o 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1986. ISSN 0781-0350.) Se voi välillisesti taustoittaa myös Peräpohjolan asemaa, vaikkei ehkä suoraan.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 10.19 (EET)

Googlauksella löytyi myös tällainen mielipidekirjoitus: [1]. Se edustaa vain yhtä näkökulmaa, ja koska itse en ole pohjoissuomalainen, niin en lähde ottamaan siihen kantaa. Kirjoituksessa käsitellyt tosiasiat kuitenkin varmasti löytyvät myös muista lähteistä. Samaa aihepiiriä on kuitenkin varmasti käsitelty myös muista näkökulmista.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 10.23 (EET)