Keskustelu:Paleoruokavalio

Viimeisin kommentti: 4 vuotta sitten käyttäjältä Urjanhai aiheessa Amylaasigeenit

Kivikaudella syöty ruoka ja nykyajan paleodieetit ovat käsitteellisesti aivan eri asioita, eikä niitä pitäisi yhdistää samaan artikkeliin.--80.220.33.73 30. tammikuuta 2012 kello 17.11 (EET)Vastaa

Ongelma nykymuotoisessa artikkelissa korjattu.--80.220.33.73 30. tammikuuta 2012 kello 18.27 (EET)Vastaa

Kalsiumista ja D-vitamiinista voi tulla vajetta muokkaa

Kritiikkiosiossa on virke: "Kalsiumista ja D-vitamiinista voi tulla vajetta, jos maitotuotteet jätetään pois." Tiedetään, että ihmisen pääasiallinen luonnollinen D-vitamiinin lähde on ihon altistus auringonvalolle. Nykyajan ihmiselle tämä on ongelma, sillä ulkona oleskelu on paljon vähäisempää kuin esimerkiksi kivikaudella. Lisäksi D-vitamiini vaikuttaa huomattavasti myös luuston terveyteen, johon tuolla kalsiumin saannilla todennäköisesti viitataan. Millään ruokavaliolla on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia, jos pysyttelee sisätiloissa eikä ravintoon ole lisätty D-vitamiinia. Näistä syistä johtuen ihmettelen, kuuluuko tämä huomio nimenomaan paleoruokavalion kritiikkiin ja juuri tähän artikkeliin? Nikolas Ojala (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 23.14 (EET)Vastaa

Jos sitä on käytetty kritiikkinä juuri paleoruokavaliota vastaan, se periaatteessa sopii tähän artikkeliin. Yleensäkin kritiikkiosiossa pitäisi tuoda esille, kuka kritiikkiä esittää. Ehkä sitä voisi selkeyttää niin että siitä käy ilmi että se on vain väite, eikä mikään fakta. Tämä nimenomainen lähde on aika vaikeasti saatavilla tosin, joten siitä on vaikea tietää, kuka sen esitti. --Savir (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 00.11 (EET)Vastaa
Kalsiumin saannin kritiikki tulee kuitenkin olla artikkelissa. Lisäksi artikkelissa tulisi olla ravintokuidun saannin kritiikkiä, koska kun viljatuotteet jätetään pois, ravintokuidun saanti on heikkoa. --94.22.34.182 1. huhtikuuta 2013 kello 10.13 (EEST)Vastaa
Artikkelissa lukee nyt mm. "Hedelmissä on kaksi kertaa ja vihanneksissa jopa kahdeksan kertaa enemmän kuitua kuin täysjyväviljoissa kaloria kohti laskien". Lisäksi ruokavalioon kuuluu pähkinät, joissa on vielä enemmän kuitua. Jos kuidunsaannin kritiikkiä artikkeliin kuitenkin laitetaan, se täytyy esittää jonkun mielipiteenä, tai siihen kannattaa laittaa tutkimuslähteitä. --Savir (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 10.24 (EEST)Vastaa
Tuo kaloria kohden laskeminen johtaa harhaan. Esim. kuorimaton omena: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=28916. Kuka syö kymmenen omenaa vuorokaudessa? Ja kuka syö edes 100 grammaa pähkinöitä vuorokaudessa? Esim. manteli: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=379&lang=fi. 100 grammaa pähkinöitä on melkoinen pamaus ja silloin saadaan melko lailla rasvoja ja kaloreita rasvasta (esim. 50 grammaa rasvaa ja 350 kcal). Hedelmät ja pähkinät eivät ole oikein realistisia riittävän kuidun lähteitä, kun niitä pitäisi syödä hyvin runsaasti. Viljatuotteista kuitua saa paljon helpommin. --94.22.34.182 2. huhtikuuta 2013 kello 11.07 (EEST)Vastaa
Omenia, pähkinöitä ja kasviksia syövät runsaasti juuri paleoruokavaliolla olevat ihmiset, jotka eivät syö sitä suositeltua 7–9 leipäpalaa ja puurolautasellista päivässä. Paleoruokavaliota ei noudateta tavallisen ruokavalion lisänä, vaan sen sijaan. Siksi paleoruokavaliolla olevat ihmiset voivat syödä suuria määriä hedelmiä, kasviksia ja pähkinöitä, joista saa paljon kuitua. --Savir (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 11.20 (EEST)Vastaa
Lisäsin artikkeliin nyt yhden laskelman päivittäisestä kuidunsaannista paleolla. --Savir (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 12.00 (EEST)Vastaa
Kuitu per kalori -suhde on täysin harhaanjohtava ja epäoleellinen mittari. Kasviksissa on vähän kaloreita, mutta jotta niistä saisi riittävästi kuitua, niitä pitäisi pupeltaa tolkuttomat määärät. Esim. omenoita vaadittaisiin 25 kappaletta päivässä. Kaloreihin suhteutettua kuitumäärää kuvaava taulukko pitäisi poistaa mitäänsanomattomana omana tutkimuksena. --ML (keskustelu) 9. elokuuta 2013 kello 17.42 (EEST)Vastaa
Se taulukko on turha ja pitää poistaa. Mutta lopeta sinä virheellisten ja harhaanjohtavien väitteiden lisäilyn tekstiin ja lähteistetyn paikkaansapitävän ja tarkan tiedon poistelu. Siinä Lancetin tutkimuksessa olleet muinaiset egyptiläiset, inkat ja pueblot eivät olleet metsästäjä-keräilijöitä kuten aluksi väitit. Vain viisi aleuttia olivat. Olen lukenut alkuperäisen Lancetin pitkän tutkimuksen ja siinä niiden ruokavaliot selitettiin. Pueblot mainittiin maisiinviljelijöinä ja keräilijöinä; vain aleutit olivat "hunter-gatherers" joiden ruokavalio vastaa tämän artikkelin kuvausta. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2013 kello 21.27 (EEST)Vastaa
Palautin nyt Schwabin mielipiteen ja poistin turhan kuitutaulukon. Palautin myös alkuperäisestä tutkimuksesta ottamani tiedot mukana olleista metsästäjä-keräilijöistä. Se sinun käyttämäsi tutkimusartikkeli on ilmeisen tarkoituksellisesti harhaanjohtava, joten on parempi käyttää alkuperäistä lähdettä tässä. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2013 kello 21.35 (EEST)Vastaa
Mitä omenoihin tulee, yksi omena painaa keskimäärin 200 grammaa ja siinä on 4 grammaa kuitua (2 g/100 g). Suositusten mukainen min. 25 grammaa kuitua tulee siis kuudesta omenasta, ei kahdestakymmenestäviidestä kuten väität. Mustikoita riittää 750 grammaa. Cordainin taulukosta löytyy lisää tietoa paleoruokavalion mukaisten ruokien kuitumääristä. Kasviksia pitäisi syödä puolesta kilosta noin kiloon saadakseen 25 gramma kuitua. Se ei ole "tolkuton määrä" vaan pikku juttu kun leipä ja muut viljatuotteet jäävät pois. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2013 kello 21.56 (EEST)Vastaa

Paleoruoat muokkaa

Artikkelin "Paleoruoat" -osion listassa mainitaan, että;

"rasvoista voi ja jotkin kasviöljyt, lähinnä laadukas oliiviöljy ja kookosöljy"

Heh, eli vetivätkö meidänkin paleoliittiset esi-isämme oliivi- ja kookosöljyä? :D Jayaguru-Shishya (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 20.33 (EEST)Vastaa

Kyllä, jos he söivät oliiveja tai kookospähkinää, sillä niissä sitä öljyä on. Nestemäisenä se saadaan irti puristamalla. Joitain muita nykyajan kasviöljyjä ei sen sijaan ole saatu ruoasta kivikauden aikaan, sillä niiden tuottaminen ruoaksi kelpaamattomista kasveista vaatii prosessointia. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 20.39 (EEST)Vastaa
Äijaa, että Suomessa kasvoi oliiveja ja kookospähkinää paleoliittisella aikakaudella? Vai tuotiinko tuontitavarana Italiasta ja Tyynenmeren saarilta? Löytyisikö tälle lähdettä? Jayaguru-Shishya (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 21.48 (EEST)Vastaa
Suomalaisten esivanhemmat elivät luultavasti kymmeniä tuhansia vuosia alueilla, joilla kasvaa kookospähkinöitä ja oliivipuita. Sitä paitsi ei Suomessa ole yhtään ihmistä, jonka kaikki esivanhemmat ovat suomalaisia jos mennään muutamakin sata vuotta taaksepäin. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 21.57 (EEST)Vastaa
Niin, kaikkihan juontavat juurensa Afrikasta, mutta kyllä sitä adaptoitumista on tapahtunut sen jälkeenkin. Esimerkiksi adaptoitumisesta maitoon löytyy artikkeli täältä: [1]. Eli maidontuotanto Suomessa näyttää alkaneen siinä vuoden 2500 eKr. kieppeillä, eli samoihin aikoihin kuin nuorakeraaminen kulttuuri saapui Suomeen. Jayaguru-Shishya (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 15.35 (EEST)Vastaa
Artikkelissa on erikseen osio "Suomen kivikauden ruokavalio". Jos joku tosisuomalainen haluaa noudattaa sitä, silloin kannattaa suosia muita rasvanlähteitä kuin oliivia ja kookospähkinää. Nekään tuskin ovat kuitenkaan haitallisia, sillä eivät ne muutamassa tuhannessa vuodessa elimistölle muutu myrkylliseksi. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 22.01 (EEST)Vastaa
Eikös karppaajat tähän heitä, että kaikki muu patsi voi, oliiviöljy ja kookosrasva ovat silkkaa PUFAa, ja täten myös myrkyllisiä elimistölle? :P Jayaguru-Shishya (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 15.35 (EEST)Vastaa

Suomen kivikauden ruokavalio muokkaa

Terve Savir! Ja kiitos muokkauksistasi! Huomasin, että viittaat Browniin & Jonesiin tuossa lauseessa: "...ja maanviljely levisi Suomeen vasta tuhansia vuosia sen syntymisen jälkeen Lähi-idässä." Lähde ei kuitenkaan taida tarkalleen sanoa, että viljely olisi levinnyt Suomeen Lähi-Idästä (vaikka Lähi-Idässä alkunsa saanut maanviljely Keski-Eurooppaan oli levinnytkin)?

Itsesiassa, tuo Mokkonen (2013) jopa toteaa, että näyttäisi siltä, että maanviljelys on levinnyt kivikaudella Suomeen Euraasian halki idästä (!) toisin kuin muualle Eurooppaan (maanviljelyn ymmärretään ymmärtääkseni syntyneen usealla puolella maailmaa toisistaan riippumatta). Aiheen tiimoilta sanotaan mm. seuraavaan:

Aiemmin viljelytaidon on uskottu levinneen Suomeen Keski-Euroopasta käsin vasta 2900 eKr. alkaen ns. nuorakeraamisen kulttuurin välityksellä. Kouvolasta löydetty vanhin viljelylaji, tattari, on kulkeutunut Suomeen idästä Euraasian halki. Tattarilöytö ajoittuu samaan aikaan kuin Aasiasta lähtöisin oleva saviastioiden valmistustaito saavuttaa Suomen.

[...]

Tattari (Fagopyrun esculentum) on alkuperältään itäinen laji, jonka alkuperä on Himalajan suunnalla, Kiinassa tai Tiibetissä. Keski-Eurooppaan kasvi levisi yleisesti vasta 1200-luvulla tataarien valloitusten myötä. Tulokset siis osoittavat kivikautisen viljelytaidon saapuneen Suomeen eri suunnasta kuin Keski-Eurooppaan, jonne maanviljely levisi Lähi-idästä.

Mitä mieltä olisit, jos muutetaan lausetta:

"...ja maanviljely levisi Suomeen vasta tuhansia vuosia sen syntymisen jälkeen Lähi-idässä."
->
"...ja maanviljely levisi Suomeen vasta tuhansia vuosia sen alkamisen jälkeen Euraasian halki idästä."

Penni ajatuksistasi! =P Jayaguru-Shishya (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 22.38 (EEST)Vastaa

Kyllä tuo tarkennus käy. Oma tarkoitukseni oli vain lähteistää se tunnettu tieto, että maanviljely syntyi Lähi-idässä ja että se syntyi siellä siihen aikaan, joka oli myöhemmin mainittua Suomeen leviämistä tuhansia vuosia aikaisemmin. Oleellista lisäyksessä on se, että suomalaisilla on ollut vähemmän aikaa sopeutua siihen kuin esim. Lähi-idän asukkailla ja monilla muilla, etenkin kun maanviljely yleistyi täällä sitäkin paljon myöhemmin, kuten Mokkonenkin toteaa. Kaikkein hyödyllisin olisi varmaankin leviämissuunnan sijaan vertailu maanviljelyn leviämisen ajankohdasta Suomen ja muiden maailmankolkkien välillä, kuten Euroopan, Itä-Aasian ja Amerikan. Toisaalta, sellainen voisi olla jo omaa tutkimusta, ellei sitten joku ole jossain sillä perustellut paleodieetin erityistä soveltuvuutta juuri suomalaisille. --Savir (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 22.54 (EEST)Vastaa
Kiitos! Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Heh, tästä aiheesta voisi hyvin kirjoittaa kirjan jos toisenkin :)
Mielestäni tuo tekemäsi selvennys: "Maanviljelyn ja karjanhoidon merkitys pysyi Suomessa kuitenkin vähäisenä vielä kauan kivikauden loppuvaiheiden jälkeenkin." on myös hyvä. :P Jayaguru-Shishya (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 23.18 (EEST)Vastaa
Artikkeli uhkaa lipsua meidän kahden wikipedistin dialogiksi ja omien mielleyhtymien lisäilyksi, joten meidän ja muidenkin pitäisi nyt välttää laittamasta siihen enää lisää maanviljelyn historiaa ym. ellei jokin lähde nimenomaan käytä sitä argumenttina paleoruokavalion puolesta tai vastaan. --Savir (keskustelu) 7. elokuuta 2014 kello 09.48 (EEST)Vastaa

Amylaasigeenit muokkaa

Nyt lisätyssä lähteessä paleoruokavalion arvostelusta aihetta käsiteltiin vain lyhyesti. Artikkelin en-iw:ssä samassa kohdassa on ilmeisesti eksplisiittisempiä lähteitä. Lainaamani lähde käsitteli aihetta provokaviitisesti mutta pääpointti oli tuo amylaasigeenien kehittyminen, josta todennököisesti löytyy lisääkin lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2019 kello 17.41 (EET)Vastaa

Palaa sivulle ”Paleoruokavalio”.