Keskustelu:Pääte (macOS)

Tämä on englannin kielisessäkin Wikipediassa. Miksi suomen kielinen pitäisi olla huonompi? Nekala 4. tammikuuta 2012 kello 12.21 (EET)

Ei jokaisesta käyttöjärjestelmän mukana tulleesta pikkuohjelmasta tarvitse artikkelia. -- Jniemenmaa 4. tammikuuta 2012 kello 12.23 (EET)

Onhan mm. englannin-, saksan-, italian- ja ukrainankielisessäkin Wikipediassa. Nekala 4. tammikuuta 2012 kello 15.31 (EET)

Käyttöjärjestelmien komentoriviohjelmat ovat merkittäviä. Vastaa loppukäyttäjän kannalta esimerkiksi Bashia tai CMD.EXEä. Säilytettävä ehdottomasti. –Katisk 4. tammikuuta 2012 kello 19.47 (EET)

Mitä yhteistä pääte-emulaattorilla on komentotulkkien kanssa? --Otrfan 4. tammikuuta 2012 kello 19.53 (EET)

Ohjataan samanlaisella komentorivillä, ja näinkin ollen käyttötarkoitukset ovat (Mac OS X:ssä on graafinen käyttöliittymä) loppukäyttäjän kannalta pääosin samat. Tai sitten minä olen käyttänyt pääte-emulaattoriani aivan väärin. --Katisk 4. tammikuuta 2012 kello 20.31 (EET)

Varmaan tuota jälkimmäistä, sillä pääte-emulaattori on ihan eri asia kuin komentotulkki. --Otrfan 4. tammikuuta 2012 kello 20.39 (EET)

Näin on. Säilytettävä edelleen samalla perusteella kuin ylempänä. –Katisk 4. tammikuuta 2012 kello 20.44 (EET)

Säilytettävä ,en-wikistä löytyy –Olli ^keskustelu 4. tammikuuta 2012 kello 21.40 (EET)

Riippumattomat ja luotettavat lähteet, jotka osoittavat merkittävyyden? Joutaisi jo pelkästään lähteettömänä pois.--Nedergard 5. tammikuuta 2012 kello 06.04 (EET)

Lähteettömyys ei ole poistoperuste vaikka kuinka sitä haluttaisiin. Iivarius 6. tammikuuta 2012 kello 00.56 (EET)

Lähteettömät tekstit saa kylläkin käytäntöjen mukaan poistaa. --Jmk 6. tammikuuta 2012 kello 01.13 (EET)

En.wikin jutussakin on vain yksi lähde Applen sivuilta (Ei voi varmaan pitää riippumattomana?). Ei merkittävä.--Bluto 6. tammikuuta 2012 kello 02.37 (EET)

Ja jos lähteettömän tekstin poistaa niin eihän tästä jää mitään jäljelle... --Nedergard 6. tammikuuta 2012 kello 09.06 (EET)

Jos artikkelissa ei ole sisältöä, niin artikkeli poistetaan roskana. --Jmk 6. tammikuuta 2012 kello 14.08 (EET)

Applen kirjoittama kuvaus ohjelmasta käy lähteeksi artikkelin sisällölle, vaikkakaan ei merkittävyydelle. Merkittävyyden kuitenkin todentaa se, että järjestelmiin sisältyvät ohjelmat, joiden takia tietokoneen kanssa voi kommunikoida komentorivitse, ovat loppukäyttäjän kannalta keskeisessä osassa ja tämän vuoksi aina merkittäviä. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 18.35 (EET)

Ilman merkittävyyden osoittavia lähteitä pois. Pääte-emulaattori riittää aika pitkälle tästä aiheesta. Tällä hetkellä säilyttämistä on perusteltu "kun ne muutkin" ja "minä käytän", jotka eivät ole mielestäni kovin hyviä perusteita. --Harriv 6. tammikuuta 2012 kello 18.41 (EET)

Unixin komentoliittymä on aika olennainen[1] osa Mac OS X -järjestelmää, mille tarvittaessa löytänette lähteet ensimmäisellä googletuksellanne (veikkaus). Tämä ohjelma on käyttöliittymämuutoksesta johtuva tekninen ratkaisu edellä mainitulle, ja koska se on itsenäinen ohjelma, se on suotavaa pitää omassa artikkelissaan. Muuten fi-wiki menee päästä häntään sekaisin siinä, mistä mikäkin tieto löytyy; entistä enemmän kuin en-wikin vastaavat artikkelit. Ja tässä aika mahtava määrä Terminal.app-ohjelmaa (tämän artikkelin aihe) koskevia lähteitä: [2] --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 18.56 (EET)

Mutta kun artikkeli ei käsittele Unixin komentoliittymää, vaan pääte-emulaattoria. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 19.00 (EET)

Keskustelussa on tosiaan aika pahasti sekoitettu asioita. Päätteen merkittävyyttä puolustamaan ei taida löytyä minkäänlaisia riippumattomia lähteitä. --Ryhanen 6. tammikuuta 2012 kello 19.48 (EET)

Mutta kun, mutta kun: Emulaattoria ohjataan komentorivillä ja standardikomennoin, ja OS X -käyttäjä, joka haluaa päästä käsiksi Unix-ympäristöön – joka muuten on Mac OS X -järjestelmän perusta – tekee sen Terminal.app-ohjelmalla. Jos ette usko minua, uskokaa artikkeliin merkittyä viitettä.[3] Riippumattomia lähteitä löytyy äskeisestä KVG-linkistäni, ja lisää tästä näin: [4] vai pitääkö minun alkaa erikseen kopioida noita urleja tähän keskustelusivulle? --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 21.31 (EET)

Ei "pääte-emulaattoria ohjata komentoriviltä standardikomennoin", vaan shelliä voidaan käyttää pääte-emulaattorin avulla. Kyllä minä viitettä uskon, mutta jotain on tainnut mennä käännöksessäsi mönkään. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 21.40 (EET)

"Pääte-emulaattoria ohjata komentoriviltä standardikomennoin" tarkoitti, että standardikomennot kirjoitetaan Terminal.app-sovelluksen tekstikäyttöliittymään (komentoriviin), minkä ansiosta käyttäjän naputtama teksti päätyy komentotulkille. Juuri tämän vuoksi Terminal.app vastaa käyttäjän kannalta esimerkkejäni, CMD.EXEä ja Bashia; ei niitä voisi käyttää samaan tapaan ilman tekstikäyttöliittymää (olisi paradoksaalista käyttää komentoriviä ilman komentoriviä). Tämä keskustelu taitaapi täyttää turhuuden tunnusmerkit, joten voinemme keskittyä vaikkapa äskeisestä linkistäni löytyviin lähdesivuihin. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 22.43 (EET)

Jeps. Loppuyhteenvetona siis sinusta pääte-emulaattorit ovat komentotulkkeja ja minusta eivät. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 22.46 (EET)

En ole väittänyt sellaista, vaan että standardeja Unix-komentoja ei saa komentotulkille ilman pääte-emulaattoria. Ja mahdottoman monet haluavat käyttää komentorivityyppistä käyttöliittymää, mikä (noiden lähteiden ohella) todentaa aiheen merkittävyyden. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 22.48 (EET)

Kyllä Unix-komentoja voi ajaa ilman pääte-emulaattoriakin. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 22.51 (EET)

Toki, mutta ihmiset haluavat siihen sellaisen työkalun, jolla sitä voi käyttää välilehditetyssä komentorivi-ikkunassa (ts. mukavasti). Mac OS X:ssä Unix-komentojen ajamiseen käytetään pääasiassa Terminalia. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 22.55 (EET)

Juurihan sinä kirjoitit, että "standardeja Unix-komentoja ei saa komentotulkille ilman pääte-emulaattoria". Äkkiä se mieli muuttuu. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 22.58 (EET)

Sitä ennen kirjoitin "... ei niitä voisi käyttää samaan tapaan ilman tekstikäyttöliittymää (olisi paradoksaalista käyttää komentoriviä ilman komentoriviä)", yläpuolisesta unohtui vain tuo "samaan tapaan". Nyt tämä keskustelu on selvästikin siirtynyt käsittelemään minua eikä artikkelia, joten siirtykäämme puhumaan lähteistä[5][6] tai olkaamme hiljaa. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 23.03 (EET)

Kyllä niitä voi käyttää ihan samaan tapaan ilman pääte-emulaattoriakin, vaikkapa oikealla päätteellä tai www-käyttöliittymällä. Rsh olisi sitten ilmeisesti mainitsemasi paradoksi. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 23.18 (EET)

Juu, mutta ei silleen mukavasti Finder-ikkunoidusti, ts. "samaan tapaan" miten ihmiset haluavat käyttää shelliään komentorivitse. Unix-käyttöliittymän merkittävyyttä OS X:n kannalta ei kai kukaan ole kiistänyt, ja koska Terminal.app on sitä vastaava apuohjelma, aihetta voisi pitää merkittävänä ilman muita lähteitäkin. Mutta koska ulkopuolisia lähteitä löytyy yläpuolisista linkeistäni mielettömyyksiin asti, merkittävyysmallineen voinee suosiolla poistaa. (Rsh ei muuten ole mikään "komentorivi ilman komentoriviä".) --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 00.21 (EET)

Terminal.app ei ole Unix-käyttöliittymää vastaava apuohjelma, eikä Unix-käyttöliittymän merkittävyydellä ole mitään tekemistä pääte-emulaattorin kanssa kenenkään muun kuin sinun mielestäsi. En tiedä sotketko asioita vahingossa vai tarkoituksellisesti. --Otrfan 7. tammikuuta 2012 kello 08.54 (EET)

Jos OSX-käyttäjä haluaa Unix-ympäristöön käsiksi Finder-apuohjelmaikkunassa, hän tekee sen Terminalilla (ts. korvaa äskenkin luetteloimasi ikävät tavat sen käsittelyyn). Jos sanan "vastaava" käyttö tästä tilanteesta häiritsee sinua, hyvä on, jätetään se pois. Tai oikeastaan minä en jaksa vääntää enempää rautalankaa yhtään mistään. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 17.04 (EET)

Ja siis tosiaankaan se, että ohjelmistoon sisältyy olennaisen lisäksi turhaa roskaa, ei sekoita asioita yhtään. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 21.33 (EET)

Miksi tämä ohjelma ei olisi merkittävä? Iivarius 7. tammikuuta 2012 kello 11.17 (EET)

Yleensä merkittävyys osoitetaan aihetta käsittelevillä riippumattomilla lähteillä. KVG ei oikein riitä. --Ryhanen 7. tammikuuta 2012 kello 11.32 (EET)

En millään tavalla ehdottanut, varsinkaan voimasanoja käyttäen, kenenkään katsovan mitään googlesta. Ehdotin, että joku kertoisi, miksi tämä tietokoneohjelma ei olisi merkittävä, eli perustelevan merkityksettömyyden. Iivarius 7. tammikuuta 2012 kello 11.36 (EET)

Merkittävyys perustellaan, ei epämerkittävyyttä. edit: ja toistaiseksi merkittävyyttä on lähinnä perusteltu KVG:llä ja asioiden sotkemisella. --Otrfan 7. tammikuuta 2012 kello 11.37 (EET)

Miksi? Iivarius 7. tammikuuta 2012 kello 11.40 (EET)

KVG-perustelun idea on, että heti linkin takaa löytyy tuhat ja yksi riippumatonta lähdettä aiheesta. Voin toki alkaa koota linkkejä tännekin (ts. turhaa työtä hukkaan), mutta sitä ennen sauna- ja ruokatauko; moi --> --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 17.04 (EET)

Siinä niitä linkkejä: [7][8][9][10][11][12][13][14] Käsittelevät aihetta ja korostavat sen merkityksellisyyttä ym. Vai pitääkö minun kopioida vielä lisää? --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 20.18 (EET)

Rautalankaa: Tämä ohjelma ei ole merkittävä, koska sitä ei ole käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa lähteissä. Jos kunnollisia lähteitä löytyy, merkittävyydestä ei tarvitse kauaa keskustella. --Ryhanen 7. tammikuuta 2012 kello 11.42 (EET)

Rautalankaa: kustantamon kautta julkaistu kirja on merkittävä, vaikka sitä ei ole käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa lähteissä. Samoin on tilanne salatutelämät-hahmon kanssa. Miksi cmd.exe on merkittävä? Iivarius 7. tammikuuta 2012 kello 11.57 (EET)

Salatut elämät -hahmot eivät ole automaattisesti merkittäviä. Kirjoja voitaisiin varmaan karsiakin. CMD.EXE:stä on taidettu kirjoittaa erinäisiä kirjoja, joilla merkittävyys voidaan osoittaa. (ja toivottavasti joku ei tule kohta inttämään, että cmd.exe on pääte-emulaattori tai lentosimulaattori tai raitiovaunu). --Otrfan 7. tammikuuta 2012 kello 12.07 (EET)

Palautin mallineen, koska a) Jos ottaa asian puolesta voimakkaasti kantaa, ei ole kovin neutraali arvioimaan onko se malline tarpeellinen vai ei b) "Kattokaa googlesta" ei ole peruste mihinkään suuntaan. --Harriv 7. tammikuuta 2012 kello 12.12 (EET)

Ehdotan uudelleenohjausta artikkellin pääte-emulaattori, jossa voidaan mainita jotain yleisimpiä (=käyttöjärjestelmien mukana tulevia tms) pääte-emulaattoreita. --Harriv 7. tammikuuta 2012 kello 12.28 (EET)

Kannatan pääte-emulaattoreiden keräämistä tuonne.--Opa 7. tammikuuta 2012 kello 19.19 (EET)

Asian selkeyttämiseksi voi lukea rinnakkaisia tuotteita täältä: en:List of terminal emulators#Mac OS X--Opa 7. tammikuuta 2012 kello 19.26 (EET)

Totta kai esimerkiksi xterm olisi myös merkittävä. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 19.28 (EET)

No eikun vaan merkittävyyttä osoittavia ulkoisia lähteitä etsimään. Muista ettet sotke sitä vahingossa CMD.EXE:en--Opa 7. tammikuuta 2012 kello 19.34 (EET)

Ei kun xterm kuuluu X11-ikkunointijärjestelmään, ja siinä ajetaan esimerkiksi juurikin samaista Unix-shelliä. Minä en nyt jaksa enää jankata, miksi nämä keskeisimmät järjestelmänhallintaohjelmat ovat itsestään merkittäviä, joten tehkää artikkeleille mitä lystää. Tulevaisuutta ajatellen ei vaan näytä kovin valoisalta ratkaisulta. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 19.42 (EET)

Seuraavaksi kyseenalaistamme artikkelin Finder, emmekö niin? --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 20.07 (EET)

Pointtaaminen yleensäkin on typerää. Finder on se ohjelma joka mäkkäriin laitettiin silloin kun CMD.EXE meni sinne pc-tietokoneeseen.--Opa 7. tammikuuta 2012 kello 20.39 (EET)

Hoh. Finder on toiminut Mac OS/System -käyttiksen graafisena käyttöliittymäsovelluksena alusta asti. Ja Terminal.app on ollut alusta asti se ohjelma, jolla Unix-ydintä voi käyttää OSX:ssä kivasti Finder-ikkunassa (paitsi jos on joskus ollut eri nimellä). Tossa yläpuolella on muuten niitä kaipaamianne riippumattomia lähteitä. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 20.44 (EET)

Nytkö tällä käytetään jo Unix-ydintä? Mitenkäs se tapahtuu? Vai menikö taas asiat sekaisin? --Otrfan 7. tammikuuta 2012 kello 20.48 (EET)

Aivan sama tulkki on käytössä oletuksena. --­Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 20.54 (EET)

Mitä tekemistä tulkilla on ytimen kanssa? --Otrfan 7. tammikuuta 2012 kello 20.57 (EET)

Sinä taidat tietää vastauksen yhtä hyvin (jollet alan ammattilaisena paremmin) kuin minä, kuten myös sen, että mahdottoman merkittävä Finder toimii Unixin päällä, sekä sen, että Unixin kivaan käyttöön GUI:ssa tarvitsee Terminal.app:ia. Jos kyseenalaistat Unixin käyttömahdollisuuden merkittävyyden, siitä vain, mutta voisimmeko "mikä toimii minkäkin päällä" -jankkaamisen sijaan siirtyä keskustelemaan yläpuolella luetteloimistani lähteistä? Pliis? --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 21.04 (EET)

Juurihan uhkasit kyseenalaistaa Finderin. Nytkö se sitten on mahdottoman merkittävä? Ja eivätköhän kaikki sovellukset MAC OS X:ssä käytä Unixia, kun koko käyttöjärjestelmä on sen päälle rakennettu. Vai väitätkö, että Unix on käyttöjärjestelmän pohjana ainoastaan, jotta bash toimisi? --Otrfan 7. tammikuuta 2012 kello 21.11 (EET)

Sillä ei nyt ole hirveästi väliä, onko oletustulkkina bash vai jokin muu. Vaan sitä yritin sanoa, että tekstikäyttöliittymä on sen verran selkeä ja suora tapa Unixin hallintaan (tai jos et usko, kysy lähteiden kirjoittajilta), että se on merkittävä siinä missä GUI-sovelluskin – siitä huolimatta, että komentorivin Finder-ikkunaan tarjoava ohjelma tietysti toimii Finderin päällä. En muuten uhannut kyseenalaistaa Finderia, vaan minun mielestäni sen kyseenalaistaminen olisi typerää ja aivan väärin, kuten myös tämän kyseenalaistaminen on ollut. Parodisen vertauksen käyttäminen keskustelusivulla ei ole uhkaus eikä pointtausta. Se on jännä, miten minun kommenttini kerkeävät yhdellä keskustelusivulla muuttua aivan muuksi kuin mitä olivat. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 21.26 (EET)

Ja siis jos jäi epäselväksi, niin linkit olivat nämä tässä: [15][16][17][18][19][20][21][22] --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 22.17 (EET)

Merkittävyys ja lähteet

Tällä keskustelusivulla on nyt mahtipontinen kasa sovellusta käsitteleviä riippumattomia lähteitä, mutta merkittävyysmalline on edelleen artikkelissa? --Katisk 8. tammikuuta 2012 kello 20.36 (EET)

Artikkelissa on yksi lähde. "mahtipontinen"kaan lukumäärä ei tarkoita merkittävyyttä, vaan: miksi tämä unixin päällä toimiva pääte-emulaattori on merkittävä, tulisi esittäää niinkuin tuolla artikkelissa.--Opa 8. tammikuuta 2012 kello 20.56 (EET)

Artikkelin nykytila ei vaikuta merkittävyyteen, jos ja kun merkittävyys on perusteltu keskustelusivulla. Jos aihetta on käsitelty riippumattomissa lähteissä huomattavan laajasti, se on myös merkittävä. Ja kysymykseesi: Minä olen tuossa vääntänyt rautalankaa siitä, miksi Finderissä unix-shellille päästävä, päätettä emuloiva ohjelmisto on merkittävä (ja sitä voi sitten ohjata käyttiksen pohjapaloja ym. muuta kivaa paljon enemmän ja kätevämmin kuin pelkällä Finderillä), mutta ei vaan: olenkin väittänyt pääte-emulaattoreita komentotulkeiksi, kerneleiksi, raitiovaunuiksi ja näin pois päin. Tuo edellä selostamanikin taitaapi kaikki lukea noissa lähteissä, joita löytyy edelleen tuhat ja miljoona lisää. --Katisk 8. tammikuuta 2012 kello 21.21 (EET)

Esitetyistä linkeistä nähdäkseni vain yksi käsittelee varsinaisesti artikkelin aihetta, eli OS X Dailyn pieni uutinen [23]. Yhteen käyttöjärjestelmään keskittyvällä nettisivustolla uutiskynnys on tietysti aika matala, mutta tämä on sentään jotain. Muissa linkeissä ei osunut mitään merkittävyyden kannalta oleellista silmiini, vai missasinkohan jotain? --Ryhanen 8. tammikuuta 2012 kello 21.31 (EET)

Pitkiä OSX:ää eri näkökulmista käsitteleviä teoksia, joista monissa omistettu kokonainen luku (vai mitä ne isoilla väliotsikoilla erotellut pitkät pätkät olivatkaan) ohjelmalle; tuossa vielä pitempää. Ei koko lähdekirjan tarvitse käsitellä pelkästään juuri tätä aihetta. --Katisk 8. tammikuuta 2012 kello 22.04 (EET)

Pitäisin merkittävänä kun tästä on kokonainen kirjakin kirjoitettu. Voisi tietysti yhdistää pääte-emulaattoriin mutta silloin menetetään linkit muihin kieliversioihin. --Jisis 8. tammikuuta 2012 kello 21.59 (EET)

Mikä kirja? Ei ainakaan noissa Katiskin laittamista linkeistä osunut silmiin. --Harriv 8. tammikuuta 2012 kello 22.03 (EET)

Selaa vähän niitä; Google Booksin käyttöliittymä heittää mihin kohtaan sattuu. --Katisk 8. tammikuuta 2012 kello 22.04 (EET)

Lisäsin sen artikkelin kirjallisuutta-osioon. --Jisis 8. tammikuuta 2012 kello 22.04 (EET)

Hitto vie! Ei siitä ole mitään hyötyä, että aiheen merkittävyyttä perustellaan lisäämällä linkkejä keskustelusivulle! Artikkelin puolustajat voisivat käyttää tarmoaan paremmin ja parantaa artikkelia, jotta se paremmin perustelisi olemassaolonsa. Minusta tämä on edelleen epämerkittävä alussa esittämäni perustelun mukaan.--Bluto 9. tammikuuta 2012 kello 12.34 (EET)

Siitä ei ole mitään hyötyä, että aiheen merkittävyyttä kiistetään keskustelusivulla. Artikkelin vastustajat voisivat käyttää tarmoaan paremmin ja parantaa omasta mielestään mielenkiintoisia artikkeleita, jotta Wikipedia toimisi paremmin. Iivarius 9. tammikuuta 2012 kello 12.50 (EET)

Artikkelin tila ei vaikuta merkittävyyteen. --Katisk 9. tammikuuta 2012 kello 16.03 (EET)