Keskustelu:Nuorsuomalainen Puolue

Valtiomuotokysymys on laajempi käsiten ja uutisoinnissa käytetty. Tarkkaan ottaen perustuslaillisesti oli kysymys hallitusmuodosta.

Suomen perustuslait, mitä Aleksanteri I 1809 ja muut tsaarit tämän jälkeen vakuuttivat hallitsijanvakuutuksella kunnioittavansa olivat 1809 vuoden 1772 Kustaa III:n säätyvaltiopäiviä asein uhkaamalla säädetty hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja.

Ruotsi alistui tappioonsa Haminan rauhassa 17.9.1809.

Vuoden 1919 tasavaltalaisessa hallitusmuodon 95 § ja kumottiin lopullisesti vuoden 1772 hallitusmuoto ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirja.

5.12.1917 laadittiin tiedonanto, mikä julkaistiin 6.12.1917 itsenäisyysjulistuksena. Suomi julistettiin itsenäisyysjulistuksella tasavallaksi. Tämä oli ristiriidassa monarkistista 1772 hallitusmuotoa ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaa vastaan, minkä mukaan Nikolai II seurannut Suomen suuriruhtinas olisi ollut Nikolai II:n veli, suuriruhtinas Mihail Aleksandrovitsh Romanov. Kun tämä luopui valtuuksistaan väliaikaiselle hallitukselle, katsottiin suuriruhtinuuden Suomessa päättyneen ja eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi. Tunnustusta itsenäisyydelle ei haettu Venäjän väliaikaiselta hallitukselta, vaan sitä vastaan sotivalta kapinahallitukseltan.

Svinhuvudin itsenäisyyssenaatti kuitenkin pyrki Venäjän väliaikaiselta hallitukselta suuriruhtinaan vallan riistäneesta tasavaltalaisesta valtalaista ja itsenäisyysjulistuksesta huolimatta vuoden 1772 hallitusmuodon sekä yhdistys- ja vakuuskirjan perusteella monarkiaan, mikä onnistuikin Väinö I:ksi aiotun kuninkaan vaalissa, missä saksalainen prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi.

Nuorsuomalainen puolue jakautui hallitusmuotokiistan vuoksi kahtia saksalaista kuningasta kannattavaksi Kansalliseksi Kokoomukseksi ja tasavaltaa kannattavaksi Edistyspuolueeksi. Myös Maalaisliitto (sittemmin Keskustapuolue ja Suomen Keskusta) kannatti SDPn tapaan tasavaltaa. Wilhelm II:n luopuminen kruunusta 9.11.1918 ja Saksan antautuminen 11.11.1918 johti siihen, että monarkiaan sitoutuneen J K Paasikiven hallituksen oli erottava ja ulkopolitiikan suunta oli käännettävä jälleen - niin kuin kesällä ja vuodenvaihteessa 1917 - kohti tasavaltaa. Vuoden 1919 hallitusmuoto toteutui itseäisyyden viidennen hallituksen, Juho Vennolan, hallituksen aikana.

17.9.1919 hallitusmuoto 25.11.1922 ministerivastuulaki 25.11.1922 laki valtakunnanoikeudesta 13.1.1928 valtiopäiväjärjestys

1.3.2000 edelliset korvaava perustuslaki 11.6.1999/731


Suomalaisen oikeusnormiston kehityksestä lisää tässä linkissä.

oliko Nuorsuomalaisessa Puolueessa konservatiiveja muokkaa

Käyttäjä 213.243.155.218 teki 21.4.2005 muutoksen, jolla poisti sanan konservatiivi seuraavasta tiedosta: venäläistämistä vastaan käyty vastarinta toi Nuorsuomalaiseen Puolueeseen nationalistisia ja konservatiivisia aineksia. Hänen perustelunsa oli: "Ei tietenkään tuonut, konservatiivithan eivät vastustaneet venäläistämistä, vaan toimivat Vanhasuomalaisessa puolueessa."

Minun nähdäkseni tuo perustelu on virheellinen yleistys. Oli myös niitä konservattiveja, jotka halusivat säilyttää Suomen oman autonomian ja lainsäädännön (joka oli status quo ja jota tilannetta venäläistäjät pyrkivät muuttamaan), ja lähtivät mukaan venäläisvastaiseen taisteluun. Ei siis voi sanoa, että kaikki konservatiivit olivat sellaisia etteivät vastustaneet venäläistämistä. Lisäksi tiedetään, että Nuorsuomalaisessa Puolueessam etenkin pääskyssiivessä, oli runsaasti arvokonservatiiveja. Tuo olisi siis korjattava, eli palaiutettava tieto että mukaan tuolloin tuli konservatiivejakin. Jottei asiasta syntyisi pahaa sotaa täällä, asia alistettakoon nyt noin viikoksi tähän keskusteluun, ja tehdään haluamani korjaus sitten. 62.78.105.86 21. huhtikuuta 2005 kello 17:20:40 (UTC)

maalaisliittolaiset ja nuorsuomalaiset - korjauksia muokkaa

Koodausta paremmin osaavat: lisätkää nuorsuomalaisten presidenttien listaan myös Kyösti Kallio. Hän oli puolueen edustaja säätyvaltiopäivillä. Ensimmäiseen eduskuntaan hänet valittiin sekä nuorsuomalaisten että Suomen maalaisväestön liiton listoilta. Koska nuorsuomalaisten ryhmästä tuli odotettua oikeistolaisempi ja kaupunkilaisempi, Kallio liittyi SML:n ryhmään.

Alkioon täsmennys: Hänet valittiin eduskuntaan 1907 Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaisen maalaisliiton edustajana. Hän yritti toimia jonkin aikaa nuorsuomalaisten ryhmässä, mutta erimielisyyksien vuoksi liittyi myöhemmin SML:n ryhmään. Hänen nuorsuomalaispuolueensa yhdistyi SML:n kanssa maalaisliitoksi vasta 1908, ei 1907.

82.181.166.249 7. heinäkuuta 2006 kello 09.54 (UTC)

Palaa sivulle ”Nuorsuomalainen Puolue”.