Keskustelu:Monumentaalinen propaganda

Artikkeli Monumentaalinen propaganda on valittu lupaavaksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
28.4.–21.5.2020	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielestäni kaikki olennainen. @Kulttuurinavigaattori:n luomus. --Miihkali ^{(K • M)} 28. huhtikuuta 2020 kello 13.31 (EEST)

Pitäisiköhän tämän nimen olla ennemmin monumenttipropaganda. Asiastahan on kirjoittanut suomeksi ainakin Jyrki Siukonen teoksessaan, Kaksi tornia [1]. Monumenttiproganda kuulostaa muutenkin mun korvaan enemmän tältä aiheelta, "monumentaalinen propaganda" on suomeksi vähän sama kuin "valtava propaganda". --PtG (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 13.25 (EEST)

Minun mielestäni ei. Tästä käytetään sanoja "монументальной пропаганды" ja "monumental propaganda". Siukosen käyttämä käännös monumenttipropaganda toimii hyvin tutkimustekstissä, sen voisi ainakin laittaa vaihtoehtoiseksi, mutta toissijaiseksi sanaksi. Sanapari monumentaalinen propaganda on myös ironinen vitsi ja se viittaa propagandan laajoihin ulottuvuuksiin Neuvostoliitossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 14.35 (EEST)

Monumentaalinen propaganda on toki ihan hauska ja suora käännös, mutta en ihan ole samaa mieltä, että se olisi jotenkin sopiva vain tutkimusteksteihin. Jos en tästä artikkelista ole ymmärtänyt väärin, tällä tarkoitetaan nimenomaan monumentteihin sovellattavaa propagandaa ei propagandan yleistä laajuutta. Suomenkielellä monumenttipropaganda kuulostaa siksi täsmällisemmältä termiltä, tässäkin artikkelissa kuitenkin puhutaan monumenttitaiteesta, ei monumentaalisesta taiteesta. Toki jos monumentaalinen propaganda on yleisessä käytössä suomessa, artikkeli voi olla tällä nimellä. Tällä hetkellä ainoa suomenkielinen lähde antaa kuitenkin nimen monumenttipropaganda. --PtG (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 17.29 (EEST)

Täytyy kyllä myöntää, että olin itsekin hieman hämmentynyt kun ensi kerran artikkelin luin vuosia sitten. Ja jos monumenttipropagandaa käytetään suomenkielisessä lähteessä, niin artikkelin voisi siirtää sille nimelle. Nimen perään voisi vielä pistää lähdeviitteen; sulkuihin voi laittaa venäjänkielisen termin ja kirjaimellisen käännöksen. --Miihkali ^{(K • M)} 5. toukokuuta 2020 kello 13.28 (EEST)

Tuossa omassa tekstissäni on sellainen huolimattomuus, että siinä vähän menee asiat sekaisin. Ihmettelin siis sitä, että millä perusteella sana monumenttipropaganda sopii hyvin tutkimustekstiin. --PtG (keskustelu) 5. toukokuuta 2020 kello 23.12 (EEST)

Monumentaalinen on johdettu venäjästä ja englannista, joissa kummassakin käytetään sitä. Kirgiisin kielessä käytetään Монумент пропагандасы. Artikkelissa voisi mainita käsitteen heräämisestä erityisesti henkiin 1990-luvun alussa, kun Neuvostoajan monumentteja alettiin tuhota. Sots-taiteilijat Komar & Melamid kampanjoivat silloin neuvostomonumenttien säilyttämisen puolesta. Muistelen, että Kimmo Sarje toi heidän näyttelynsä tästä aiheesta Helsinkiin, ja sen yhteydessä taidettiin käyttää sanaa monumentaalinen. Esim Hamissa tai Kuvataiteen keskusarkistossa sattaisi olla jotain esitteitä tai tiedotteita tuosta näyttelystä. Jyrki Siukonen taas, joka on mieltynyt monumenttipropaganda-sanaan, toteaa kirjassaan seuraavaa: "En halua käyttää muotoa monumentaalinen propaganda, olkoon että vallankumouksen vuosijuhliin liittyneet massatapahtumat olivat mittakaavaltaan monumentaalisia. Leninin alkuperäinen suunnitelma koski nimenomaan veistoksia." Siukonen voi olla oikeassa, että Leninin suunnitelma koski juuri veistoksia vuoden 1918 tienoilla, mutta varmaankin Neuvostoliiton vaikutuksesta sosialistisissa maissa oli taidekouluissa monumenttitaiteen osastoja, joissa harjoiteltiin ja koulutettiin suurten veistosten tekemisen lisäksi myös reliefien ja seinämaalausten tekemistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2020 kello 23.41 (EEST)

Lisäsin loppuun maininnan noista 1990-luvun ajoista ja tiedot kiertonäyttelystä joka oli myös Helsingin Jugendsalissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 00.11 (EEST)

Musta Siukonen tuossa kertoo asian juuri, kuten itsekin ajattelen sanojen merkityksestä. Monumenttipropaganda viittaa selkeämmin propagandaan monumenteilla (monumentinhan ei tarvitse olla vain veistos), mutta monumentaalinen propaganda voisi periaatteessa viitata myös vuosijuhlien tapaisiin monumentaalisiin massatapahtumiin (nehän olivat valtaisia eli monumentaalisia ja propagandaa). --PtG (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 20.41 (EEST)

En väitä olevani alan asiantuntija, mutta käsittääkseni ven. monumentalnoje iskusstvo, eng. monumental art on suomeksi monumentaalitaide [2]. Sillä perusteella tämä voisi olla monumentaalipropaganda, mikä viittaisi sekä monumentteihin että monumentaalisuuteen. Mielellään ei nimien alkukirjaimia tekstiin, kun ne eivät lukijalle sano juuri mitään. Ainakin Ivan Fominista on täällä artikkeli. --Esamatti1 (keskustelu) 7. toukokuuta 2020 kello 23.56 (EEST)

No sana "monumental sculpture" pitäisi kai kääntää yleismerkityksessä sujuvimmin monumenttikuvanveisto, eikä monumentaalikuvanveisto tai monumentaalinen kuvanveisto. Monumenttikuvanveisto siis tarkoittaa kuvanveiston lajia kaikkialla maailmassa, yksinkertaisesti se tarkoittaa veistosta, joka on suurikokoinen. Voi olla että monumentaali-sanaa on käytetty myös, mutta se kuulostaa vanhahtavalta. Ja jos käytetään sanaa monumentaalinen kuvanveisto, se viittaa minusta juurikin Neuvostoliiton ja sos realismin kuvanveistoon ja erityisesti sen ns. stalinistiseen vaiheeseen ennen karkeasti sanottuna 1960-lukua. Monumentaalinen -sanaa puoltaa sen käyttö tässä artikkelissa, koska silloin tulee selväksi se, että kuvanveiston ja varsinkin monumenttikoon kuvanveiston (myös seinämaalausten) lähtökohta Neuvostoliitossa oli propagandistinen erotuksena kuvanveistolle muissa maissa. Toki kuvanveistoa varmaan kaikissa maissa on käytetty jonkin verran myös propagandatarkoituksiin, mutta sana monumentaalinen viittaisi juuri sosialistiseen realismiin. Vielä tuosta Jyrki Siukosen kertomasta, hän siis käsittelee kirjassaan pääasiassa kahta monumenttikuvanveiston teosta tai kahta monumenttia, ei niinkään Leninin asetusta ja sen seurauksia Neuvostoliitossa. Monumentti on sanana suomessa melko vähän käytetty taidehistoriallisena sanana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 22.00 (EEST)

En nyt ihan suoraan osaa tulkita keskustelua, paitsi että nimestä on epäselvyyttä. Se varmaan pitää ratkaista suuntaan tai toiseen, ennnekuin viedään lupaavaksi? Ehkä tää pitäs arkistoida, jos tarkempaa tietoa ei ole luvassa lähiaikoina. J.K Nakkila (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 20.51 (EEST)

Ainakin voisi asettaa keskustelun perusteella molemmat sana samalle viivalle määritelmässä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 22.01 (EEST)

 Kannatan, nimestä riippumatta. --Miihkali ^{(K • M)} 16. toukokuuta 2020 kello 22.16 (EEST)

 Kannatan, hyvä johdanto artikkeliin sosialistinen realismi--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 22.39 (EEST)

Kannatan valitusta nimestä riippumatta. Asia ei ole nähdäkseni este lupaava-statukselle, ja sen pohtimista voidaan toki jatkaa keskustelun päätyttyäkin. Merkkasin lupaavaksi ja arkistoin keskustelun. --Msaynevirta (k · m) 21. toukokuuta 2020 kello 11.59 (EEST)