Keskustelu:Mika Niikko

Viimeisin kommentti: 1 vuosi sitten käyttäjältä Matthäus Gehägeberg aiheessa Kiina-kytkökset

Pikkurikos muokkaa

Mjoo, jos autolla suojatiellä kulkevan päälle ajaminen lasketaan pikkurikokseksi, niin voihan sen noinkin sitten sanoa... Ehkä isommaksi rikokseksi laskemiseen vaadittaisiin, että kuski olisi ollut juovuksissa. --Lax 8. toukokuuta 2011 kello 12.41 (EEST)Vastaa

Tarkoitetaan varmaan tuomion suuruutta perusteena sille onko pikkurikollinen vai suurrikollinen. Jos nainen olisi kuollut ei enää puhuttaisi pikkuroksesta. --UntoM 9. toukokuuta 2011 kello 10.12 (EEST)Vastaa
Pikkurikollisen ja suurrikollisen välimaastoakin on olemassa. Kyseisestä päälleajotapauksesta tosin tuli vain sakkoa, mutta meriitteinä M.N.:llä on myös ehdollista vankeutta. Pikkurikollinen on vähän ikävää johtopäätösten tekoa (ellei jossain sitten ole täsmällisesti määritelty pikkurikosta ja -llista), olkoonkin, että se johtopäätös löytyy lähteestä eli toimittajan kynästä. Siksi minä mieluummin näkisin rikokset listattuna ja antaisin kunkin lukijan tehdä omat johtopäätöksensä rikosten suuruudesta, pienuudesta tai keskikokoisuudesta. --Lax 9. toukokuuta 2011 kello 13.09 (EEST)Vastaa
Mutta eikö ole normaalia että käytetään lähteen johtopäätöksiä Wikipediassa? Näin ainakin minä olen ymmärtänyt? Muuten tulee paljon siivoustyötä. --UntoM 9. toukokuuta 2011 kello 13.12 (EEST)Vastaa
Ei pitäisi olla. Siivota pitää aina. --Harriv 9. toukokuuta 2011 kello 13.15 (EEST)Vastaa
Lähteen päätelmiä ei saisi kertoa Wikipediassa? Kuulostaa aika perustavanlaatuisesti käytäntöjen vastaiselta. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 13.24 (EEST)Vastaa
Yleensä silloin pitäisi sanoa myös, että kenen mukaan. --Lax 9. toukokuuta 2011 kello 13.28 (EEST)Vastaa
Nyt en ymmärrä. Jos lähde sanoo ette Jouni M. (keksitty henkilö) on suurrikollinen, sen perusteella että on tehnyt paljon suuria rikoksi ja saanut pitkiä rangaistuksia sitäkö ei voi kirjoittaa? --UntoM 9. toukokuuta 2011 kello 13.29 (EEST)Vastaa
Nämä kaikki pitää poistaa: "Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on Oscar Pistorius"? "Helsingin Jyry on tunnettu yleisseura"? Jne. jne. Kaikki adjetiivit pois. Tai merkitään Laxin neuvon mukaan>: sanoo toimittaja Markus Virtanen. --UntoM 9. toukokuuta 2011 kello 13.33 (EEST)Vastaa
Eri asiat pitää käsitellä erikseen. Se että joku Aamulehden satunnainen toimittaja on kuvaillut tekoja pikkurikoksiksi, ei ole millään lailla oleellinen tai kiinnostava tieto. Järkeä saa käyttää Wikipediassakin. --ML 9. toukokuuta 2011 kello 13.43 (EEST)Vastaa
Termiä käyttävät myös muina lähteinä olevat Vantaan Sanomat ja Verkkouutiset. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 13.44 (EEST)Vastaa
Jotka molemmat viittaavat Aamulehteen (ja Turun Sanomiin, joka Aamulehden kanssa on tutkimuksen tehnyt). Vähän lähdekritiikkiä, hei... --Lax 9. toukokuuta 2011 kello 14.03 (EEST)Vastaa
Toki otin huomioon sen, ja minusta on jotenkin harmillista, että uutiset ovat lähes sanasta sanaan samat kaikkialla kuin alkuperäisessä lähteessäkin. Mutta joka tapauksessa kyseessä ei tietenkään ole minkään satunnaisen toimittajan mielipide. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 14.04 (EEST)Vastaa
Näkisin asian niin, että tällaisia arvostelmia voi esittää ilman sanojaa silloin kun ne ovat jotakuinkin kiistattomia (esim. "Maradonaa pidetään yhtenä maailman kaikkiena aikojen parhaista futareista"). Jos arvostelma kuitenkin on kiistanalainen, niin silloin pitäisi kertoa, kuka sanoo, ja kyseisen sanojan pitäisi olla riittävän merkittävä - marginaalinen mielipide ei tänne kuulu. Rikosten luonnehdinta pikkurikoksiksi saattaa olla kiistanalaista, kuten tässäkin on käynyt ilmi. Näin ollen pikkurikos-määreeseen pitäisi liittää sanoja. Koska sanoja (Aamulehden tai muiden kotimaisten lehtien toimittaja) ei kuitenkaan ole merkittävä, niin silloin arvostelma ei kuuluisi tänne lainkaan. --ML 9. toukokuuta 2011 kello 14.18 (EEST)Vastaa
Mistä tietää että toimittaja on satunnainen? Voihan hän olla myös vakituinen, arvostettu toimittaja? No ei tämä siihen kaadu, ei Niikkoa tarvitse nuoruuden syntien vuoksi leimata, hänestä tulee vielä ihan hyvä kansanedustaja. mutta periaatteellinen kysymys on että keiden kohdalta tietoja siifotaan, keiden ei. Mielestäni luotettavassa lähteessä (Amuulehti ON luotettava lähde) kirjoitettu on luotettavaa tietoa jota pitää voida käyttää. Äskeinen "taideteoskin" poistui vain koska "taiteilija" poistettiin. Olisi säilytetty muusa tapauksessa koska "Wikipediaa ei sensuroida". Sama koskee kansanedustajien tuastoja: Ei sensuroida. --UntoM 9. toukokuuta 2011 kello 14.09 (EEST)Vastaa
"Satunnainen toimittaja" tarkoittanee ketä tahansa toimittajaa. Satunnainen numero: 4 :) --Harriv 9. toukokuuta 2011 kello 14.19 (EEST)Vastaa
Kyllä kai aina on syytä olla ennemmin täsmällinen kuin epätäsmällinen ja luettelee sitten selvästi mitä on tullut tehtyä. Tässä tapauksessa myös varmaan myöhempi uskoontulo ja pitkä toiminta nuorisotyössä, jotka käyvät ilmi CV:stä, hyvin kuittaavat ko. rikokset. Sivulla wikipedia:Medianäkyvyys olen viitannut Turun Sanomien taannoiseen uutiseen ehdokkaista Wikipediassa, jossa todettiin, että usein artikkelit rikostuomiolistauksineen näyttävät enemmän poliittisten vastustajien kuin kannattajien kynäilemiltä (samalla kun huomataan, että muutamien henkilöiden myös julkisuudessa oleita episodeja jostain syystä ei olekaan huomattu listata Wikipediaan). --Urjanhai 9. toukokuuta 2011 kello 14.27 (EEST)Vastaa
Tarpeettomia kuvailevia adjektiiveja pitää välttää tietosanakirjatekstissä. Jonkun urheiluseuran sanominen tunnetuksi ei oikein tuo lisäarvoa, ellei kyseessä ole oikeasti todella kuuluisa urheiluseura jolloin lähteeksi löytyy varmasti seurasta kertovia kirjoja jne. Kirjoitin tuossa ehkä vähän turhan jyrkästi, faktat on ykkösasia, ja jos joku toimittaja tai muuten asiaan liittymätön tekee jotain johtopäätöksiä niin niiden kanssa pitää olla sitten tarkempana. Omat päättelyt tietenkin kokonaan pois. --Harriv 9. toukokuuta 2011 kello 14.19 (EEST)Vastaa

Pikkurikos ei ole adjektiivi. Sen sijaan adjektiiveja, kuvaileviakin sellaisia ovat: vantaalainen entinen karjalainen katteettomalla. Pitäisikö nämä poistaa? Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 14.25 (EEST)Vastaa

Huoh. "Pikku", perusmuodossaan pieni, on adjektiivi. Vantaalainen kertoo missä asuu, entinen kertoo ettei ole enää, karjalainen kertoo vanhempien tai isovanhempien kotipaikasta ja katteeton on ilmeisesti osa rikoksen nimikettä. Osaat varmaan itse pohtia mitkä noista voi jättää pois ilman että asia muuttuu tai jotain oleellista poistuu. --Harriv 9. toukokuuta 2011 kello 14.31 (EEST)Vastaa

Vaihtoehtoja muokkaa

Erilaisia vaihtoehtoja esittää asia:

  1. Ennen keskustelun alkua esiintynyt versio, jossa niputetaan rikokset pikkurikoksiksi eikä mainita muuta.
  2. Mainitaan, että henkilö on tuomittu ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin nuoruusiän rikoksista mutta ei mainita rikosnimikkeitä.
  3. Mainitaan rikosnimikkeet, joista on tuomittu, joko kaikki tai tärkeimmät.
    1. Oma mielipiteeni: Jos jokin jätetään pois, niin ei ainakaan päälleajoa, joka kepittää suuruudessaaan luvatta ajon, jonka aikana ei ole ajettu kenenkään päälle, ja joka taitaa olla viimeisin rikos.
  4. Vaihtoehdot 2+3 eli tuomiot ja rikosnimikkeet.
  5. Nelosen tarkennettu versio, eli kerrotaan yksitellen, millainen tuomio on mistäkin rikoksesta.
  6. Jokin vaihtoehdoista 2–5 siten, että käytetään lisäksi sanaa pikkurikos.
  7. Vaietaan koko asiasta.

Noista sitten valitsemaan, vai vieläkö löytyy muita tapoja? Oma suosikkini on nelonen. --Lax 9. toukokuuta 2011 kello 14.37 (EEST)Vastaa

Sitten vielä tämä tämänhetkinen "tuomiot neljästä pikkurikoksesta, esimerkiksi työkoneella ajelusta, käsilaukkuvarkaudesta sekä katteettomalla pankkikortilla ostelusta.", eli käytetään pikkurikosta, kerrotaan määrä ja kolmen rikoksen rikosnimikkeet. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 14.39 (EEST)Vastaa
Tuo on 3+6:n alavaihtoehto sillä erotuksella, että mielipide-eroa syntyy siitä, mitä rikoksia jätetään pois, jos vain osa mainitaan. Se, että päälleajo otetaan mukaan, jos vain osa mainitaan, on oma mielipiteeni siitä, mitä mainitaan. Täsmennän hieman listausta. --Lax 9. toukokuuta 2011 kello 14.44 (EEST)Vastaa
En kannata, Laxin yllä esittämin perustein.--Urjanhai 9. toukokuuta 2011 kello 14.46 (EEST)Vastaa
3 tjsp. Pikkukurikoksiahan enimmät näistä kansanedustajien rikoksista ovat joka tapauksessa. Silloin sanan "pikkurikos" käytöstä tulisi loputon suo, kun jokaisen kohdalla seuraisi pitkä vääntö, onko kyseessä pikkurikos vai ei. Eli ei ainakaan 6. --Urjanhai 9. toukokuuta 2011 kello 14.43 (EEST)Vastaa
Kannatan minäkin kaikkien neljän listaamista, jos listaamisen katsotaan olevan tarpeellista. Tuomioita jaksaisin kyllä etsiä sitten itse lähteestäkin, ettei yli puolet tekstistä käsittelisi tätä asiaa. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 14.48 (EEST)Vastaa
Joo, tosiaan, ehkä ne näkee lähteestäkin.--Urjanhai 9. toukokuuta 2011 kello 14.52 (EEST)Vastaa
Ja jottei jäisi epäselväksi, minusta olisi hyvä käyttää pikkurikosta määrittelemässä noita, a)koska lähteetkin käyttävät b) koska kaksi niistä aivan taatusti on pikkurikoksia, ja kaksi muutakin ovat tuomion perusteella vähäisempiä. Ehdonalainen sinänsä toki on jo kova rangaistus, mutta törkeästä tai vakavasta rikoksesta ei tuolloinkaan ollut kyse. Ja c) jottei tuota Urjanhain linkittämää vaikutelmaa syntyisi enää ainakaan enempää. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 15.01 (EEST)Vastaa
Ongelma on lähinnä se, että kun eri kansanedustajien likimain yhtä isoista tai pienistä rikoksista uutisoidaan, niin satunnaisesti toisista saatetaan uutisissa käyttää nimitystä "pikkurikos" ja toisista olla käyttämättä. Tällöin ajaudutaan siksi väistämättä omaan tutkimukseen, jos edustaja x on tehnyt rikoksen, jota luonnehditaan uutisessa pikkurikokseksi, ja edustaja y on tehnyt vakavuudeltaan likimain vastaavan rikoksen, jota kuitenkaan ei satuta uutisessa sen enempää luonnehtimaan. Siksi luonnehdinnat, vaikka niitä sattuisi lähteissä joskus olemaankin, on neutraalimpaa jättä pois ja kertoa vain itse asia eikä arvioida lukijan puolesta.--Urjanhai 9. toukokuuta 2011 kello 15.38 (EEST)Vastaa
Pikkurikos ei ole tietosanakirjaan sopiva luonnehdinta. Lukija voinee päätellä rikosten vakavuuden itse. -- Piisamson 16. syyskuuta 2011 kello 12.42 (EEST)Vastaa

Miksi maininnat rikoksista poistetaan? muokkaa

Kysymyksiä:

1) Millä perusteella kansanedustajan saama vankeustuomio ei ole maininnan arvoinen asia?

2) Millä perusteella törkeä henkeen ja terveyteen kohdistuva rikos eli jalankulkijan päälle ajaminen suojatiellä ei ole maininnan arvoinen asia?

3) Millä perusteella kansanedustajan tekemä autovarkaus ei ole maininnan arvoinen asia?

4) Miksi kansanedustajan vanhempien kotipaikkakunta on maininnan arvoinen, vaikka sitä ei edes mainita lähteessä?!

Wikipediassa on ollut tapana mainita kaikki kansanedustajien saamat rikokset, koska he toimivat edustustehtävässä jossa edellytetään lähtökohtaisesti täydellistä nuhteettomuutta, ja kaikki rikostausta on siksi merkittävää tietoa. Jostain syystä Perussuomalaisten kansanedustajien artikkeleissa nämä rikosmaininnat eivät tunnu pysyvän vaan ne poistetaan järjestelmällisesti. 91.152.251.138 16. syyskuuta 2011 kello 10.53 (EEST)Vastaa

Lue keskustelu ylhäältä. Ainut lisäämäsi ja poistettu rikos on varastetun ajoneuvon käyttöönotto, yksi sellainen on jo mainittu teksissä. Samassa yhteydessä on tapahtunut näköjään myös kolari jalankulkijan kanssa, kolareita tapahtuu päivittäin. Sakkotuomion johdosta asiaa ei ole ilmeisesti katsottu listaamisen arvoiseksi vaan mahtuu "esimerkiksi" sanan alle. Lähteistä selviää detaljit.--Opa 16. syyskuuta 2011 kello 12.28 (EEST)Vastaa
Suojatiellä kulkevan (polkupyörää taluttavan) jalankulkijan päälleajo ei kyllä ole kolari, vaan päälleajo, ja rikosnimikkeenä lienee ollut liikenteen vaarantaminen. -- Piisamson 16. syyskuuta 2011 kello 12.38 (EEST)Vastaa

Kiina-kytkökset muokkaa

Kappaleessa "Kiina-kytkökset" ei mainita Kiinaa mitenkään. Mistä on kyse? 88.195.213.38 19. maaliskuuta 2023 kello 17.13 (EET)Vastaa

Realmax-tapausta tosiaan voisi selostaa yksityiskohtaisemmin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. maaliskuuta 2023 kello 17.39 (EET)Vastaa
Palaa sivulle ”Mika Niikko”.