Keskustelu:McDonnell Douglas F/A-18 Hornet

F/A-18

Suomen F-18:t eivät ole F/A-18:ia, koska niissä ei ole attack-aseistusta. Tämän vuoksi artikkeli kannattaisi pitää siellä, missä se on ollutkin. Artikkeliin toki kannattaa lisätä, mikä ero on F-18:lla ja F/A-18:lla. Auru Aro 13. tammikuuta 2006 kello 19.15 (UTC)

Kone on kuitenkin aivan samanlainen riippumatta onko aseistus vai ei, ja nythän noiden rynnäkköaseiden ostamista ollaan suunnittelemassa. Lisäksi koneen perusmalli on tyyppimerkinnältään F/A, ulkomaille viedyissä on sitten vastaanottavien maiden omia variaatioita, kuten Suomessa F (poliittisista syistä? meillehän kun ostettiin nimenomaan "torjuntahävittäjiä" eikä rynnäkkökoneita) ja Kanadassa CF. --Ekeb 14. tammikuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

Suomen puolustusvoimat ilmoitti 2004, että he asentavat hyökkäys-aseistukset takaisin? --Pudeo 14. huhtikuuta 2006 kello 19.51 (UTC) Suomen puolustusvoimat

"Ne eivät vaadi lisärakentamista tai lisää lentotunteja. Myös nykyinen kyky hävittäjäntorjuntaan säilytetään." sanoo tuo PV:n tiedote. Ei siis tarvita muuta kuin ostaa pommit ja ohjukset. --Ekeb 15. huhtikuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

Tuota, Ekebiä korjatakseni F-18 oli se ensimmäinen "perusmalli" ja A-sarja oli erikseen. Vuonna 1980 luotiin yhdistetty F/A-versio ja F:hän ei ole mikään malli ollenkaan vaan lentokoneen tyyppi ja numeroa seuraa erikseen mallimerkintä, joka Suomen koneissa on C tai D. Amerikkalaisessa Wikipediassa muutekseen sanotaan, että F- ja F/A-versioissa on eroa avioniikassa. Miten lienee? Mikä on nyt kaksi vuotta myöhemmin air-to-ground -aseistuksen hankinnan tilanne? --84.250.188.136 6. elokuuta 2008 kello 05.25 (EEST)

Korjauksen korjaus. Aluksi oli prototyyppi YF-17. Tämän pohjalta Suunniteltiin F-18 JA A-18-koneita. Lopullisessa koneessa ominaisuudet on yhdistetty. Tuotannossa erillisiä hävittäjä- ja rynnäkköversioita ei ollut. Erikseen on (oli) Northopin muokkaama F-18L, joka oli tarkoitettu edullisemmaksi vientiversioksi. Suurimpana erona oli merikäyttöön tarkoitettujen laitteiden poisto (taittuvat siivet, vaijerijarrutusmahdollisuus ja katapulttivarustus). Suomen Hornetit ovat ihan täsverisiä versioita, samoja, joita US NAVY käyttää. Ilmatankkausmahdollisuudella ei meillä ole (nyt) käyttöä, mutta "korpikentillä" ja maanteiden varalaskupaikoilla taittuvista siivistä ja vaijeripysäytyksestä on apua.--EsaL-74 6. elokuuta 2008 kello 10.01 (EEST)

Ilmavoimat on alkanut käyttää järjestelmällisesti tyyppimerkintää F/A-18 tiedotteissaan ja nettisivuillaan. Niinpä päivitin artikkelia sen osalta. Khilon (keskustelu) 1. kesäkuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Ilmatankkaus

"lentävät pidempään, niitä voi tankata ilmasta, niitä on vaikeampi pudottaa ilmasta ja ne ovat lentotukialusominaisuuksiltaan parannettuja."

Mitä tuo lause "niitä voi tankata ilmasta" oikein tarkoittaa?

"niitä on vaikeampi pudottaa ilmasta " Tämä on myös aika erikoinen lause. Mitä tällä haetaan? --Hoki 7. kesäkuuta 2005 kello 22:54:53 (UTC)

Ilmatankkaus on ollut kaikissa Hornetin malleissa, ei se ainakaan mitään uutta ole. Eikä E/F-malli saavuttanut ainakaan alussa lentäjien jakamatonta suosiota. Tukialuskoneena siinä on kääntyvät siivet, joka aiheutti kaikenlaista ongelmaa lento-ominaisuuksissa aluksi. Joidenkin ammattilaisten mukaan se on huonompi kaarto-ominaisuuksiltaan ja helpompi ampua alas. --Mikko Paananen 7. elokuuta 2005 kello 22:28:56 (UTC)

Paljonko tuolla kaartelulla on eroa, mikäli kysymys ei ole konetykeistä, vaan tutkaohjuksista tai infrapunaohjuksista? Hävittäjä on myös ohjuslavetti ja ohjuksissa vaikuttanevat infrapunaohjusten hämääminen sekä tutkaohjuksiin liittyvä elektronien häirintä. Auru Aro 13. tammikuuta 2006 kello 19.15 (UTC)

Ohjusten väistelyssä kaarto-ominaisuuksilla on merkitystä kuten myös perinteisessä kaartotaistelussa. Lisäksi Mikko Paanasen kommenttiin huomiona, että kääntyvät siivet on kaikissa Hornetin alaversioissa. Poistin maininnan ilmatankkausjärjestelmästä, koska ei ole erikseen tarvetta todeta koneessa olevan järjestelmän joka siihen normaalistikin kuuluu. Kyse ei ole suomalaisten koneiden erityispiirteestä. Lisäksi poistin kaksipaikkaisten koneiden yhteydestä maininnan Hawkista, koska se antoi kuvan, että Suomen Hawkit olisivat jotenkin karsittuja versioita. Huomatus taktisesta käytöstä on myös hiukan outo eikä liity suoranaisesti Hornetiin. --Khilon 28. kesäkuuta 2007 kello 19.33 (UTC)

Maininta ilmatankkausjärjestelmän säilyttämisestä on sikäli tarpeeton, ettei sen poistamiseen ole koskaan mitään syytä ollutkaan. Mahdollisesti siitä aikoinaan puhuttiin mutta nykyäänhän ilmavoimat haaveilee omasta ilmatankkauskoneesta eikä järjestelmää muutenkaan pidetä tarpeettomana. Nokkatelineessä oleva kiinnitysmekanismi katapulttia varten on sen sijaan täysin hyödytön ja se on säilytetty juuri kustannussyistä. --Khilon 13. heinäkuuta 2006 kello 07.08 (UTC)

F35

"F/A-18 Hornetia seuraava raskas hävittäjäkonetyyppi on Martin-Lockheed F-35 Joint Strike Fighter. ".

F/A-18 eikä F-35 eivät kumpikaan ole raskaita koneita, vaan nimenomaan kevyempiä koneita. (F-22 on raskas kone F-35n rinnalla, F-15 ja F-14 raskaita koneita F-18n rinnalla) Hkultala 20. heinäkuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Olisiko "keskiraskas"? onhan kone kuitenkin raskaampi kuin esim F-16 jo kahden moottorinsa johdosta. Toisaalta tukialuskoneeksi tarkoitetun vertaaminen maatukikohtia käyttävään on ehkä tarpeetonta. --EsaL-74 9. syyskuuta 2007 kello 07.38 (UTC)

Mikä ihmeen "seuraavaa hävittäjäkonetyyppi", kun F-35 ei ole edes saman valmistajan kone? F/A-18:n seuraava hävittäjäkonetyyppi on F/A-18 Super Hornet, joka on parempi kone kuin Martin-Lockheed F-35, kun otetaan huomioon kaikki tekijät (käyttökustannukset ym.) 88.114.60.144 30. elokuuta 2014 kello 08.09 (EEST)

Suomen Hornettien lukumäärä

"Horneteja on käytössä yhteensä 62 kpl, joista kaksipaikkaisia F-18D Horneteja on 7 kappaletta ja yksipaikkaisia F-18C Horneteja 56 kappaletta."

56+7=63?

--Liukjou 6. syyskuuta 2007 kello 10.43 (UTC)

Tässä vissiin sekoillaan tuon pahoin vaurioituneen koneen kanssa, jolle hankittiin varaosiksi runko Kanadasta (jolle olisi muuten kiva löytää lhdekin. Joskus tuosta oli juttua... Koneita on siis käyttökunnossa 55+7 tai 55+8--EsaL-74 9. syyskuuta 2007 kello 07.35 (UTC)

Koneita hankittiin alkujaan 57 + 7 eli 64. En tiedä mistä tuo 62 oli tuohon revitty, korjasin. Jos joku epäilee niin 64 mainitaan myös ilmavoimien kalustoesittelyssä. Khilon 6. joulukuuta 2009 kello 00.14 (EET)

Ilmatankkausmahdollisuus

Haluaisin tietää mitä tuo lisäys ilmatankkausmahdollisuudesta tarkemmin tarkoittaa? Eli voiko Super Hornet tankata muita koneita omista sisäisistä polttoainesäiliöistään? Jos ei, niin kyseessä täytyy olla normaali "buddy store" ulkoisesta säiliöstä tankkaaminen, joka ei ole mitään uutta lentotukialukselta käytettävissä lentokoneissa. --Ekeb 25. elokuuta 2009 kello 22.08 (EEST)

Eiköhän tuo juuri sitä tarkoita, vaikka en nyt jaksakaan tarkistaa. Jos näin on, niin on tuossa sikäli uutta, ettei aiempia Hornet-malleja tietääkseni ole käytetty ilmatankkaukseen. Vaatinee se lisäksi jonkin teknisen valmiuden. --Khilon 6. joulukuuta 2009 kello 00.16 (EET)

Nyt tarkistin ja tuo lisäys tarkoittaa juuri sitä, että Super Hornet voi kantaa ilmatankkausjärjestelmää. Aiemmat Hornetit eivät siihen kyenneet. --Khilon 6. joulukuuta 2009 kello 14.15 (EET)

Nimen taivuttaminen

Onko oikea muoto Hornettien, Hornetien vai Horneteiden? Viimeinen kuulostaa minun korvaani yksiselitteisesti väärältä, Hornetien teoriassa oikealta mutta käytännössä hyvin oudolta ja ensimmäinen taas kuulostaa puhekieliseltä. Ilmavoimat näyttää käyttävän tiedotteissaan keskimmäistä muotoa. -Khilon 27. joulukuuta 2009 kello 17.41 (EET)

Tilattiinko niitä JSOW:ja vai ei?

Suomen Hornetit varustetaan tarvittaessa JASSM:eilla, tilattiinko noita toisia? Argus (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 17.09 (EET)