Keskustelu:Manga

Linkeistä

Onko ihan ok, että tuonne linkkeihin laitetaan kaupallisille sivuille vieviä linkkejä? (Viittaan nyt tuohon Bemmun manga-kauppa -linkkiin). En löytänyt tästä tietoa yleisistä ohjeista.

Milmimilmi 21. heinäkuuta 2006 kello 21.48 (UTC)

Mangakan käyttö

Eikö mangaka tarkoita Japanissa yksinkertaisesti sarjakuva-artistia? Loogisesti ajateltuna tätä käytetään samalla tavalla kuin mangaa: japanilaisille manga tarkoittaa sarjakuvaa, länsimaisille lainasana manga tarkoittaa japanilaista sarjakuvaa. --tmkn 9. syyskuuta 2006 kello 16.57 (UTC)

Öörm, joo, AFAIK. --Louhikärmes 10. syyskuuta 2006 kello 17.50 (UTC)

Kirjoitin artikkelin gashapon eli keräiltävistä kolikkoautomaattileluista, jotka usein perustuvat anime- tai mangasrajoihin. Kiinnostaisiko jotakuta tämän artikkelin kehittäjää lisätä viittaus ko. artikkeliin? --Suviko 13. helmikuuta 2007 kello 11.48 (UTC)

Läpimurrosta Suomessa

Olisiko perusteltua tarkentaa että ensimmäiset suomalaisittain "uuden aallon" lehdet olisi julkaistu suomessa vuonna 2003? Nykyinen viesti ja vuosiluku 2004 viittaa vain yhteen kustantamoon. Uudella aallolla tarkoitan suosikkisarjojen Ranma- ja DBZ-julkaisua, jotka käynnistivät Suomessa tämän nykyisen buumin. Vrt. esim. Suomimanga --tucmo 13. maaliskuuta 2007 kello 15.35 (UTC)

Manga ja Anime Suomalainen mangaan ja animeen keskittynyt keskustelufoorumi, mutta siellä voi keskustella mistä tahansa muusta aiheesta. Voisiko joku poistaa tuon linkin, kun tulla ei ole mitään oleellista asiaan littyvää tietoa.Kommentin jätti 88.193.109.169 (keskustelu – muokkaukset).

Linkki poistettu. Pikkufoorumi, jossa ei oikeastaan mitään aiheeseen liittyvää. Kiitos huomautuksesta :) -- Shinnin 14. syyskuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Suunnittele oma manga

Meneeköhän tuo ``suunnittele oma manga`` ihan asian ulkopuolelle?--SaphiraxD 2. tammikuuta 2008 kello 16.48 (UTC)

Todellakin. --qWerk 2. tammikuuta 2008 kello 16.49 (UTC)

Poistettu. --Barosaurus Lentus 2. tammikuuta 2008 kello 16.53 (UTC)

Junichi Nakahara 1913-1988

Tällainen mielenkiintoinen taiteilija löytyi kuin Junichi Nakahara. Jo 20-luvulla hyvin suosittu ja tunnettu muotisuunnittelija jonka tyyli muistuttaa jo hyvin vahvasti nykypäivän mangatyyliä. Mahdollisesti saattanut siis myös osaltaan vaikuttaa mangatyylin syntyyn ja suosion kasvuun. Osamu Tezuka on tietysti kehittänyt ensimmäisen sarjakuvaformaatin mutta piirrostyyli tuli jo aikaisemmin suosituksi. 83.145.193.41 11. kesäkuuta 2009 kello 12.24 (EEST)

hieman muokkausta

muokkasin tekstiä sisällysluetteloon asti toivottavasti paremmin luettavaan muotoon. En tehnyt muuta koska tekstissä on runsaasti kohtia jotka tarvitsisivat viittauksia käytettyihin lähteisiin.Korina 31. elokuuta 2009 kello 17.18 (EEST) Rustasin sitten tuon listan artikkelissa tarjolla olleista sarjoista, <> - merkin vedin hatusta.Korina 1. syyskuuta 2009 kello 01.52 (EEST)

”Televisiosarjaan pohjautuvaa mangaa”

Pokémon on alun perin peli ja Digimon taas lelu, kummastakin on olemassa vino pino sarjakuvia, enkä tiedä voiko niistä mistään oikein sanoa, että ne perustuisivat suoraan televisiosarjaan. Digimonin eka sarjakuva ainakin tuli jo ennen animua, mutta tarkasti on paha sanoa mitään, kun en tarkalleen tiedä mitä Poké-/Digimon-sarjista suomeksi oikein on käännetty. Osaako joku valistaa?

Beybladekin oli kyllä sarjakuva ennen animua, mutta Suomessa vissiin julkaistaan jotain sarjan screencapseistä koostettua härpäkettä? --Louhikärmes 1. syyskuuta 2009 kello 04.31 (EEST)

Ehkä tuossa hämää se, että sarjat lanseerattiin tänne kokonaispakettina myytävine tuotteineen. En katsonut mitä itse artikkeleissa sanotaan aiheista.Korina 1. syyskuuta 2009 kello 11.28 (EEST)

Kävin muuttamassa tuota tv-otsikkoa, mutta lienee niin että nuo sarjat ovat näkyvimpiä Suomessa ja yleensä niitä harvoja joita täällä on televisioitu. Eli jos kaikki japanin anime-/manga-/oheistuoteyhdistelmät näkyisivät täällä koko otsikko olisi turha :)Korina 5. syyskuuta 2009 kello 11.52 (EEST)

Fan service

Pitäisikö fan-service termille tehdä oma hakusanansa?Korina 4. syyskuuta 2009 kello 15.47 (EEST)

Lajityypit

Miten ihmeessä lajityyppien nimet ovat nykyisen kaltaisia – onko kysessä joku Suomeen tai länteen yleensä vakiintunut käytäntö? En ole seurannut asiaa Suomessa lainkaan, mutta japanilaisesta näkökulmasta tuntuu lähinnä varmaankin huvittavalta, että nimiksi on otettu pelkästään yleissanoja, kuten ”tyttö”, ”mies” ja ”lapsi”. Vastustaako joku, jos siirrän artikkelit nimille Seinen-manga, Josei-manga, Shōnen-manga, Shōjo-manga ja lasten manga? Nyt määritelmät tuntuvat minusta lähinnä asiavirheiltä: ”Shōjo (jap. 少女, tyttö) on mangaa ja animea, joka on tarkoitettu noin 10–17-vuotiaille tytöille” – eikä ole, vaan japanin kielen tyttöä tarkoittava sana. --Epiq 15. tammikuuta 2012 kello 03.52 (EET)

Ei oo tullut vastustusta tai kiinnostusta, joten siirrän. --Epiq 30. tammikuuta 2012 kello 17.09 (EET)

Joku on muuttanut lukumääriä, korjasin lähteestä alkuperäiseen muotoon. En saanut muokkaushistoriasta nopeasti vilkaistuna päätellyksi tekijää.Korina (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 16.08 (EET) "Hassuja" sanoja lisätty, korjailin Korina (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 00.17 (EET)