Keskustelu:Máximoksen palatsi

Taivutus

Artikkeli oli siirretty nimeltä ”Máximoksen huvila” nimelle ”Máximosin huvila" perusteella ”ei voi taivuttaa suomalaisittain” @SKorhonen [1]. Perustelu on virheellinen: -os-päätteiset nimet nimenomaan voi taivuttaa myös ”suomalaisittain” [2], ja käytännössä varsinkin kreikan tapauksessa näin yleensä tehdään: koskaan ei kirjoiteta esim. ”Ródosin” ja ”Kyprosin" vaan ”Ródoksen" ja ”Kyproksen", ja vain harvoin esim. ”Sámosin” eikä ”Sámoksen”. En muista toista artikkelia, jonka nimessä käytettäisiin muotoa -osin. Ehdotan artikkelin siirtoa takaisin, jos perustelua ei täsmennetä. Tomisti (keskustelu) 24. huhtikuuta 2023 kello 22.09 (EEST)

Hei. En tähän hätään löytänyt Kielitoimiston ohjetta, mutta STT:n sivu antaa vinkkiä: sovinnaisnimet taivutetaan Kyproksen ja Rodoksen, mikä tarkoittaa että yleensä genetiivin pääte lisätään nimen perään ilman mukautusta suomalaiseksi. Yritän etsiä (vappukiireiden keskellä) tarkemman ohjeen. Olet muuten itsekin mukisematta hyväksynyt esimerkiksi artikkelin Κonstantínos Gerákis taivutuksen Gerákisin. Mutta palaan asiaan. --SKorhonen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2023 kello 05.24 (EEST)

Kiitos vastauksesta. Kyseenalaistin lähinnä -os-päätteisten sanojen taivuttamisen muodossa -osin, sillä taivutus on niin vakiintunut muinaiskreikan ja sovinnaisnimien kautta muihinkin sanoihin muodossa -oksen, ja -osin-taivutusta näkee erittäin harvoin sovinnaisnimien ulkopuolellakaan. On joskus ylipäätään hankala erottaa, mikä on sovinninaisnimi ja mikä ei – esim. Máximoksen (Maksimos, Maximus) voisi yhtä hyvin nähdä antiikkiin palautuvana sovinnaisnimenä. Mitä muihin -s-päätteisiin sanoihin tulee, niihin -sin-taivutus sopii paremmin. Olen niissä horjunut itse paljonkin ja alkanut vähitellen kallistua ja tottua -sin-taivutukseen, koska lähteissäkin sellaisia muotoja esiintyy selvästi enemmän kuin päätteen -os tapauksessa. Yksiselitteisempi ohje olisi tosiaan hyvä. Tomisti (keskustelu) 2. toukokuuta 2023 kello 23.58 (EEST)

Vappu hiukan venyi. Näyttää siltä, että Kielitoimisto on jossain määrin muuttanut kantaa tämän suhteen sitten viime lukeman. Taannoin suositeltiin Theodorakisin vaikka kansa sanoi Theodorakiksen. Tämä ohje sanoo että usein esiintyviä s-loppuisia nimiä voi taivuttaa ks-muotoon. Minun on päivitettävä siis oma kantani ja yritettävä muistaa se. Jos korvaasi sopii paremmin kse, olkoon niin, vaikka ei tuo kovin usein esiinny suomalaisissa teksteissä, ellei sitten matkailijoiden mielissä. Tässä ohje, ettei katoa: "Jos vieraskielinen s-loppuinen nimi kuitenkin toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan muuten tutuksi, se saattaa mukautua suomenkielisten s-loppuisten sanojen -ks-taivutukseen (kuten sanassa varis, variksen). Joitakin nimiä taivutetaan sekä vokaalin i avulla että -ks:llisenä." --SKorhonen (keskustelu) 7. toukokuuta 2023 kello 05.10 (EEST)

Tuohon samaan ohjeeseen viittasin jo ensimmäisessä kommentissani, ja perustin siihen näkemykseni, että varsinkin -os-päätteisten sanojen taivutuksen voidaan hyvin katsoa täyttävän ehdon ”toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan muuten tutuksi”. En näe ongelmaa siinä, että eri -s-loppuisia päätteitä taivutetaan eri tavalla. Tulkitsen, että artikkelin voi tämän perusteella siirtää takaisin nimelle ”Máximoksen huvila”. Siirretään joskus takaisin ”Máximosin huvilaksi” jos hyviä lähteitä tai selkeämmin ilmaistuja ohjeita ilmenee. Tomisti (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 22.41 (EEST)