Keskustelu:Lydia Ylöstalo

Lähteitä

Anna Kortelaisen Lydia Ylöstalosta kertovan jutun lähteiksi oli merkitty Yhteishyvä 24/1935, 1–2/1954 ja 30/1960, Oma väki 1949, 1950 ja 1961; Alla lähteet tarkemmin (tiedot Anna Kortelaisen muistiinpanoista)

• Yhteishyvä 24/1935, "Lydia Ylöstalo 30 vuotta S.O.K:n palveluksessa"
  • opinnot, tulo SOK:lle, työtehtävät, Ok Talous
• Yhteishyvä 1-2/1954 (kaksoisnumero), "Lydia Ylöstalo toimi SOK:n ensimmäisenä kahvinmaistajana"
  • tulo SOK:lle, palkka, työtehtävät, perheenomaisuus, Ok Talous, eläkkeelle siirtyminen
• Yhteishyvä 30/1960, "SOK:n ensimmäinen nainen"
  • tulo SOK:lle, palkka, työtehtävät, perheenomaisuus, työmatkat, nimipäivän vietto, osakehuoneisto, Ok Talous, Mäntsälän kartano
• Oma väki 1949-1950 (ajoitus arkiston tallentama)
  • "Muistelmia SOK:n alkutaipaleelta. Rouva Lydia Saarensivu (Ylöstalo) haastateltavana"- tulo SOK:lle, palkka, työajat, perheenomaisuus, työtehtävät, työmatkat, eläkkeelle siirtyminen
  • "Muistelmia SOK:n alkutaipaleelta. Neiti Inkeri Rönn haastateltavana II" - ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan vaikutus
• Oma väki 1961 (ajoitus arkiston tallentama):
  • "Muistojen albumista...: Prokuristi Kerttu Sjöblom kertoo": - juhlat ja vapaa-ajan ohjelma
  • "Henkilökunnan harrastuksia aikaisempina aikoina": - retket, harrastukset, juhlat, juhlien muutos 1930-luvun alussa

Väinö Tanner: Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa. (s. 444 ainakin) Tammi 1951.

• Suomen Osuuskauppaliikkeestä. (Pitkä yleisartikkeli SOK:n perustamisesta, mainitaan lyhyesti ensimmäiset työntekijät.) Kansan henki : kansallismielisten suomalaisten juhlajulkaisuja, 01.06.1918, nro 2, s. 24. Kansalliskirjasto.
• Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta 25-vuotias. (Jussi Laitilan muistelua omasta työstään ja SOK:sta, mainitaan lyhyesti ensimmäiset työntekijät) Länsi-Suomi, 08.06.1929, nro 129, s. 3. Kansalliskirjasto.
• Komulainen, Anitra: Valloittavat osuuskaupat : päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa 1879-1938 (Ei sisällä mitään Lydiasta, mutta hyvä kooste osuustoiminnan kehittymisestä) 9.11.2018. Helsingin yliopisto.

--Zache (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 22.20 (EEST) --Listaan Päivitetty Anna Kortelaisen sähköpostivastauksen perusteella tarkemmin mitä eri lehdissä on ollut. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 19.07 (EEST)

Merkittävyys

Nyt ei kyllä aukene merkittävyyden peruste. Joka yrityksessä oli entisaikaan monitoimiosaajia, jotka työskentelivät yrityksissä kymmeniä vuosia eri tehtävssä. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 22.30 (EEST)

Mun mielestä se, että on ollut de-facto perustamassa S-ryhmää ja toiminut sen alkuajan kirjanpitäjänä on merkittävää ihan sillä perusteella, että saivat S-ryhmän perustettua. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 07.02 (EEST)

Mistä se de facto tulee? Hänethän pyydettiin työntekijäksi jo perustettuun keskusjärjestöön, kun merkitsemäsi lähteen mukaan "[u]pouusi keskusjärjestö tarvitsi todella hyvän työntekijän". --Abc10 (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 18.19 (EEST)

Jos ymmärsin oikein Suomen osuuskauppojen keskuskunnan perustamisen, niin 31.5-1.6.1903 oli ensimmäinen Suomen osuuskauppojen edustajakokous. Kokouksessa viriteltiin ajatusta yhteisen tukkukaupan perustamisesta. Seuraava kokous oli 22.3.1904 Tampereella jossa edellisessä kokouksessa asetettu komitea Lavoniuksen johdolla teki ehdotuksen. 12 osuuskuntaa tuki esitystä ja Suomen osuuskauppojen keskuskunnan perustettiin. Lounais-Suomen osuuskunnat kuitenkin vastustivat ajatusta kiivaasti ja perustivat kilpailevan Lounais-Suomen Osuuskauppojen Liiton. Yhteishyvä-lehden ensimmäinen numero julkaistiin tammikuussa 1905 vastaavana toimittajanaan Jalmari Sahlbom. Tässä vaiheessa SOK oli vielä aikalailla paperitiikeri joka toimi Sahlbomin ja Lavoniuksen kotoa käsin. Suomen osuuskauppojen kolmannessa edustajakokouksessa 23. -25. huhtikuuta 1905 Lounais-Suomen osuuskunnat palasivat takaisin ja päätettiin tavaraliikkeen perustamisesta Keskuskunnalle. Tämä oli se kokous jossa Ylöstalo oli mukana ja jossa hänet palkattiin samassa kokouksessa perustetun tavaraliikkeen kirjanpitäjäksi. Joka tapauksessa vasta tuon tavaraliikkeen perustamisen jälkeen toiminta alkoi kasvaa, mukaan tuli lisää osuuskuntia ja Keskuskunta perusti haarakonttoreita eri kaupunkeihin. Eli se mitä tässä haen, että vaikka noin periaatteessa SOK oli perustettu jo 1904 kokouksessa, niin sen toiminta lähti konkreettisesti laajenemaan vasta kun ne saivat ns. tukkuliikkeen perustettua ja aloitettua oikean liiketoiminnan. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 23.07 (EEST)

Teet hyvin hyvin pitkälle menevää omaa tulkintaa, joka Wikipediassa on kiellettyä. Kuten itse sanoit, hänet palkattiin kirjanpitäjäksi jo perustettuun SOK:hon. Hänellä ei ole perustamisessa osaa eikä arpaa. Jos/Kun näin tehdään Wikipediaa, ei ihme, että maine on mitä on, ja sanotaan, että älkää lukeko Wikipediaa vaan lähteitä. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 11.14 (EEST)

Olet oikeassa tuossa ettei se ollut SOK vaan SOK:n tukkuliike jossa hän oli ensimmäisistä viikoista lähtien mukana. (SOK oli perustettu vuotta aikaisemmin) Joka tapauksessa tukkuliikkeen perustaminen (ja liiketominnassa onnistuminen) oli se joka erotti nuo monesta muusta osuustoiminnasta: Yksi keskeisimmistä tekijöistä osuuskauppojen ja niiden jäsenistön kasvulle oli keskusliike, jota ilman osuuskauppahuumaus olisi saattanut jäädä ainoastaan väliaikaiseksi ilmiöksi. Tukkukauppaa tutkinut Paavo Korpisaari kiteytti jo 1930-luvun alussa: ”On kuitenkin varmaa, että osuuskauppaliike ei milloinkaan olisi päässyt siihen kehitykseen, jossa se nyt on, ellei sen aatteelliseen pohjaan olisi liitetty uudenaikainen liikeorganisaatio.”. (Lähde Valloittavat osuuskaupat : päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa 1879-1938 s. 52) Ja siis en väitä, että Lydia olisi Hedvig Gebhard:iin tai Lavoniukseen verrrattava hahmo, mutta ei hänen minusta tarvitsekkaan. Se riittää, että hän oli työntekijänä oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja se mitä ne teki vaikutti Suomen historiaan. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 08.27 (EEST)

Tulee mieleen, onko tämä artikkeli testi, mitä kaikkea Wikipediaan saa livahtamaan. Tai ehkä vitsi. Tai jotain, mutta ei vakavasti tehtävää Wikipediaa. --Abc10 (keskustelu) 22. elokuuta 2020 kello 11.19 (EEST)

Artikkeliin pantu luokka Luokka:Kirjanpitokin on aivan ihmeellinen. Going concern -periaatteen ja tase-erien arvostusmenetelmien seassa on yllättäen "yks Ylöstalo äs-oo-koosta". --Pxos (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 23.57 (EEST)

Ei ollut Luokka:Suomalaiset henkilöt ammateittain kohdassa sopivaa, niin pistin paremman puutteessa sopivimman yläluokan. Tämä käsittääkseni on myös se miten luokiutus myös rakentuu eli jos ei ole tarkempaa alaluokkaa niin käytetään ylemmän tason luokitusta. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 04.58 (EEST)

On syytä panna merkille, että lähde ei ole riippumaton vaan SOK:n omassa julkaisussa oleva Kortelaisen kirjoittama lukujuttu. Kahdessa muussa Yhteishyvä-lähteessä Ylöstalo mainitaan nimeltä, samoin Kauppalehden nimilistassa Ylöstalo mainitaan yhtenä muiden joukossa. Artikkelin herätteenä ollut Kortelaisen juttu on tunnelmoiva, lähinnä kaunokirjallinen tarina Ylöstalosta. Mitään osuutta Ylöstalolla ei SOK:n perustamisessa ole ollut: hän oli palkattu työntekijä, joka hoiti annetut tehtävät, kuten kirjanpidon, ja jäi sitten kotirouvaksi kymmenkunta vuotta ennen eläkeikää. Tavallinen konttorityöntekijä, tavallinen ihminen. --Abc10 (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 08.56 (EEST)

On se siinä mielessä riippumaton, että vuonna 1961 kuolleella artikkelin aiheella ei ole ollut mitään vaikutusmahdollisuusia vuonna 2020 julkaistuun juttuun.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 12.59 (EEST)

Mikähän mieli siinä on? Ylöstalo oli työntekijä SOK:ssa, joka julkaisee Yhteishyvää. Nimetkin alkavat samalla kirjaimella. --Abc10 (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 15.27 (EEST)

Ajallinen yhteys. Vai epäiletkö, että Ylöstalo on hankkinut haudasta itselleen edustajan tuuraamaan?--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 15.48 (EEST)

Tuohon aikaan ei ollut mitenkään tavallista että nainen tekee muuta kun etsii itselleen aviomiehen ja jää kotiäidiksi [1][2]. Nykypäivänä tämän Lydia Ylöstalon titteli tai ammattinimike voisi olla aivan toinen koska lasikatto oli tuohon aikaan matalalla. Minusta tämä on merkittävä. --Linkkerpar™ 22. elokuuta 2020 kello 20.22 (EEST)

Artikkeli on kehittynyt valtavasti sen jälkeen, kun merkittävyys kyseenalaistettu. Ei tätä ole syytä poistaa, vanhemman vuosikurssin lasikatonrikkoja.--Htm (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 13.03 (EEST)

Säilytettävä Wikipedian sisältö painottuu liian paljon 2000-luvulle. –Elena (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 21.08 (EEST)

Ei voi mitään että on kiinnostava ja haluaisin tämän pitää. Toivon vain ettei merkittävyysrima laske silleen että kaikista uusista firmojen konttoristeista voi tähän vedoten tehdä artikkeleita. --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2020 kello 22.04 (EEST)

En usko että tämän artikkelin vuoksi merkittävyyden kriteerit kokisivat inflaation niin että kuka tahansa konttoristi kelpaisi. Tämä Yhteishyvä lähteen mukaan Ylöstalo oli miltei alusta asti mukana toiminnassa samaan tapaan kun olisi ollut perustajajäsen, vaikka ei ollut mukana perustamassa SOK:ta. --Linkkerpar™ 24. elokuuta 2020 kello 06.02 (EEST)

Nimitellessään kirjanpitäjää konttoristiksi Höyhens harrastaa mitätöintiä. Artikkelia voidan myös tarkastella sukupuolivinouman näkökulmasta: riman korkeus ei ole miehille ja naisille sama [3], naisten rima on korkeammalla.--Htm (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 07.54 (EEST)

Sellainen huomio, että konttoristi oli ammatti joka Lydialla oli mm. Helsingin osoitteet ja ammatit luetteloissa eli ei se mitenkään soveltumaton ole. Nimike ei tee hänestä enemmän tai vähemmän merkittävää vaan oleellista on nimenomaan tuo, että hän on ollut SOK:n tukkukaupan perustamisen keskeisiä työntekijöitä. Periaatteessa olisi kiva saada lisääkin lähteitä roolista, mutta vaikuttaisi siltä että tiedossa olevat lähteet (SOK:n vuosikirjat, Yhteishyvä ja Oma väki -lehdet) ovat paperiarkistokamaa niin niihin on hiukan hankala päästä käsiksi. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 08.18 (EEST)

Kortelaisen artikkelissa ei mainita kertaakaan sanaa konttoristi, kirjanpitäjä 5 kertaa. Artikkelissa kirjapitäjä 5 kertaa, konttoristi 0.--Htm (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 08.36 (EEST)

Ihmisten kirjoittamia nämä wikiartikkelit. Lähde joka tapauksessa konttoristille (ja yhtä lailla sieltä löytyy kirjanpitäjää) SOK-kontekstin kannalta kuitenkin on varmaan oleellista se, että SOK:n omissa lähteissä on nimikkeenä ollut aika järjestelmällisesti kirjanpitäjä. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 08.47 (EEST)

Kirjanpitäjä poistoon. 30 vuotta ei ole mikään ihmeellinen työura, paitsi nykyisin. Mummini äiti meni 12-vuotiaana töihin ja teki palkkatöitä 55-vuotta. -Maradonna (keskustelu) 25. elokuuta 2020 kello 17.45 (EEST)

Ei vakuuta merkittävyydellään, joten pois. --Nitraus ^(wikinät) 25. elokuuta 2020 kello 17.58 (EEST)

Poistin mallineen, ei ainakaa suoraan poistoon mitään syytä.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 18.53 (EEST)