Keskustelu:Luettelo Turun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Uusi rakenne

Liitän kohta uuden rakenteen tähän luetteloon. Otsikko ja rakenne muuttuvat, koska koko maan julkiset teokset on tarkoitus kartoittaa kaupungeittain ja kunnittain. Rakenteen suurin ero aikaisempaan on painotus teosten paikkamerkinnöillä. Teoksen nimen jälkeen tulee sen lähin paikka, esim. aukio, katu tai puisto, jonka jälkeen kirjoitetaan saupunginosa. Sen jälkeen tulee teoksen sijainnin GPS-koordinaatit, jotka ovat linkkikuvakkeina. Loput tiedot pysyvät samana. Turun uudessa luettelossa olen poistanut kaupunginosien jaon ja lisännyt teokset kaupunginosista aakkosjärjestyksessä pääluetteloon. Yhdenmukaisuuden vuoksi tekijän syntymä- tai kuolinvuosia ei enää mainita ja kuvan koko on rajattu sataan pikseliin. Apua tarvitaan nyt kaupunginosien ja paikkamerkintöjen lisäämiseen. Jälkimmäiset saa esim. Google Mapsista. Huomaa, että mallineeseen pitää merkitä myös teoksen nimi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Kun myöhemmin aloitetuissa luetteloissa on tekijöille aakkostava malline, niin tähän luetteloon se on vielä lisämättä. Mukava puhdetyö jos joku joskus kerkiää.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2018 kello 21.57 (EEST)

Alkaa olla valmis, mutta...

Turun patsaat ja muistomerkit alkaa olla valmis. Muutamia kuvia puuttuu, jotka eivät ole kauhean kaukana keskustasta, koordinaatitkin ovat paikoillaan. Luettelo on poikkeuksellisen hyvä, ehkä parhain lajissaan, kun lähes jokaisesta patsaasta on omat artikkelit. Kysyn nyt asiaa, joka on mieltäni painanut. Pitäisikö luettelon aineisto luetella jotenkin toisin, esimerkiksi kaupunginosittain? Nämä listat on tapana tehdä teosten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä, joka ei ehkä ole mielekkäin tapa. Eiväthän ihmiset yleensä muista julkisten teosten tarkkoja nimiä. Jos joku keksii jonkun muunkin tavan luetteloida, niin tervetuloa ehdottamaan. Tätä luettelointitapaa pitäisi myös pystyä soveltamaan muiden kaupunkien patsasluetteloissa, joista Pori, Kotka ja Helsinki ovat toistaiseksi ehjimmät. Mitä mieltä ollaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 00.05 (EET)

Luettelosta puuttuu vielä jokunen veistos, samoin puuttuu kuvia ja veistosartikkeleita, joita toki ehtii tehdä myöhemminkin. Mitä tulee järjestykseen, niin luettelohan on lajitteleva sekä kaupunginosittain että taiteilijoiden nimien perusteella, joten teoksia voi hakea myös niiden perusteella, jos teoksen tarkka nimi ei muistu mieleen. Paljastusvuosikin on lajitteleva. Sivulla toimii myös haku Ctrl+F(ind), joten riittää että syöttää hakuruutuun jonkun sanan/kirjainyhdistelmän, joka veistoksen nimessä varmasti on. Kyllä minusta tämä on tarjolla olevista paras järjestys ja patsaiden pitäisi löytyä.--Htm (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 00.39 (EET)

Ok, ehkä hyvä näin. Noita puuttuvia teoksia saattaa tulla vielä esiin. Erilaiset rajatapaukset, unohtuneet veistokset ym. ovat näissä listoissa tavallisia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 17.20 (EET)

Hirsipuumäen teloituspaikan muistomerkki

Hirsipuumäen teloituspaikan muistomerkki lisättiin luetteloon, mutta lisääjä totesi ja kysyi: "ei taiteellisesti merkittävä, tekijännimeäkään ei lähteissä mainita, kelpuutammeko?" Taiteelliseen merkittävyyteen ei Wikipedia oikeastaan voi ottaa kantaa, koska mikä tahansa julkinen teos voi olla jonkun mielestä taiteellisesti ei-merkittävä. Jos joku julkisella paikalla pysyvästi oleva on muistomerkiksi mainittu, ja se voidaan tietolähteisiin perustuen osoittaa, silloin kai se voidaan ottaa mukaan näihin listoihin. Hirsipuumäen muistomerkistä on kaksi tietolähdettä. Helsingissä on vastaavassa listassa luetteloitu kaksi tykkiä, joita ei kai voi pitää ollenkaan teoksina (Suomenlinnan ja Käpylän it-torjunnan muistomerkit) ja myös pari muistomerkkiä, joiden tekijöitä ei tiedetä. Turun Hirsipuumäen muistomerkki viittaa vahvasti paikkaan ja sen kollektiiviseen muistiin. Pelkkiä tekstejä eli epitafeja sisältäviä muistolaattoja en kuitenkaan laskisi mukaan näihin (mutta kylläkin muistolaatat, joissa on reliefi tai joku muu kuva). Kun kuvasin Käpylän Taivaskallion it-patteriston tykkiä ja laitoin sen mukaan Helsingin luetteloon, ajattelin että vaikka muistomerkillä ei ole mitään taiteellista merkitystä, sillä on kuitenkin muistamiseen, paikkaan ja historiaan liittyvä vahva yhteys. Näin olen asian pähkäillyt, joku toinen voi olla toista mieltä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 19.26 (EET)

Tätä ei käsittääkseni mainita missää Turun julkisen taiteen luettelossa eikä Turkuseuran Suomen Turku -lehdessä vuonna 1976 numeroissa 3 ja 4 julkaistuissa a) patsaiden ja b) muistolaattojen ja reliefien luettelossa. Muualta netistä löytyy kuvia, joista näkyy että kiveen on kiinnitetty muistolaatta. Muistomerkin symboliikka ei avautunut kyllä mitenkään, mutta varmaan jossain on joku, joka tietää tuon teoksen tekijän ja pystytysvuoden. Ei ilmeisesti ole pystyttäjä tai kyltin maksaja jättänyt puumerkkiä. Olkoon.--Htm (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 21.14 (EET)

Teoksen puuttuminen luetteloista ei ole syy sille, että se ei voisi olla Wikipedian luettelossa. Esimerkiksi Hesassa on useita, jotka kuuluvat yksityiseen, vaikkapa taloyhtiön tai yrityksen kokoelmaan, mutta voidaan silti määrittää julkiseksi niiden paikan perusteella. Jotkut yritysten omistuksessa olevat taas voivat olla kaupungin listoilla, riippuen sopimuksista. Tuosta muistolaatasta saattaisi selvitä jotain, ellei se ole hävinnyt. Muistomerkki on siis tehty jonkun aloitteesta, jokun tai joidenkin tekemänä joskus. Joku on myös maksanut sen tekemisen. Minulle muuten avautui tuo teoksen symboliikka heti kun luin jutut ja näin kuvan. Aikoinaan siis kuolemantuomio saatettiin toteuttaa joko hirttämällä tai mestaamalla. Ylhäällä oleva metallirinki viittaa hirttämiseen tai vangin kahleeseen, keskellä maassa oleva kivi mestaamiseen. Ehkä teoksen herättämät mielikuvat eivät ole miellyttäviä, mutta aiheen näköinen se kyllä on, mielestäni. Se merkitsee paikkaa ja linkittää paikan historiaa aika vahvasti. Jos saataisiin vielä kuva Wikipediaan (artikkelinkin voisi näillä tietolähteillä tehdä) joku saattaisi tietää asiasta enemmän ja ainakin ilmoittaa tietoja teoksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 21.36 (EET)

Joku päivä kun valo lankeaa nätisti Turun ylle kiipeän kuvaamaan tuon hökötyksen ja yritän saada sen näyttämään taideteokselta. –Kotivalo (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 21.45 (EET)

Ole varovainen, siellä voi olla liukasta. Olet muuten kuvannut ennätysmäisesti teoksia viime päivinä, kun ajattelee että valoisa aika on varsin lyhyt! Komeita, selkeitä kuvia!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 21.53 (EET)

Laitan Icebugit jalkaan. – Kiitos, huomasin että joulukuun matala auringonpaiste antaa tasaisemman hajavalon veistoksiin kuin usein jyrkkä kesävalo. No, ehkä kesäinen pilvipouta olisi kaikkein paras aika kuvata. –Kotivalo (keskustelu) 12. joulukuuta 2015 kello 21.58 (EET)

Teoksen puuttuminen luetteloista on osoitus siitä, että teos puuttuu luetteloista. Kaupungin netistä löytyvään maastokarttaan on muuten säntillisesti merkitty muistomerkit tms. patsassymbolilla, mutta tuolla kalliolla ei ole mitään sellaista merkintää. -Kyseinen muistomerkki sijaitsee viereisen Kerttulin lukion (ent. Kerttulin koulu) tontilla eli kaupungin maalla. Muistomerkistä ja sen pystyttäjästä en ainakaan vielä ole löytänyt mitään tietoa ainakaan netistä. Pöytäkirjaviite sen sijaan löytyi (kaupunginhallitus vuodelta 2010), jossa Turun museokeskus toteaa, ettei ole mitään konkreettista näyttöä siitä, että kaupungin vanha teloituspaikka olisi sijainnut tuolla kalliolla. Pöytäkirjassa puhutaan myös kallion rauhoittamisesta (suulliseen tarinointiin perustuen) muinaismuistolain nojalla, mutta en löytänyt sitä muinaismuistorekisteristä, liekö asia vielä kesken vai kello liian paljon/vähän? --Htm (keskustelu) 13. joulukuuta 2015 kello 06.24 (EET)

Tämä onkin ollut haastava muistomerkki, mutta vihdoin pääsin jäljille. Asiaa selvittämässä on ollut porukkaa Turun yliopistosta, museovirastosta ja maakuntamuseosta. Kirjastoakin taisin jossain vaiheessa työllistää. Penkomisten jälkeen kävi ilmi, että kyseessä on kaupungin oma hanke, jonka takana ovat olleet museon arkeologi Heljä Brusila ja kaupunginarkkitehti Jorma Aho. Muistomerkin on suunnitellut jo edesmennyt Esko Hillilä vuonna 1991. Muistomerkin luonnospiirustus on Turun kaupungin Tilapalveluiden arkistossa. Vilho Verkkotoimitus (keskustelu) 20. huhtikuuta 2018 kello 07.43 (EEST)

Lisättävää

Muraali / Ursininkatu --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 18.51 (EEST)

En tykkää kun vanhoja arvorakennuksiakin on alettu tatuoida, mutta käyn kyllä kuvaamassa kun matkaa ei ole kuin muutama kortteli. –Kotivalo (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 00.44 (EEST)

Muraaleja: Nyt ne ovat valmiita! 21 upeaa seinämaalausta eri puolilla Suomea - mikä on suosikkisi?; Iltalehti 9.10.2017. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 23.34 (EEST)

Alempana lisää Turun muraaleista.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2018 kello 13.41 (EET)

Hautausmaiden muistomerkkejä

Maaria: [1], [2], [3] --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 23.17 (EET)

Lisää puuttuvia

• Hirvensalon sillan alla (aivan kirjaimellisesti) aika lähellä tuota Muistijälki/muusa -teosta on jokin Wäinö Aaltosen lapsuuden henkilöhistoriaan liityvä muistokivi. --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 16.17 (EET)

Ehkä kotitalon muistolaatta, Juha Lukalan tekemä (vasemmassa portinpylväässä on jotain??) Hirvensalo. WA:n koululla on kaiketi myös jotain, kts. oheinen lähde.--Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2018 kello 23.48 (EEST)

Se luultavasti on tuo. Paikka on mahdollisesti voinut muuttua nykyistä siltaa rakennettaessa (vrt. keskustelua alempana).--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 21.04 (EEST)

• Taiteilija Jukka Matti Salminen tunnetaan metallisista Kalevala-veistoksistaan. Yksi on tässä: [4], [5]: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, se paljastettiin 2006 Turun postikeskuksen pihalla. Paikka näkyy edelleen olevan julkinen. Toinen Sammon taontaa esittävä on Hansaprintin pihassa Artukaisissa. Se on myös julkisella paikalla. Edellä linkitetyn uutisen perusteella teoksia saattaisi olla enemmänkin.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2018 kello 13.32 (EET)

Maininta Jukka Salmisen veistoksesta Artukaisissa + elämäkertatietoja ja kuvituksia: [6]. Lisää tekijästä: [7], [8], [9], [10]. --Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2018 kello 23.49 (EET)

Lisää Salmisen Kalevala-veistoksia: Turun messukeskuksen sisäänkäynnin kahden puolen on kaksi. Turun Sanomien Artukaisten toimitalon puistossa messukeskusta vastapäätä on kaksi tai kolme (yhdestä en saanut selvää, oliko kyseessä kaksiosainen yksi teos vai kaksi yksiosaista teosta), näkyvät Kirjaltajankadulta. Lähellä TS:n pääsisäänkäyntiä on vielä neljäs. Kun sarja mainitaan 17-osaiseksi, niin tässä on vasta osa. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 21.06 (EEST)

Lisäsin yhden nimettömän Salmis-patsaan Artukaisista listan loppuun. --Lax (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 11.21 (EEST)

Kun toistaiseksi löydetyissä lähteissä juuri tuosta teoksessa mainitaan että se on "Kalevala-aiheinen veistos" (tms., en nyt muista sanamuotoa) niin ehkä tätä voi käystää alustavana nimenä. Kun lisäksi Salmisen Kalevala-kuvituksia on julkaistu kirjana niin niistä saattaa (tai sitten ei) löytyä tietoa myös veistoksista (tai ainakin mahdollisesti veistosten toisintoja). Jostain etsimällä lähteitä varmaan löytyisi. Kiinnostaisi esim. onko kaupungin taidemuseolla koottuna lähteitä, mutta en ole ehtinyt selvittää. --Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 11.57 (EEST)

• Veikko Haukkavaara: Veistos "Lehdenjakaja", Artukaisten painotalo, Länsikaari: [11].--Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2018 kello 23.49 (EET)
  • Samassa kohdassa kuin tämä metalliveistos on painotalon seinässä pääoven viereisellä nurkalla toinenkin taideteos, jokin perinteisempää muotokieltä edustava noin metri kertaa metri kokoinen seinäreliefi.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 20.01 (EEST)
• Turku Energia: Kaupunkitaide: [12]. Sisältää: Julkiset taideteokset: [13] (taitavat jo olla listassa). Ympäristötaideteokset: [14] (osa näistä mainitaan myös muraaleissa alla): mm. Taidesähkökaapit, ympäristötaideteoksista myös kartta. --Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2018 kello 13.39 (EET)

Lisätietoja: [15] (mm. vuorenpeikon temppelin sijainti), [16] (mm. Aurinkotuulen viemää valmistumisvuosi).--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2018 kello 22.08 (EEST)

• Turun yliopiston taideteoksista osa on luettelossa. Puuttuu ainakin yliopistomäellä Kiinamyllynkadun yläpuolisen portaikon varrella oleva oleva jossa on graniittipatsaassa kiinni metallinen peili (nyt jo ruostunut) ja kaiutin. Aiemmin oli lehdessä juttua miten kaiuttimesta kuulunut avaruushumina oli häirinnyt yliopiston lähirakennusten työntekijöitä, mutta nykyään kaiutin ei enää humise. (EDIT: Lisätty luetteloon.) Koetin googlata Turun yliopiston taideteoksia, mutta löytyi vain toinen ilmeisesti vähän uudempi: [17].--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 13.31 (EET)

Se on Markus Copper: Big Bang Echo (2000) [18], [19] ja Tylkkärissäkin.--Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 13.58 (EET)

No niin, hakusana "Kampustaide" voi tuottaa lisääkin. Mutta mitenkähän "ruostumaton teräs", joka ruostuu?--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 14.01 (EET)

Tämä lisättyHtm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

• Satumainen Aurajoki -niminen valo- ja äänitaideteos: [20] - onkohan se pysyvä? - Teos pitää n iin kauheaa meteliä, että teatterisillalla on mahdoton pysähtyä ja sillan yli kulkeminenkin ilman kuulosuojaimia on epämiellyttävää.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 13.36 (EET)
• Eräitä muistolaattoja ym. [21].--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2018 kello 16.07 (EET)
• Lunden Oy:n sisäänkäynnin yläpuolella Pansiontiellä on reliefi. (EDIT: Lisätty luetteloon.) En ole löytänyt tietoja. Samassa pihapiirissä saattaa olla myös Heikki Häiväoja: Huhtamäki Oy:n Artukaisen tehdasalueen suihkukaivo Terveyttä ja voimaa, 1960, Turku ([22], [23]) --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2018 kello 16.21 (EET)

Lundenin/Jalostajan reliefi: Onko se Jussi Vikaisen "Maan antimet", sopis aihepiiriin, kts. Artukainen. Suihkukaivo: 60.4464°N, 22.192°E tossa näyttäis olevan jonkinnäköinen vesiallas, näkyy Google Street viewissä, ei hyvin.--Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2018 kello 23.48 (EEST)

Kyllä se täytyy se olla, vastaa kuvan aihetta, jossa mies, nainen ja lapsi ovat sadonkorjuussa ja on rypäleterttua ja amforaa. Suihkulähde taas on nyt talvella peitettynä katoksella, mutta sijainit on sama kuin kaavaselvityksessä. Tuo Suomen Turku taitaa muutenkin olla julkaisu josta voi olla enemmänkin apua. Koska tuohan mainittiin lehden artikkelissa joissa lueteltiin muistolaattoja ja edellisessä numerossa sanottiin luetellun patsaita.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 07.03 (EEST)

Kyseinen julkaisu on siis Turkuseuran Suomen Turku -lehti, numero 4/1976, ja siinä esitellään Turun muistolaattoja~kahdella aukeamalla. Edellisessä numerossa 3/1976 on esitelty Turun patsaita. Siihen lehteen löytyy linkki Turun patsasluettelosta Liipolan 1918 muistomerkin kohdalta. Muihin Turkuseuran skannattuihin lehtiin linkki on lehden nettisivulla.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 07.19 (EEST)

Tämä lisättyHtm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

• Turun hautausmaalla on yleinen muistomerkki (mustaa kiveä), jonka jalustaosan etusivulla lukee: "Tämän hautausmaan 150-vuotisen olemassaolon johdosta pystytettiin tämä kivi edesmenneitten turkulaispolvien muistoksi." ja sen alla "Till minnet av hädangångna släktled reste Åbo församlingar stenen allhelgondagen 1957." Muistomerkin yläosassa on veistososa jossa (hmm...) nukkuu lintu ison siiven alla. Toisella sivulla on raamatunlause suomeksi ja ruotsiksi. Kolmannella sivulla on jalustan päällä olevassa veistososassa ilmeisen tekijän kaiverrus "J. Vikainen -57". Muistomerkki sijaitsee vanhalla hautausmaalla, tässä kartassa yleinen muistomerkki nro 2. Muistomerkkiin on TS:ssä ja Yle:llä viitattu muualle haudattujen muistelupaikkana, TS:ssä on kerrottu muistomerkin pystytysvuosi ja tarkoitus, mutta kuvanveistäjän nimeä ei ol kerrottu. Kaiverruksesta päätellen vaikuttaisi Jussi Vikaiselta (vaikka olihan Vikaisia muitakin). Muistomerkin vieressä on maassa kaksi maan tasoon upotettua tasavartisen ristin muotoista kivilaattaa, joista toisessa lukee: "Tällä paikalla oli kauppias G. F. Åkermanin lahjoittama arkkitehti F. A. Sjöströmin piirtämä siunauskappeli vv. 1877–1954" ja toisessa: "Här stod 1877–1954 ett gravkapell skänkt av handlanden G. F. Åkerman ritat av arkitekten F. A. Sjöström" Näistä ristinmuotoisista en ole vielä löytänyt mitään mainintaa. 150-vuotismuistomerkin ja ristilaatat voisi kaiketi lisätä luetteloon, mutta mistä löytäisi vahvistuksen sille että J. Vikainen on Jussi Vikainen?.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 23.45 (EEST)

Menneet sukupolvet, löytyi Suomen Turku lehdestä, lisätty luetteloon.--Htm (keskustelu) 10. huhtikuuta 2018 kello 23.10 (EEST)

Lisähuomio: Kun J. Vikaisiakin on kaksi (Jussi ja Juhani) niin kummankin aktiivisuusaikaa pitänee silloin verrata teoksen vuosilukuun. Olivat kai eri sukupolvea, mutta jos ei muista suoraan, niin erikseen pitää aina tarkista kumpi oli vanhempi ja kumpi nuorempi. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 10.42 (EEST)

• Jokos kaikki tästä listasta [24] on kuvattu? Tähtiin tähyävien puuttuneet sekä Remains:n kuvasin tänään. --Lax (keskustelu) 20. huhtikuuta 2018 kello 20.53 (EEST)

Tuossa mainitaan ne aurajoessa kelluvat isot linnut nimellä Haahkat, oliko sitä vielä, vai jääkö se pois jos ei olerkaan esillä koko vuotta?--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 20.07 (EEST)

Haahkat-teoksesta oli jossain uutinen, että se tuodaan paikalle (so. jokeen kelluumaan) aina kesäksi.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 13.27 (EEST)

• Onko tämä esite jo tsekattu: [25] Satavana paperisena kaupunginkirjaston toimipisteistä. Osittain samoja kuin yllä.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 19.51 (EEST)
• Turun kaupunginkirjaston sisäpihalla samalla aukiolla kuin Miina Äkkijyrkän lehmäveistos on toinenkin veistos, romuesineistä koottu kolmisen metriä korkea ihmishahmo. En löytänyt ainakaan vielä sille tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 19.54 (EEST)
• Pernontien ja Ankkurikylänkadun risteyksessä Pernossa on liikenneympyrässä laiva-aiheinen metallista työstetty veistos. Senkään tietoja en ole onnistunut löytämään.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 20.03 (EEST)
• Tässä mainitaan, että "Harry Kivijärven (1931–2010) graniittiveistoksia löytyy sekä Turun Kauppakorkeakoulun että Gatorade Centerin edustalta." Catogtade Centerin edustan veistoksen bongasinkin, ei ole vielä luettelossa. Kauppakorkeakoulun ympäristöä en tutkinut, mutta luettelossa olevista Kivijärven teoksista yksikään ei taida osua Kauppakorkeakoulun luo, mikä viittaisi siihen, että teos voisi puuttua luettelosta.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 21.21 (EEST)
• Länsisyrjä, Erkki: Legendan jälki maisemassa. Pyhän Henrikin tien historiaa ja tätä päivää, s. 31-33. Pro Gradu -tutkielma, Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Turku: Turun yliopisto, 2014. Opinnäytteen verkkoversio Turun yliopiston verkkopalvelussa. : Pyhän Henrikin muistokivi Kupittaalla (muistomerkkiluonne arvioitava).--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2018 kello 08.24 (EET)
• Moottoritien varressa ramppien välissä lähellä Skanssia on esimerkiksi bussilla ohi ajettaessa hyvin näkyvä taideteos likimain tässä: [26]. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 21.29 (EEST)

Lisätty: teoksen ja tekijän nimi luki jalustassa: Antero Toikka: Omega, lähteiden perusteella tarkemmin: Mega-Omega 1997 (1994).--Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2020 kello 22.51 (EEST)

• Nummen kirjaston luona Halistentien varressa on taideteos, jossa on isoissa sinisissä elementeissä runotekstejä suomalaisilta runoilijoilta. Teoksen takana on logoja jotka mahdollisesti viittaavat turun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011. Sijainti on tiedossa ja kuva otettu. Tietoja en löydä.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 10.27 (EEST)
• Turun työväenopisto, Kaskenkatu, mosaiikkiteos, Sinikka Mäki-Lertola: [27]. Ei käyty paikalla. --Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2020 kello 15.40 (EEST)

Kuvataideopettajan ryhmällä teettämä teos. En ottaisi mukaan, vaikka asiasta lehtijuttu onkin. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 18.43 (EET)

Emmehän me arvota teosta taiteellisuuuden mukaan vaan olemassaolevien luotettavien lähteiden mukaan, ja tälle on luotettava lähde. Samanlaisia opettajien teettämiä on ainakin Utsjoella teos Nuorgamiin menijä. Kävin sattumalta juuri hiljan bongaamassa tuon, ja se näykyi olevan julkisessa ulkotilassa, ja otin valokuvankin mutten vielä uploadannut.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2021 kello 14.57 (EEST)

• Metsämäen raviradalla hevosmuistomerkki: [28], sijainti on tiedossa ja kuva otettu. Raviradan parkkaikalla Arto Ali-Eskolan Kirppu-patsas: [29] sijainti on tiedossa ja kuva otettu. Kummastakin teoksesta muut tarkemmat tiedot puuttuvat. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 13.23 (EEST)

Muraaleja

• Usean muraalin sarja eri puolila kaupunkia: [30], [31], [32]
• Toinen usean muraalin sarja: [33], [34], [35]
• Muraali, Ursininkatu: [36]
• Muraali, Kerttulinkatu: [37] (mainitaan myös muita muraaleja), [38] (on myös osa alussa viitattua sarjaa)
• Muraali, Runosmäki: [39]
• Muraali, Varissuo: [40]
• Muraali, Turku Science Park: [41]
• Muraali: [42], [43], [44]. (Pohdittavaa: Onko pelkkä ilmaisjakelulehti riippumaton lähde.)
• Blogikirjoitus Turun muraaleista (muutamia lisää, myös Turku Energian ympäristötaiteesta): [45], jatkoa: [46]

--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2018 kello 13.39 (EET)

• https://www.jukkahakanen.fi/portfolio/Paintings --Aulis Eskola (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 06.17 (EET)

• Tässä lehdessä myös yksi kirjoitus Turun muraaleista ja joistakin teoksista tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 12.36 (EEST)

• Turun konserttitalo sai nyt kesäkuussa uuden muraalin: [47].--Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2021 kello 18.44 (EEST)

Sotamuistomerkkejä

• Huttunen, Pertti & Paavola, Matti J.: Suomen Turun sotilas ja sotamuistomerkkejä. Turku: Turun Sotaveteraanit, 2011. ISBN 978-952-92-829-8.

--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2018 kello 23.51 (EET)

• Tässä myös yksi laatta Aurajoen rannalla lähelklä valaanpyrstöpatsasta: [48], [49]. Muut mainitut turussa on taidettu lisätä.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 17.13 (EEST)

Muistolaattoja

• Turun kaupungilla on näistä oma karttapalvelunsa. Näistä vain pieni osa näyttää olevan luettelossa. Joissakin voi joutua miettimään hankkeen rajausta. Lisäksi muistolaatoista on ollut joskus 1970-luvulla kaksiosainren luettelo Suomen Turku -lehdessä, joka on netissä. Siihen on saatettu viitata toisaalla tässä keskustelussa. Sitäkin on käytetty täällä osittain, muttei luultavasti kokonaan.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 10.37 (EEST)

Kirjaston lukusalin viereisellä aukiolla

On rautaesineistä koostettu assemblaasi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. elokuuta 2020 kello 11.49 (EEST)

Linkki ei auennut, mutta taisin ihmetellä sitä jo ylempänä, jos se oli sellainen etäisesti ihmishahmoa muistuttava noin 2-3 metriä korkea. Tarkempaa tietoa en siitä löytänyt. Kuvasinkin sen kai joskus (luultavasti huonosta kulmasta), mutten tallentanut kun tietoja ei ollut.--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 17.40 (EEST)

Kyseessä on saksalaisen Odo Rumpfin, nimetön, 2011. Lisään listaan, tässä tietoa. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 16.41 (EEST)

Jos et saanut samalla kuvaa, niin voin koettaa etsiä. Jos sait kuvan, niin voit lisätä, koska muistelisin, että otin oman kuvani teoksesta jotenkin hankaliassa olosuhteissa.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

Rannikkotykistön esikunta

Muistolaattahanke RT:n entisille toimipaikoille; Rannikkotykistön perinneyhdistys ry --Aulis Eskola (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.17 (EET)

Big Blue

Mauri Kosonen --Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2021 kello 14.39 (EEST)

Onkin Kaarinassa! --Aulis Eskola (keskustelu) 31. joulukuuta 2023 kello 22.30 (EET)

Draken

Draken laitettu 2010 muistomerkiksi Turun lentoaseman Käärmekallion kiertoliittymään. Lähde Hävittäjä laskeutui pysyvästi Turun lentokentän kupeeseen; Yle 12.11.2010 --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2021 kello 13.33 (EEST)

Panssarilaivojen vesillelaskupaikan muistolaatta

OK - Panssarilaivojen vesillelaskupaikan muistolaatta Aurajoessa, 2012. Panssaripedin jäänteessä Harmonian kohdalla. Paljastus 20.12.2012, Panssarilaivojen perinneyhdistys. Kuva. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 11.45 (EEST)

Nestlen muraali

John Sundberg, Turun lastenruokatehdas Nestlén ulkoseinän seinämaalaus, lähde Turkulainen taiteilija teki satumetsän lastenruokatehtaan seinään; TS 13.11.2017 --Aulis Eskola (keskustelu) 25. lokakuuta 2022 kello 17.30 (EEST)

Troops of evolution

Sakari Peltola: Troops of evolution 2009; Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Ruissalo --Aulis Eskola (keskustelu) 8. kesäkuuta 2023 kello 23.39 (EEST)

Turun Ylioppilastalon muraali

Muraali 2023 Turun Ylioppilastalo, Topi Ruotsalainen --Aulis Eskola (keskustelu) 1. heinäkuuta 2023 kello 13.00 (EEST)

Siitä taisi päivä tai pari sitten olla artikkeli Helsingin Sanomissa. Tai siis nyty oli maalaaminen vasta käynnissä. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2023 kello 12.00 (EEST)

Kaasupallon valotaideteos

Mauri Kosonen Kaupunkitaidetta Lounais-Suomessa – 10 inspiroivaa teosta!; 8.9.2021 --Aulis Eskola (keskustelu) 31. joulukuuta 2023 kello 22.33 (EET)

Artikkeliin kuuluvat muistomerkit

Mitäs tähän artikkeliin oikein kuuluu? Otetaanko mukaan myös muistolaatat, joissa ei ole muuta kuin tekstiä eli ei sen kummempaa taiteellista otetta? Tuli vaan mieleen tänään bussia odotellessa torilla, jossa on mm. vanhan yliopiston muistolaatta (tosin en nyt ihan satavarmasti muista, oliko siinä muuta kuin tekstiä eli lähenteleekö se ulkoasultaan Turun akatemian muistoreliefiä). Ja siitä tuli mieleen Itäinen Pitkäkatu 26:n seinässä oleva A. F. Airon muistolaatta. Ynnä muuta, ynnä muuta. --Lax (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 22.55 (EET)

Se reliefi on selvästi taideteos, ja on minulla työ- ja kuvauslistalla. (Tai on minulla siitä kuva jossa pikkukoirani on noussut sen päälle lepuuttamaan jalkojaan tyyliin ”what a relief!”) Ota toki kuva jos satut hyvässä valossa odottamaan siinä taas bussia. Muiden paikkakuntien vastaavissa luetteloissa pelkät muistolaatat on laitettu omaan osioonsa veistosten jälkeen, mutta rajatapauksia ovat monet erikoisen muotoiset, patsasmaiset luonnon- tai kiviveistämön kivet joissa on muistolaatta. – Kotivalo (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.01 (EET)

LOL (koirallesi). No, tää on kyllä sen verran pimeää vuodenaikaa ja mä olen sen verran pimeään vuorokaudenaikaan yleensä liikkeellä, että vaikka mulla nyt vihdoin on digikamera, jota ei vielä muutama kuukausi sitten ollut, ajattelin ottaa sen mukaani vasta, kun on valoisampaa, joten jos ehdit ensin, niin anna palaa. --Lax (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.30 (EET)

Itse olen ainakin tulkinnut muistolaatat muistolaatoiksi tai ei muistolaatoiksi ensisijaisesti niiden tekstin asiasisällön mukaan. Se, mikä on niiden ulkoasussa taiteellisen teosluonteen aste kai vaatii arviointia lähinnä valokuvan tekijänoikeudellisen aseman ja sitä kautta tallennusmenettelyn takia. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.08 (EET)

Se taas, laietaanko muistolaatat omaksi osiokseen voisin kuvitella että riippuu artikkelin kunkinhetkisestä tilasta ja sen tuottamasta laattojen määrästä suhteessa taideteosten ja muistomerkkien määrään. Eli se voi varsinkin jossain Turun kokoisessa kaupungissa hankkeen edetessä hyvinkin vaikka muuttua.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.11 (EET)

Nykyään yleiset jollekin paikalle muistomerkiksi pystytetyt luonnonkivet, joihin on kiinnitetty laatta, olen tulkinnut muistomerkeiksi, joissa laatta on yksityiskohta. Jos taas jollakin paikalla aina olleeseen suureen luonnonkiveen, joka joskus voi olla esim. rajakivi, tai johon voi liittyä jotain perinnettä, on kiinnitetty jokin muistolaatta, niin silloin olen ajatellut että itse kivi voi olla joko luonnonmuistomerkki, rajamerkki tai historiallisen ajan muinaisajäännös tai kaikkia näitä, ja muistomerkki muodostuu vain laatasta, jos laatan asiasisältö on sellainen, että se tekee siitä muistomerkin. Siksi olen varmasti pystytetyistä kivistä pyrkinyt kuvaamaan koko kiven, mutta varmasti paikalla aina olleiden luonnonkivien tapauksessa tulkitsisin muistomerkiksi vain laataan, jos sen asiasisältö tekee laatasta muistomerkin. Joskus tosin, jos kuva koko kivestä laattoineen on epäonnistunut, olen käyttänyt kuvaa laatasta korvaamaan puuttuvaa onnistunutta kuvaa koko muistomerkistä. Jos tekijänoikeus ei aseta estettä, voi toki kuvata molemmat (so. jos kohteesta tekee artikkelin, johon voi laittaa useammankin kuvan myös sitaattikuvina, kun taas luetteloon voi laittaa vain yhden kuvan, eikä käytämätöntä sitaattikuvaa voi olla, tosin jos laatta ei ole taideteos, niin silloin ei ole niin tarkkaa, ja samoin tekijänoikeus voi sallia laajemman panoraaman).--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.24 (EET)

Ehkä mä sitten kevään ja valon ajan koittaessa vaan räpsin kuvia ja laitan tänne ja katson, miten niille käy, kun ei se mikään kustannus- eikä arvovaltakysymys ole. Samalla voisin pyöräillä sinne Hirvensalon sillan kupeeseen. Mistä sait tiedon, että siellä olisi jokin Wäinö Aaltosen muistomerkki? Se lienee Hirvensalon puolella, sillä siellä ainakin pääsee kevyen liikenteen väylää pitkin sillan alle. --Lax (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.36 (EET)

Satuin ajamaan siltaa pitkin fillarilla ja katoin, että mikäs muistopatsas tuolla on ja kävin katsomassa, mutta siihen aikaan ei ollut vielä puhelimissa kameroita eikä muutenkaan sattunut juuri sillä kertaa olemaan kameraa mukana. Se on Hirvensalon päässä, missä on samoilla kohdilla useampiakin Wäinö Aaltosen henkilöhistoriaan liittyviä kohteita ja se luettelossa jo oleva muistomerkki.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.44 (EET)

Tapahtuiko tuo visiittisi kuitenkin nykyisen sillan aikana, siis vuoden 1993 jälkeen? --Lax (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.58 (EET)

Kyllä se sama nykyinen silta oli jo silloin. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 00.14 (EET)

Muistolaatat kuuluvat mukaan, kuten määritelmä on: "pysyvästi julkisilla paikoilla olevia ... muistolaattoja". Muistolaataksi tekstilaatta muuttuu, jos siinä muistellaan jotakin historiallista tapahtumaa, henkilöä tai rakennusta tms. Opaslaattoja ei tule ottaa mukaan. Suuri määrä paikkakunnan muistolaattoja voidaan laittaa omaan kappaleeseensa, vertaa Vaasa. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.42 (EET)

Projektisivulla näköjään luki sanatarkasti näin: "Muistolaatat? Luetteloon voi ottaa taiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä muistolaattoja. Joidenkin paikkakuntien luetteloissa on muistolaattoja, mutta suurempien kaupunkien, esimerkiksi Helsingin tai Turun luetteloista ne voidaan jättää pois. Tampereen muistolaatoista on erillinen luettelo. Muistolaattojen osuuden voi määritellä luettelon alussa. Taiteelliset muistolaatat ja reliefit otetaan mukaan julkisten teosten luetteloon." --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 05.25 (EET)

Suurissa kaupungeissa pelkistetyistä muistolaatoista (sellaisista pelkistä tekstilaatoista) olisi hyvä tehdä oma kappale luetteloon tyyliin Tampereen muistolaatat. Mutta lisäksi kohteesta pitäisi löytää jonkin valtakunnan lähde, jotta se olisi suotavaa ottaa mukaan. (Toki tässä palataan vanhaan tuttuun kysymykseen, että voisiko laatta itse toimia lähteenä...) --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 23.04 (EEST)

Eräillä katuossuksilla muistolaattatiheys luokkaa puoli tusinaa sadalla metrillä, mikä onkin ymmärrettävää Suomenm vanhimmassa kaupungissa. Tästä saa siis komean luettelon, jos vain joku jaksaa ottaa asiakseen. Lisäksi on löytynyt lisää taideteoksiakin.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2018 kello 22.02 (EEST)

Ylempänä on myös aikamoinen lista muuta taidetta, esim. suuri määrä muraaleja (ml. Turku energian ympäristötaide ja taidesähkökaapit) ja yksittäisiä veistoksia ja muistomerkkejä. Lisäksi lähteitä,joista voi löytyä lisää. --Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2018 kello 22.13 (EEST)

Ihan jokaisesta taidesähkökaapista en erillistä kohdetta värkkäisi luetteloon. Ehkä yksittäinen edustava esimerkki ja ilmaisu, mille alueelle noita on kylvetty, riittäisi. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 22.53 (EEST)

Löytyi myös vielä vuonna 1976 tehty luettelo Turun muistolaatoista: [50] (ks. myös ylempää). Siinä on myös esim. reliefejä.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 07.28 (EEST)

Tallensin nyt pari kuvaa ylempänä viime talvena puheena olleesta Turun yliopiston entisen paikan muistoreliefistä (Tiedosto:TurunYliopisto1922-1958 01.JPG ja Tiedosto:TurunYliopisto1922-1958 02.JPG). Kattelkaa, laitoinko tallentaessani tiedot oikein sekä sopiiko jompikumpi noista luetteloon paremmin kuin siinä tällä hetkellä oleva luminen kuva. Huomenna näyttäis olevan sen verran hyvä sää, että ehkä lähden pidemmälle pyörä- ja kamerakierrokselle. --Lax (keskustelu) 19. huhtikuuta 2018 kello 23.17 (EEST)

Huomaa myös yllä linkatut. Lisäksi kaikkia lähteitä (esim. muistolaatoista yllä linkitetty) ei ole vielä perattu. --Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2018 kello 02.50 (EEST)

Hirvensalon sillan alta en löytänyt mitään. --Lax (keskustelu) 20. huhtikuuta 2018 kello 20.53 (EEST)

Outoa. Pitää kai käydä itse katsomassa.--Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2018 kello 20.55 (EEST)

Löytyikö tuo? --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.29 (EEST)

Kävin mutta ei löytynyt. Pakko olla siirretty. Ylempänä keskustelussa viitattin, että jotakin olisi saatettu siirtää Wäinö Aaltosen koululle, mutta en tutkinut tarkenmmin. Koulun ympäristössäkään en nähnyt mitään.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 15.48 (EEST)

Minä kävin pari kk sitten kuvaamassa Wäinö Aaltosen koulua, mutta olin niin heepnaadilla lyöty sen yltiöpostmodernistisesta arkkitehtuurista etten huomannut mitään ulkoveistoksia tms. – Kotivalo (keskustelu) 27. elokuuta 2018 kello 16.12 (EEST)

Teitkö muuten taiteellista arviota miinanraivaajien muistomerkin vanhasta ja uudesta ulkoasusta. Tai jos teitkin, niin kun arvio joka tapauksessa olisi subjetkiivinen, niin sehän olisikin vain jutustelua. Mielestäni vanha muistomerkki oli kaunis ja arvokas ja sopi hyvin paikalleen ja oli kokonaistaideteoksena valokuvasta päätellen hyvin suunniteltu.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2018 kello 22.57 (EEST)

Uudessa sijainnissa kehyskiveys ja ehkä muukin sommittelu on tosiaan jotenkin kökömpi, en ole tarkemmin analysoinut. Ensimmäisenä silmiin osuu nyt miinan kyljessä oleva klommo, mitä en Korppolaismäellä huomannut ollenkaan. Harva muistomerkki on minulle yhtä omakohtainen, kun isävainaa oli mukana miinanraivauksessa. – Kotivalo (keskustelu) 29. syyskuuta 2018 kello 23.07 (EEST)

Tänään katsoin tarkemmin, ja jokirannan virityshän on symmetrisyydessään ja pelkistyneisyydessään tosi kökkö verrattuna aiempaan. Aiemmin keskipisteenä oli kaunis tekstisommitelma, nyt ruma miinapönttö. Pidetään tässä luettelossa vanha kuva muistona ajasta, jolloin kaikki oli paremmin. – Kotivalo (keskustelu) 2. lokakuuta 2018 kello 17.55 (EEST)

Salminen

Onks tietoo, mikä on nimeltään se Salmisen teos Artukaisten painotalon edustalla (samanlainen metallihäkkyrä kuin Ilmarinen kyntää kyisen pellon)? Nyt olis siitä tuore kuva. --Lax (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 22.18 (EEST)

Ei kait teoksen esittelemiseen ole pakko löytää teokselle nimeä. Kaikkia teoksia ei edes ole nimitty ainakaan lähellä tekovuosina, kaikkia ei myöhemminkään. Kohtuullinen selvyys tekijästä riittänee tuon tyylisissä kohteissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2018 kello 22.49 (EEST)

Ylempänä viitatuissa lähteissä on ainakin maininta siitä. että kyseessä on Salmisen Kalevala-aiheinen teos. Ja sampoahan siinä kovasti taotaan, voi suomalainen katsoja arvata yleissivistyksellään. Jostakin ehkä voisi löytyä lähde. Yllä viitattu lähde myös vihjaa että teoksia olisi muitakin, mutta en ole ainakaan maastossa havainnut. EDIT: Tarkemmin katsoen löytyy, ks. alempaa.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 00.59 (EEST)

Lähteet kertovat myös että Salminen on tehnyt kai parina laitoksena julkaistun kalevala-kuvituksen samalla tyylillä kirjana (kustantaja muistaakseni Like). Siinä saattaa voida olla tietoja veistoksista tai sitten ei. Ja joskus veistokset olivat lähteiden mukaan (ja taisin ajaa siitä itsekin silloin joskus ohi) jonkin aikaa esillä veistospuistona Valtatien 9 ja Huittisten kantatien risteyksessä Aurassa. Tämäkin vaihe on voinut tuottaa jotain dokumentaatiota. Voisin kuvitella että Turussa kaupungin taidemuseolta voisi löytyä lähteitä koottuina, mutta en ole ehtinyt selvittää. Osaisiko Käyttäjä:Vilho Verkkotoimitus vinkata. Toisaalta tästä taisi joskus olla puhetta myös Käyttäjä:Kulttuurinavigaattorin kanssa, ja saattoi olla että hän vinkkasikin yhden nimen, joka minullekin tuli heti mieleen, kun jossain sattui käymään ilmi, että kyseinen tässäkin projektissa julkaisuyjensa kautta paljon lähteenä käytetty asiantuntija onkin kuulemma Turun kaupungin taidemuseolla töissä.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2018 kello 22.48 (EEST)

Tämä voisi myös antaa mahdollisuuden Wikipajaan, koska joukossamme meillä on nyt isohko popula käyttäjiä, jotka ovat sekä könynneet pitkin Turun pöpelikköjä kameran kanssa että kaivelleet lähteitä neulan kanssa heinäsuovasta netin kautta (ehtimättä edes käydä koko internettiä vielä kunnolla läpi). Tosinhan kaupungin lista omista teoksistaan on jo netissä ja aika lailla läpikäyty, mutta juuri näitä kaikkia muita teoksia ja muistomerjkejä on tullut jatkuvasti vastaan (tosin nniistäkin osa on viemättä vielä luetteloon esim. yllä linkitetyistä lähteistä).--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2018 kello 22.54 (EEST)

Lähteenä käytetty TS:n kolumni kertoo yleisesti Salmisen veistoksista Artukaisissa. Tämä yksi on näkyvimmällä paikalla lähellä Hansaprintin pääsisäänkäynvtiä. Muitakin samantyylisiä teoksia löytyy Hansaprintin alueelta kun katsoo Kirjaltajankadun suunnasta tai Länsikaaren suunnasta. Lisäksi vielä 2018 oli kaksi veistosta Messukeskuksen pääsisäänkäynnin kahden puolen, mutta 2019 syksyllä ne näkyivät poistuneen (en tiedä oliko pystyvästi vai tilapäisesti). --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 21.39 (EEST)

Hej hylje

Baltic Sea action groupilla näkyy olleen tämän niminen kampanja jossa eri taiteilijat maalasivat värikkäästi Stefan Linfdforsin suunniitelemaa hyljeveistosta kai noin 40 kappaletta: [51] Näitä oli eri aikoina esillä ei-pysyvästi sekä Turussa että Helsingissä. Ainakin osa teoksista kai myytiin yrityksille ym. jotka sitten sijoittivat niitä joko ulko- tai sisätiloihin. Ulkotiloissa olevat pysyvästi sijoitetut ilmeisesti sopisivat tähän projektiin. En ainakaan vielä löytänyt kattavaa luetteloja, joskin mainintoja joidenkin teosten sijoituspaikoista saattaa löytyä. Jos bongaa ison hyljeveistoksen, jolla on kala suussa, niin siitä voi ehkä sijaintipaikan tiedoilla hakea. Toistaiseksi on yksi tullut vastaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 13.30 (EET)

Jos hylkeitä tapaa jatkuvasti tavoitettavissa olevissa tiloissa ja jotka ovat lähdetietojen mukaan olleet paikoillaan muutamia vuosia, tervetuloa listaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 13.44 (EET)

OLO-sarjan teosten nimeäminen

Lisäsin luetteloon Turun yliopistolla olevan OLO-ryhmän eli Marko Vuokolan ja Pasi Karjulan OLO-sarjan teoksen. Käsillä olevista lähteistä löytyy kolme eri versiota teoksen nimestä. Pasi Karjulan CV:ssä [52] nimenä on "OLO No:44", Marko Vuokolan CV:ssä [53] "OLO No. 44" ja teoksen paljastamisesta kertovassa Turun Sanomien jutussa [54] ”OLO N:O 44”. Samaan sarjaan kuuluvasta veistoksesta meillä on artikkeli Olo n:o 22, joka kertoo jonkin verran sarjan taustastakin. Artikkelissa on lähteitäkin, mutta ne ovat paperilähteitä tai kadonneet bittiavaruuteen, joten tämän oikeinkirjoituksen osalta "normalisoidun" nimimuodon lähde ei siitä selviä. Tampereen kaupunki käyttää omistamastaan saman sarjan teoksesta Karjulan malliin nimeä "OLO No:39" ja tuosta Helsingin teoksesta nimeä "OLO No:22" [55]. Tampereella Sara Hildénin taidemuseon veistospuistossa oleva sarjan veistos on Tampereen luettelossa nimellä "Olo nro. 45", mutta sille lähteenä esitetyssä lehtijutussa nimellä "Olo nro 45" [56]. Siinäpä sitten voi pohtia mikä näiden oikea nimi on. --AB (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 22.15 (EET)

The Transparent Dream on varastoitu

Ger C. Boutin The Transparent Dream on varastoitu syyskuussa 2020. Tiedustelin kaupungn palautejärjestelmän kautta teoksen nykysijaintia ja sain 28.9.2020 vastauksen, joka oli seuraava: "Hei, Kiitos kysymyksestä. Boutin The Transparent Dream -teos on tosiaan poistettu Aboa Vetus&Ars Nova museon sisäpihalta arkelogisten kaivausten tieltä ja varastoitu. Teos kuuluu Turun kaupungin taidekokoelmaan ja on Turun museokeskuksen hallinnoima. Teos ei tule palautumaan alkuperäiselle paikalle. Mahdollista uutta sijaintipaikkaa kartoitetaan Turun museokeskuksessa."-- Kävin toteamassa teoksen poissaolon 27.9.2020, aikaisemmin syyskuussa se oli ollut vielä paikoillaan. Luettelossa oleva teoskuva on Edit history -muokkaustapahtuman ajalta.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 20.01 (EEST)

Lähteitä

Citynomadi: Muistolaattoja Turussa. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 14.02 (EET)

Harvest

Teos Harvest poistettiin muokkausyhteenvedolla, että on maalattu yli. En käynyt maastossa tarkistamassa. Siltä varalta että tieto on oikea, siirsin poistettuihin. Jos tieto ei ollutkaan oikea, niin kummankin muokkaksen saa kumota. Jos oli oikea, niin pitää etsiä lisätietoa. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 09.54 (EEST)

Oli faktaa: [57].--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 09.56 (EEST)

Hevosmuistomerkkejä

Metsämäen ravirata: portin ulkopuolella muistomerkit hevosille Eino-Vakaa ja Hilpuri. Muistomerkit on paikasta Kupittaan ravirata siirretty Metsämäkeen, Ainakin Eino-Vakaa oli myös haudattu Kupittaalle: [58], [59], [60], myös Hilpurin reliefi on siirretty Kupittaalta: [61]. Kolmantena on Arto Ali-Eskolan hevosveistos vuodelta 2007, jossa en ainakaan huomannut hevosen nimeä. Kuvia on.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2022 kello 11.30 (EEST)

Iglu on poistumassa

[62] (uutinen maksumuurin takana). Pekka Paikkarin teos Iglu on poistumassa tämän vuoden aikana, koska siihen tulleita rakenteellisia vaurioita ei katsottu enää olevan kannattavaa korjata. Uutisessa ja sen linkeissä mainitaan muitakin alkujaan määräaikaisia teoksia, joita ei kuitenkaan vielä ole poistettu vaan on toistaiseksi korjattu. --Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 12.15 (EEST)

Lenin rintakuva ja muistolaatta poistettu tai poistumassa

Uutisen 28.4.2022 mukaan Leninin rintakuva ja muistolaatta sen läheisyydessä päätettiin poistaa. Tämä on jo kerrottu itse patsaan artikkelissa. 2.5 2022 kerrotiin pienestä viiveestä, erillistä uutista poistosta ei näkynyt mutta on siis ainakin saattanut poistua.--Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2022 kello 09.31 (EEST)

On poistunut ainakin tuosta vanhasta paikastaan. Ei ole enää pitkiin aikoihin tervehtinyt minua työmatkallani. --Lax (keskustelu) 3. lokakuuta 2022 kello 10.28 (EEST)

Löytyihän se uutinenkin sentään: [63]. Varastossa on. --Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2022 kello 13.20 (EEST)

Turun kaupunginjohtaja ylitti toimivaltansa hallinto-oikeuden mukaan ja poistopäätös kumottiin. Suomenmaan artikkelin mukaan siirtopäätös tuodaan uudelleen kaupunginhallitukseen marraskuussa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2023 kello 10.46 (EET)

Asiasta kirjoitti myös Yle ja Turun Sanomat.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2023 kello 11.47 (EET)

Turun kompastuskivi

Turun kompastuskivi

• https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009153892.html

--Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2022 kello 17.37 (EEST)

Eero Hiironen: Karelia

Teos lisätiin luetteloon. Haulla löytyi tämän verran lisätietoa: [64]. Myös teoksessa "Eero Hiironen - Veden kuvaaja" (2009 mainitaan tämän niminen teos, mutta siinä sen sanotaan kuuluvan taiteilijan kokoelmaan. Vielä aiheeseen mahdollisesti liittyvä maininta: [65]--Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2022 kello 21.09 (EET)