Keskustelu:Lapinraunio

Viimeisin kommentti: 12 vuotta sitten käyttäjältä Anna O aiheessa Kuvitus

Artikkelin nimi muokkaa

Artikkelin nimi pitäisi nkorjata lapinraunioksi, joka on paljon yleisemmässä käytössä kuin lapinhauta. Kommentin jätti 130.232.192.193 (keskustelu)

Lupaava artikkeli -ehdotus muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Compance (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 21.29 (EET)Vastaa

Käy, ei meillä satu kuvaa olemaan? J.K Nakkila (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 22.11 (EET)Vastaa
  1.   perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
  2.   lähde merkitty.
  3.   onko miellä sopivaa tietolaatikkomallinetta?
  4.   viitteistys lähes aukoton.
  5.   laaja.
  6.   monta lähdettä.
  7.   ainakin yksi lähde käsittelee aihetta.
  8.   kuvituksesta keskustellaan vielä. Ihan mahdollista kuvata sopivia paikkoja ensi kesänä.
  9.   kielenhuolto tekemättä. (lisäks viitteen paikka suhteessa välimerkkiin horjuu välillä tarpeettomasti)
  10.   luokittelu ok.
  11.   kielilinkkejä ei taida olla? yleisilme ok.
  12.   artikkelin historia: kirjotettu uudestaan/vanha teksti tarkastettu 02/2012, jonka jälkeen artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.
9/10 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 10.20 (EET)Vastaa

Merkkaan ja arkistoin. Gopase+f (keskustelu) 7. maaliskuuta 2012 kello 09.05 (EET)Vastaa

Kuvitus muokkaa

Kaksi kuvaa löytyi, ehkä ne auttaa hiukan. Anna O (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 01.16 (EET)Vastaa
Kaksi hiidenkiuaskuvaa, jotka voisi laittaa artikkeliin hiidenkiuas. Eikö samasta kirjasta löytynyt lapinraunion kuvia? Niitä näkee harvemmin kirjoissa. --Jari Hokkanen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 18.00 (EET)Vastaa
Hiidenkiuasta sanotaan historian kirjoissa vareeksi, hautaraunioksi, jättiläishaudaksi, hiidentarhaksi, nunnatarhaksi, kruunuksi ja lapinraunioksi. Tuon perusteella päättelin että hiidenkiuas on usein sama asia kuin ns. lapinraunio. Olen tämän artikkelin vuoksi selannut joitakin uudempia historian kirjoja, ne eivät puhu lapinraunioista, vaan enemmän raunioista ja hautaraunioista. (esim. Päätoim, Jukka Tarkka, Suomen historia 1, Wsoy, Espoo, 1984)
Joissakin vanhemmissa kirjoissa on piirroskuvia lapinraunioista, jotka ovat ulkonaisesti aivan samanlaisia kivikasoja kuin uudemmissa kirjoissa olevat kuvat hautaraunioista ja hiidenkiukaista. Toivottavasti vielä tarkemmin kirjoja tutkiessani löydän jonkun lapinraunioksi nimetyn valokuvankin. Anna O (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 21.50 (EET)Vastaa
Lapinrauniolla, hiidenkiukaalla ja samankaltaisella röykkiöhaudalla on keskenään ilmeisesti hieman eri merkitykset, ainakin siitä päätellen että niistä on erilliset artikkelit. Mutta aiheeseen perehtymättömänä en osaa sanoa, kuuluisiko nuo lisätyt kuvat sitten poistaa vai ei. --Compance (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 23.40 (EET)Vastaa
Yritin löytää tästä aiheesta pätevää tietoa, mutta tavalliset Suomen historiaa käsittelevät kirjat ja kirjasarjat sivuuttavat nämä aiheet nopeasti. Artikkeleissa on sekavuutta ja ehkä päällekäisyyttäkin.
Tämä artikkeli Lapinraunio ja artikkelit Hiidenkiuas ja Röykkiöhauta kuvaavat samankaltaisia kivikasoja. Tarvitaanko todella kaikkia näitä kolmea artikkelia ?
Kaikkia kolmea kivikasaa sanotaan vareeksi ja kruunuksi ja hiidenkiukaaksi. Röykkiöhauta on uusin nimitys kivikasoille.
Lapinraunio (=munkkilaisten muurit,munkkien muurit,nunnatarha,jättiläisraunio,metelinraunio,metelinkiuas,hiidenkiuas,vare,hautaraunio, jättiläishauta,hiidentarha,kruunu)
(Ajoitus: varhaismetallikausi noin 1900 eaa. - 400 jaa. (Wiki:Lapinraunio))
(Suomessa varhaismetallikausi tarkoittaa pronssikautta ja rautakauden alkua noin vuosina 1500 eaa. – 200 jaa. (Wiki: Varhainen metallikausi))
Sijainti: Lapinraunio sisämaassa. (ei kuitenkaan aina)
Hiidenkiuas (=kalmisto,hautaraunio,raparaunio,vatturaunio,hautaröykkiö,röykkiöhauta,jätinroukkio,vare,hiittenvare,kääppä,kruunu,hiittenkruunu)
(Ajoitus: 1500–1400 eaa. (tai jopa 1600 eaa). Viimeinen leviämisvaihe ajoittuu vasta pronssikauden loppupuoliskolle ja rautakaudelle(Wiki:Hiidenkiuas))
Sijainti: Hiidenkiuas rannikon tuntumassa. (ei kuitenkaan aina)
Röykkiöhauta (=hautaröykkiö,kääppä,rova,hiidenkiuas,vare,kruunu,lapinraunio)
(Ajoitus: Kivikauden lopulta myöhäiselle rautakaudelle saakka. (Wiki:Röykkiöhauta))
(Ajoitus: Rauniohaudat kuuluvat pääasiassa pronssikaudelle, joissakin tapauksissa jo kivikauden lopulle.(Wiki:Röykkiöhauta))
Sijainti: Sisämaassa tai rannikon tuntumassa. Anna O (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 21.06 (EET)Vastaa

Tässä on tosiaan takana arkeologian tutkimustuloksia. Yleisnimi röykkiö annetaan kivikasalle, jonka syntyä tai tehtävää ei tunneta. Jos kasa on todettu haudaksi (hauta-antimet, luuranko, palaneita ihmisen luita), tulee siitä röykkiöhauta. Jos vielä tiedetään lisäksi, että sen teki sisämaan metsästäjä keräilijät (=saamelaiset) edellä mainittuna aikana, tulee siitä Lapinraunio. Jos sen teki Lounais-Suomen rannikkoseudun viljelyväestö, kutsutaan sitä muun muassa hiidenkiukaaksi. Löydetty kivikasa voi eri lähteissä olla eri nimellä, jos lähde ei vielä tiedä kasan tarkoitusta, tai tutkija nimeää sen sattumanvaraisesti niten haluaa, tai hän käyttää kansan sille antamaa nimeä, tai ... (tämmöistä tämä on) --Jari Hokkanen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 11.31 (EET)Vastaa

Olen kirjoittamassa kumpuhautauksia ja röykkiöhautauksia auki laajemmin, joten asiaan perehtyneet ja halukkaa, liittykää mukaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 11.32 (EET)Vastaa

Hyvä että nuo artikkelit saavat huomiota osakseen ja tulevat paremmiksi. Itse pyrin siihen, että löytäisin ainakin sopivia kuvia niihin. Aihetta käsitteleviä lähdekirjojakin etsiskelen. Anna O (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.52 (EET)Vastaa
Palaa sivulle ”Lapinraunio”.