Keskustelu:Lafferin käyrä

Viimeisin kommentti: 4 vuotta sitten käyttäjältä Smite-Meister aiheessa Lafferin käyrä Suomessa

Mitä tarkoittaa "makrotaloudellinen yksinkertaistus" ja miten siitä voidaan päätellä, ettei Lafferin käyrä pidä paikkaansa? Eikö tällaiset lähteettömät mielipiteet pitäisi poistaa Wikipediasta? --213.243.167.138 13. huhtikuuta 2010 kello 01.26 (EEST)Vastaa

Makrotaloudellisella yksinkertaistuksella tarkoitetaan varmaankin sitä, että Lafferin käyrä ei välttämättä pidä paikkaansa jokaisen mikrotalouden toimijan kohdalla yhtä hienosti kuin makrotasolla tarkasteltuna. Eli mikrotason tarkastelulla voidaan argumentoida, että Lafferin käyrä ei pidä paikkaansa. Makrotasolla ei olla kovin analyyttisiä, vaan asioita tarkastellaan epäanalyyttisesti aggregaatteina. Kyseinen maininta on poistettu artikkelista -- eipä sille ollut lähdettäkään. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2013 kello 14.36 (EEST)Vastaa

Rahoittaisi itsensä (self-financing) tarkoittaa mitä?

muokkaa

Jos se rahoittaisi itsensä 70%:sesti, niin sehän ei rahoittaisi itseään kokonaan, eli jos alentaisi veroja miljardi €, niin valtio saisi takaisin vain 0,7 miljardia €??? --Pasixxxx (keskustelu) 20. syyskuuta 2013 kello 20.53 (EEST)Vastaa

Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2005, s. 421. Artikkeli: Veronalennukset vähentävät verotuloja – 6. Johtopäätökset. Taloustieteellinen yhdistys, 2005 "Jos verotettava tulo ei muutu, alentaa prosentin veronalennus verotulokertymää ja julkisiin menoihin käytettävissä olevia tuloja prosentilla. Osa veromenetyksistä tulee kuitenkin takaisin kasvaneen kulutuskysynnän aiheuttaman taloudellisen aktiviteetinkasvun vuoksi." --Pasixxxx (keskustelu) 20. syyskuuta 2013 kello 21.17 (EEST)Vastaa
100 % vaadittaisiin siihen, että rahoittaisi itsensä kokonaan eli 70 % jättää verokertymän 30 % vajaaksi. En tiedä mikä sinulle asiassa on epäselvää, kun osasit aloituksessa sanoa esimerkin 1,0 mrd. euroa alennusta -> 0,7 mrd. euroa kuitenkin takaisin. Tuo siis jää 0,3 mrd. euroa vajaaksi. Toisen viestisi esimerkin alkuosassa verotettava tulo ei muutu, mutta sen jälkiosassa "kasvaneen kulutuskysynnän aiheuttaman taloudellisen aktiviteetinkasvun" vuoksi verotettava tulo kasvaa, jolloin aikaisempaa matalammalla veroprosentilla saadaan kuitenkin verotulokertymää aikaiseksi (kun verotettavaa tuloa on enemmän). --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2013 kello 14.26 (EEST)Vastaa

Ainoan lähteen etusivulla lukee "This Working Paper should not be reported as representing the views of the European Central Bank (ECB). The views expressed are those of the authors and do not necessarily reflect those of the ECB." eli kyse ei ole EKP:n näkemyksestä. Smite-Meister (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 19.56 (EET)Vastaa

"Tulos voidaan ilmaista niinkin, että yhden lisäeuron hankkiminen valtiolle verottamalla ansiotuloja maksaa veronmaksajille yli 3 euroa ja verottamalla pääomatuloja yli 12 euroa. Tämän vuoksi rahan siirtämistä verottamalla julkisiin menoihin kutsutaan "vuotavalla saavilla kantamiseksi". Toisaalta monet pitävät osaa julkisista menoista niin tärkeinä, että rahaa kannattaakin kuljettaa niihin "vuotavallakin saavilla"."

Oheinen tutkimus voidaan ilmaista niinkin, että valikoimalla sopivat taustaoletukset saadaan halutun kaltaisia vaikutuksia. Verotuksella voi olla negatiivinen vaikutus työ tarjontaan, mutta kuinka hyvin kuluttajien preferenssejä kuvaavat mallit voivat sen oikeasti pystyä arvioimaan. Sama pätee pääomatuloverotukseen. Kerätyt verotulot tuottavat kansanstalouteen positiivisia vaikutuksia esimerkiksi koulutuksen ja innovaatioiden kautta, joten verotulot eivät ole vain kansantalouden kustannuksia.

Tutkimuksen mallinnustulokseen liittyy niin suuria epävarmuuksia, että sen pitäisi näkyä myös tulosten tulkinnassa. Ylipäätään koko artikkeli pitäisi siivota. Muuten se näyttää siltä, että sen on kirjoittanut internetliberalismin lyhyen oppimäärän lukenut pikkulapsi.  –Kommentin jätti 188.238.84.93 (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 15.58‎ (EEST)Vastaa

Lafferin käyrä Suomessa

muokkaa

Kappale perustuu ainoastaan yhteen primäärilähteeseen (Trabandt ja Uhlig 2010), joka paitsi on hyvin tekninen, ei myöskään vaikuta edustavan minkäänlaista laajempaa tieteellistä konsensusta. Tarvitaan lisää lähteitä, tästä syystä lisäsin osioon POV-tagin. Smite-Meister (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 18.04 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Lafferin käyrä”.