Keskustelu:Lähiö

Määrittelyistä

Onko ilmaisu "Kaupunkihierarkian alimmainen asuinalue" suoraan lähteen mukainen? Kuulostaa erikoiselta.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 19.30 (EET)

Selväkielelää se voisi kai olla jotain että "kaupungin sosiaalinen hierarkia" tai "kaupungin sosiaalisessa hierakiassa vähiten arvostettu asuinalue" tms. Muuten tulee mieleen keskuspaikkahierarkia, joka tarkoittaa sitä, että on eri kokoisia kaupunkeja eikä niinkään mitään yhden kaupungin sisällä.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 19.34 (EET)

Se on lähteestä. Tuolla viitataan kaupungin asuinalueiden keskinäiseen hierarkiaan. Jos keksit hyvän muotoilun, josta ilmenee sama asia, niin muokkaa rokeasti!--Olimar 20. marraskuuta 2016 kello 20.16 (EET)

No eipä kai lähdettä voi mennä muuttamaan muutoin kuin etsimällä täsmällisempää kieltä käyttävä lähde, ja sitä en ehdi nyt tehdä. Sosiaalinen segregaatio on hyvä avainsana ja siitä on tainnut kirjoittaa Suomessa paljon ainakin Mari Vaattovaara. Luulen että hänen teksteistään voisi löytyä samaa asiaa täsmällisemmin käsittein ilmaistuna. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 20.22 (EET)

Uusi Suomea käsittelevä lähde englanniksi

Nyt on tullut Suomen lähiöistä uusi väitöskirjatutkimus englanniksi: [1]. Tutkimuksessa käytetään lähiöistä englanniksi nimitystä "Suburban housing estates". Tämän perusteella voisi tutkia miten osuvia interwikit ovat. En ehtinyt nyt katsoa tarkemmin miten siinä on tehty määrittelyjä. @Olimar: vaikka aihetta seuraavalle linkki tuskin tulee uutisena.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 14.25 (EEST)

Autoistuminen

Äsken lisättiin ja poistettiin perustelujen kanssa (mielestäni oikein, koska omastakin mielestäni lähteetön lisäys yksinkertaisi asiaa liikaa) maininta autoistumisen ja lähiöiden suhteesta. Tämä on kuitenkin mielenkiintoinen aihe, jota voisi lähteiden avulla pyrkiä avaamaan enemmän, jos ei ole jo avattu. Oma arvioni tutkimatta asiaa lähteistä on lähellä sitä, minkä KäyttäjÄ:Olimar esitti muokkausyhteenvedossaan hetki sitten, mutta tätä olisi mielestäni kiinnostava avata enemmän. Itse muistan joskus tällä vuosituhannella lukeneeni HS:sta mielenkiintoisen kuvauksen, miten Nummelan lähiöstä Vihdistä 1950-luvulla lähti joka aamu kymmenittäin työmatkalaisten busseja jonoissa. Lähiörakentamisen alkuvaiheen jälkeenhän autoistaminen kyllä on vaikuttanut yhdyskuntarakentamiseen mutta kokonaan uusien täysin autoiluun perustuvien lähiöiden ohella se on kai näkynyt myös etenkin hajarakentamisessa.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 13.55 (EET)

Koska lähiöthän yhtä hyvin voisivat perustua myös vaikka kokonaan joukkoliikenteeseen (ja siihenhän kai esim. Helsingissä nykyään hyvin voimakkaasti pyritäänkin). - Eri asia sitten onko tämä paradigma (siis keskittääminen ja tiivistryminen osana metropolikehitystä) lopulta kaikilta osin oikea, siitähän ainakin Juha Kuisma on polemisoinut Osmo Soininvaaran kanssa, ja kehui jossain väittelyssä päätyneensä Soininvaaran kanssa tasapeliin. - Tosin en kyllä ole valmis yhtymään kaikkiin Kuismankaan perusteluihin, mutta joka tapauksessa erilaisia näkemyksiä esiintyy.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 14.00 (EET)

Tai siis Nummelahan on vanha rautatieasemayhdyskunta, mutta kumminkin.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 14.03 (EET)

Mielestäni aihe on sen verran laaja ja monisyinen, että olisi hyvät perusteet artikkelille autoistuminen Suomessa. Lähiörakentamiseen vaikuttivat muutkin seikat kuin autoistuminen ja vice versa. Tietenkin autolla likkuminen osaltaan mahdollisti hajautetun kaupunkirakenteen, mutta toisaalta hajautettu kaupunkirakenne myös tuki autoistumista. Prosesseja voi kutsua toisiaan vauhdittaneiksi. Täytyy myös sanoa, että en ole lukenut aiheesta kansainvälisenä ilmiönä, nämä kommenttini koskevat Suomen kontekstia. Hankosen väitöskirjan pohjalta aiheesta voisi ainakin kirjoittaa Lähiöt Suomessa -artikkeliin.--Olimar 17. joulukuuta 2016 kello 14.13 (EET)