Keskustelu:Kyborgi

asiaa käsitellään liiaksi tarujen näkökulmasta. Oikeassakin elämässä ihmisillä on jo tekoraajoja laajasti. Kevin Warwick taas on esimerkiksi kytkenyt aivonsa kaikuluotaimeen, jonka signaaleja hänen aivonsa oppivat tulkitsemaan. Todellinen elämä on fiktiota paljon mielenkiintoisempaa

---

olen aivan samaa mieltä yläpuolisen kommentin kirjoittajan kanssa. tässä pitäisi olla maininta keinotekoisesta silmästä, sydämestä, käden toiminnan mallintamisesta aivoihin liitettyjen elektrodien avulla ym. ei esimerkkejä jostakin fiktiosta.

Oppialan termi

Onko olemassa termiä kyborkeja käsittelevällä toiminnalle kuten on on robotti ja robotiikka. Kyborgi ja kyborgiikka? --Usp (keskustelu) 14. huhtikuuta 2015 kello 19.50 (EEST)

Kyborgi ja kybernetiikka

Ehdotan että kyborgi-artikkelin kirjoittaja tututustuu kyborgia ja kyberdiskurssia laajasti ja kriittisesti käsittelevään väitöskirjaani, joka löytyy pdf-muodossa tästä osoitteesta:

https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61897

Olen muiden kommentaattorien kanssa samaa mieltä siitä, että kyborgi-artikkeli painottuu liian paljon scifi-visioihin. Olisi syytä valottaa kyborgi-käsitteen/metaforan tieteellistä taustaa eli kybernetiikkaa. Samalla on kuitenkin tehtävä selvä ero kybernetiikassa vallitsevan kone/organismi-suhteita koskevan ymmärrystavan ja postmodernin kyborgi-teorian välillä; nämä ovat eri asioita, vaikka postmodernissa teoriassa annetaan ymmärtää, että sen kyborgi-metafora perustuu kybernetiikkaan. Tämä väite on harhaanjohtava ja se on aiheuttanut paljon sekaannusta kyborgista käytävässä keskustelussa. Kybernetiikan perustajan Norbert Wienerin teokset auttavat ymmärtämään, mistä kyborgissa on kysymys, vaikka sinänsä kyborgi-termi ei ole häneltä peräisin, vaan - kuten Wiki-artikkelissa todetaan - kahden amerikkalaisen tutkijan, Manfred E. Clynesin ja Nathan S. Klinen artikkelista Cyborgs and Space (1960), ks. http://web.mit.edu/digitalapollo/Documents/Chapter1/cyborgs.pdf. Postmodernin kyborgi-teorian lähtökohta on Donna Harawayn "kyborgi-manifesti" (ks. esim. https://monoskop.org/images/f/f3/Haraway_Donna_J_Simians_Cyborgs_and_Women_The_Reinvention_of_Nature.pdf, sivut 149-182), jolla on omat ansionsa, mutta joka samalla teknoutopisminsa takia antaa liioitellun ja yksipuolisen kuvan teknologian kehityksestä ja sen yhteiskunnalisista seurauksista. Kyborgi ei pelasta maailmaa, toisin sanoen, kyborgi ei ole ongelman ratkaisu, vaan osa ongelmaa. Ja mikä tämä ongelma on? Varsin laajalle levinnyt kuvitelma, että luonnon teknologisointi pelastaa ihmiskunnan. Kyborgin perusongelma on ihminen/luonto-suhde ja tämä suhde on muuttunut yhä ongelmallisemmaksi (ks. esim. massiiviset ympäristöongelmat, ilmaston lämpeneminen).

Hannu Eerikäinen, ehannu@yahoo.com

Hannu.h.e (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 12.49 (EET)