Keskustelu:Kulttuuriperinnön palauttaminen

Ehkä otsikon kuuluisi kuitenkin olla kulttuuriomaisuuden palauttaminen. Se olisi enemmän linjassa kansainvälisen kirjoittelun ja suomalaistenkin säädösten kanssa. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Toisaalta eikös kyse ole juuri ns. aineettomaan kulttuuriperintöön läheisesti kuuluvista objekteista. Esimerkiksi afrikkalaisista artefakteista, joista joskus käytetään myös sanaa taide, käytettiin aluksi karkeasti (ja usein myös väärin) sanaa rituaaliesine. Kulttuuriperintöön liittyy myös artefakteja, taidetta, rituaaliesineitä, tekstiilejä, astioita ym. mutta myös niitä koskevia dokumentteja, valokuvia, elokuvia ja videoita ja vielä 1800-luvulla Euroopassa haluttua tutkimusaineistoa, ihmisvartalon osia kuten pääkalloja ja luurankoja (itse asiassa myös Venäjältä on palautettu paljon viime sotien taisteluissa kadonneiden suomalaisten sotilaiden jäänteitä).

Suomeksi on vaikea kääntää myös sanaparin jälkimmäistä osaa. Jos puhutaan englanniksi, käytetään yleisimmin sanaa restitution, eli korvaaminen, edunpalautus ym. Sanaa return ei juuri käytetä, koska asiantuntijat katsovat että se ikäänkuin häivyttää näiden esineiden kierrätysluonteen ja kysymyksen siitä, kuka antaa vallan kierrätykselle? Mutta kun restitution-sanalle on vaikea löytää suomaista vastinetta, käytettänee palautus-sanaa. Repatriation (kotiutus, palautus, repatriaatio) on aineiston palauttamista sen alun perin tuottaneeseen maahan tai sen tehneelle yhteisölle, joka on aiheen tarkka määritelmä, mutta jälleen vaikeasti toteutettava esimerkiksi saamelaisten ja afrikkalaisten kohdalla, kun tuo "maa" voi olla muuttunut tai voi olla monen "maan" alueella. Repatriaatio-sanaa voi kyllä minusta hyvin käyttää rinnakkaisterminä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 01.35 (EEST)