Keskustelu:Kiova

Kiova on hieman tynkä. Ehkäpä piirijako, luettelo korkeakouluista ja yliopistoista sekä akatemioista ja Patonin hitsausinstituutista antaisi lisää syvyyttä artikkelille. 81.175.158.224 26. helmikuuta 2006 kello 18.56 (UTC)

Artikkelia saa vapaasti täydentää, jos juttua riittää. --Hippophaë 26. helmikuuta 2006 kello 21.05 (UTC)

Kiova

Täydennystä kyllä riittäisi vaikka kuinka monesta teoksesta ja hyvistä artikkeleista. Luultavasti Kiovan (kaupunkimainen) historia juontaa juurensa jo noin vuosiin 450-500. Kuussaaaren mukaan Kiova tunnettiin aiemmin nimellä Sambatas (myös juutalaisten mukaan) ja Lennart Meren ja usean muun historioitsijan mukaan nimellä Cvenugard (Kvenugard) = Kainuunlinna joka viittaa kauppapaikkaan tai tavaranvaihtopaikkaan keskeisellä Dnjeprillä ennen kuuluisia koskia jossa balttilais - suomalaiset idäntien kulkijat vaihtoivat tavaroita turkkilaisperäisten aroheimojen ja bysanttilaisten kanssa. Alueella asui myös muinaisia slaaviheimoja joten kaupunkimainen kauppapaikka oli todella monen heimon kohtauspaikka.

Tämä noin ajanjaksona 550-800. Tämä Itämeren - Mustanmeren kauppatie käytti hyväkseen Väinäjokea josta se kääntyi lähellä Vitebskiä (pitäisi kai alkaa käyttää valko-venäläisiä [vähä-ruteenisia] paikannimiä) Ula nimisen muinaisen mäkilinnan luona alas Dnjeprille.

Tämä kauppareitti oli vain yksi monesta Idäntiestä Venäjänmaalla. Varjagit eli varakkit antoivat niille nimen Austrveg ja alkoivat kutsua Kiovaa Kainuunlinnasta väännettynä versiona Kvenugard. Kiovasta kehittyi varjagien talvehtimispaikka jonne tultiin Itämereltä useaa eri jokireittiä pitkin loppukesästä ja pysähdyttiin talvehtimaan Kvenugardiin tai ylemmäksi Smolenskin tienoille. Seuraavana keväänä pahimpien kevään tulvien laannuttua, mutta veden ollessa vielä joissa korkealla, lähdettiin alas Mustallemerelle ja Bysanttiin. Kauppaa käytiin kesällä ja paluu ajoitettiin siten että syyssateiden aikana päästiin takaisin Kvenugardiin tai yliselle Dnjeprille jossa talvehdittiin. Samalla tavalla tehtiin Donin jokireitillä (Austrvegillä) nykyisen Voronezhin eteläpuolella. Seuraavana keväänä pahimpien kevään tulvien jälkeen jatkettiin korkean veden aikana takaisin Itämerelle ja kotiin.

On arvioitu että vuotuinen Itämeren - Mustanmeren kauppa oli noin 10 000 tonnia joista puolet orjia ja toinen puoli turkiksia. Eihän arvokkaita vaaleaverisiä orjia (pääsääntöisesti slaaveja) voinut vaarantaa jottei orjien arvo putoaisi. Tämä puolsi myös talvehtimista Kiovan paikkeilla. Kvenugardissa on nähtävästi ollut suuret orjamarkkinat joissa orjia vaihdettiin turkkilaisten heimojen kanssa edelleen myytäväksi Persiaan ja Bagdadin kalifaattiin.

Soome

Eiköhän jätetä E. Kuussaaren fantasiat muinaisesta Suur-Suomesta ja Lennart Meren Hopeanvalkea-ajatusleikit suosiolla artikkelin ulkopuolelle. Ne ovat marginaalisia ja näennäistieteellisiä.--130.234.68.211 8. heinäkuuta 2008 kello 10.35 (UTC)

Nimistä (Kyjiv, Kijev)

Käyttäjä:Stoljaroff poisti kaupungin venäjänkielisen nimen. Minusta sen maininta sivulla on kuitenkin perusteltua, koska edelleenkin venäjänkieliset nimet ukrainalaisista kaupungeista ovat laajalti käytössä muissakin kielissä. Lisäksi venäjänkielisten osuus Ukrainan kaikista asukkaista taitaa olla varsin suuri. Vetoan tässä muotoutuneeseen käytäntöön, joka on kuvattu tyylioppaassa (Ohje:Tyyliopas/Venäjää,_Ukrainaa_ja_Valko-Venäjää_käsittelevät_artikkelit#Kyrillisten_nimimuotojen_merkitseminen_artikkelin_alkuun). –Jm00 25. helmikuuta 2008 kello 06.14 (UTC)