Keskustelu:Kiinteistö

Kiinteistö ja sen rakennukset

Mielestäni kiinteistön määritelmästä pitäisi irrottaa "siihen kiinteästi kuuluvat rakennukset", koska 1) kiinteistö on maaoikeudellisesti pelkkä maapohja (tai oikeastaan abstrakti käsite) ja 2) mikäli rakennukset omistaa toinen henkilö, niin ne eivät kuulu kiinteistöön sen ainesosina vaan ne ovat irtaimia esineitä ja ne voidaan luovuttaa erikseen. Voidaan myös sopia sellainen kiinteistökauppa, missä tila tai tontti vaihtaa omistajaa, mutta joku tilalla oleva rakennus ei kuulu kauppaan. --Pxos 6. maaliskuuta 2010 kello 17.02 (EET)

Tässä ei nyt kuitenkaan mennä sinun mielipiteesi mukaan, vaan lähteiden. Lähteeksi kiinteistön määritelmästä sopii esim. oikeuskirjallisuus. --Jmk 6. maaliskuuta 2010 kello 17.12 (EET)

Kiinteistönmuodostamislaki (12.4.1995/554) 2 § (määritelmä); kauppalaki (27.3.1987/355) 1 § 3. mom. (toisen maalla oleva rakennus); Jokela – Kartio – Ojanen: Maakaari. 4. painos, Helsinki 2008, sivu 23- (kiinteistö); Jarno Tepora: Johdatus esineoikeuteen. 2. painos, Helsinki 2006, sivut 36–50 (kiinteät ja irtaimet esineet, ainesosat ja tarpeisto, toisen maalla olevat rakennukset) --Pxos 6. maaliskuuta 2010 kello 18.20 (EET)

Rakennuksen voi luovuttaa maapohjasta erikseen, mutta se on erikoistilanne. Normaalisti rakennus on osa kiinteistöä. Esim: Kiinteistönomistajan omalla maallaan omistama rakennus on kiinteistön ainesosa, mikäli sitä ei ole pystytetty tilapäistä, kiinteistön käytölle vierasta tarkoitusta varten, kuten esimerkiksi työmaaparakki taikka näyttelyrakennus. (Pekka Timonen (toim.), Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään, osa I, s. 98.) Samoin: Ainesosa: se, mistä esine muodostuu, esim. tilukset, multa, turve, kallio ym. ja kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevat rakennukset, johdot, kaivot. [1] Onko sinulla lähteitä, joissa suoraan sanotaan, että rakennukset eivät tässä normaalitilanteessakaan ole osa kiinteistöä? --Jmk 6. maaliskuuta 2010 kello 19.20 (EET)

Ja sitten vielä rakennusten ohella kiinteistöön kuuluu karhuntappoon tarkoitettu keihäs, muistan jostain lukeneeni.--Urjanhai 6. maaliskuuta 2010 kello 19.40 (EET)

Tarpeisto kuuluu kiinteistöön. Tarpeistosta on tässä artikkelissakin pari esimerkkiä lähdeviitteiden kanssa. --Jmk 6. maaliskuuta 2010 kello 19.42 (EET)

Tämäkään ei ole ihan niin automaattista kuin artikkelista voisi päätellä. --Pxos 29. maaliskuuta 2010 kello 22.20 (EEST)

(Anteeksi myöhäinen palaaminen aiheeseen.) Tosiaan, tässä on kysymys sekä aidasta että aidanseipäistä. Aloituksellani tahdoin korostaa sitä seikkaa, että on hyvä muistaa, että rakennus on "osa" kiinteistöä (so. maapohjaa) vain, mikäli molemmilla on yhteinen omistaja. Esimerkiksi avioparin mies voi omistaa maapohjan, mutta kiinteistölle rakennettu omakotitalo voi olla yhteisomistuksessa, jolloin esim. panttioikeudellisesti kiinteistökiinnitykseen kuuluu vain PUOLET rakennuksesta, jos se on miehen (so. omistajan) yksin panttaama. Nyt ymmärrän, että aiheesta kannattaisi kirjoittaa oma artikkelinsa ennemmin kuin yrittää ympätä näitä erikoisuuksia varsinaiseen perusartikkeliin. Muokkaan kuitenkin artikkelia hieman. --Pxos 29. maaliskuuta 2010 kello 22.12 (EEST)

Artikkelin sanamuodot on nimenomaan kirjoitettu silmälläpitäen sitä, että rakennukset kuuluvat kiinteistöön yleensä, mutta eivät välttämättä. Ainesosia ovat maapohjan substanssi (esimerkiksi multa ja sora) ja kasvu (esimerkiksi metsä ja vilja) sekä kiinteistöön kuuluvat rakennukset. Tässä ei väitetäkään, että rakennukset aina kuuluvat kiinteistöön, vaan että ne rakennukset jotka kuuluvat ovat sen ainesosia. Rakennuksia ei kuitenkaan pidä alunperin ehdottamallasi tavalla "irrottaa" vaan kyllä ne tässä tyyppitapauksessa ovat osa kiinteistöä, eivät siis mitään erillistä irtaimistoa. --Jmk 30. maaliskuuta 2010 kello 00.20 (EEST)

Piilotin väliaikaisesti artikkelissa olevan kiistanalaisen virkkeen, ettei se nyt johda tavallista lukijaa harhaan ennen kuin muotoilu saadaan parhaaksi mahdolliseksi tai sitten se poistetaan kokonaan. --Pxos 30. maaliskuuta 2010 kello 01.54 (EEST)

Kyllä tähän kiinteistö-artikkeliin voi hyvinkin lisätä selitystä rakennusten kuulumisesta (yleinen tapaus) ja kuulumattomuudesta (erikoistapaus) kiinteistöön, kunhan ei sekoiteta erikoistapausta normaalitilanteeksi. --Jmk 22. toukokuuta 2010 kello 13.04 (EEST)

No niin, ainesosista kertovaa kappaletta on vihdoin muokattu siten, että siinä esiintyvät molemmat tapaukset esimerkinomaisesti. En sitä paitsi vieläkään oikein näe mitään haittaa siinä, että erityistapaus tuodaan selvästi ilmi. Yleisesti ajatellaan että "normaalitapauksessa" rakennus kuuluu kiinteistöön. Kun se ei kuulukaan, tämä on ikävä yllätys jollekulle. Aiempi muotoilu jotenkin nielaisi kaikki rakennukset sisäänsä ja nopeasti lukemalla siitä ei maallikko kyllä voinut päätellä, että ainesosat ja tarpeisto eivät ole mitenkään selviä tai yksiselitteisiä käsitteitä, lähinnä ne ovat eräänlaisia oletusarvoja, joista voidaan laajasti poiketa sopimuksella tai muutoinkin. --Pxos 11. huhtikuuta 2011 kello 16.58 (EEST)

Yksi kuvaava esimerkki on vaikkapa Helsingin kaupungin omistama tontti, joka on vuokrattu 100 vuodeksi asunto-osakeyhtiölle, joka omistaa tontille rakennetun asuinkerrostalon. Tontin (so. kiinteistön) omistaja ei hallitse rakennusta, eikä rakennus ole kiinteistön ainesosa eikä kuulu mukaan kiinteistönkauppaan. Rakennus on tontilla vuokraoikeuden nojalla ja se on tyyppiesimerkki "toisen maalla olevasta rakennuksesta". Se on tavallaan irtain esine. Näitä on lukuisia suurissa kaupungeissa, joten ei tämä aivan mikään erikoistapaus suinkaan ole. Toinen esimerkki on jo ylempänä mainittu appivanhempien maatilalle rakennettu nuoren parin omakotitalo, jonka vielä voivat omistaa mies ja nainen puoliksi, tai vaikkapa niin että pariskunta omistaa puolet ja appivanhemmat toisen puolen, jos kyseessä on paritalo. Maapohjaa ei välttämättä ole edes vuokrattu, kunhan on sanottu, että rakentakaa vain oma tönö mihin haluatte, tilaa riittää ja hyvinhän me tähän mahdutaan kaikki... --Pxos 11. huhtikuuta 2011 kello 17.19 (EEST)

Omistus syvyyssuunnassa

Miten syvälle tuo maapohjan omistus oikein ulottuu? Onko se pelkkä ruokamulta kerros, 1 metri, vai mitä lie? Jos tekee kaivosvaltuksen, miten lähelle maanpintaa se voi ulottua?--Zindox (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 10.02 (EET)