Avaa päävalikko

DoxycyclineMuokkaa

The article should mention Doxycycline (doksisikliini) as one of the main cures for atypical pneumonia. In fact, in the Nordic countries where c. pneumoniae and m. pneumoniae are common causes of (atypical) pneumonia, Doxycyclin is nowadays the preferred antibiiotic. In Finland it's sold by Ratiopharm under the name Doximed(r). Doxycycline is also used to treat h. influenzae and is usually efficaceous against s. pneumoniae, which are both typical pneumonia bacteria. While Doxycycline is not the main cure for typical pneumonia, it definitely could be mentioned in that context, too. And yeah, I don't speak Finnish, I apologize.213.243.137.56 22. kesäkuuta 2009 kello 15.16 (EEST)


Arkistoitu vertaisarviointiMuokkaa

Lääketieteellisiä tasokkaita artikkeleita on valitettavan vähän, joten otin asiakseni tehdä (toivottavasti!) tästä yhden. Rakenne on kopioitu pitkälti en-wikin vastaavasta suositellusta artikkelista, mutta tiedot ja lähteet on lähinnä suomenkielisistä tieteellisistä julkaisuista ja muutkin on tarkistettu. Laajuus on mielestäni kohdallaan (vrt. laajempi kuin en-wikin suositeltu sivu), mutta lisäideoita toki otetaan vastaan. Kielenhuoltoa en ole vielä tehnyt. Tavoitteena muokata tästä suositeltu artikkeli. --Hehkuviini 5. helmikuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

En osaa esittää parannusehdotuksia, mutta mielestäni laaja ja mielenkiintoinen artikkeli, selvästi SS-ainesta. --Jetman 5. helmikuuta 2007 kello 19.48 (UTC)
Olisiko mahdollista saada kuolintilastoja ja vastaavia ympäri maapallon. Lienee vaarallisempi kehitysmaissa puutteellisemman hoidon vuoksi? Ilmeneekö keuhkokuumetta miten eri maissa? Miten keuhkokuume muilla keuhkollisilla eläimillä kuin ihmisillä? Jotain tällaista kaipaisin, muuten ihan hyvältä näyttää. --Zxc 5. helmikuuta 2007 kello 19.52 (UTC)
Vaikuttaa hienolta, mutta olisiko johdantoon mahdollista saada jokin kuva? Sellaisen puuttuminen osuu minulle heti silmään ja häiritsee hiukan. --Green Bonsai 6. helmikuuta 2007 kello 05.03 (UTC)
Laitoin johdantoon kuvan ja tein eläinten keuhkokuumeesta oman artikkelinpoikasensa. --Hehkuviini 6. helmikuuta 2007 kello 16.28 (UTC)
Epidemiologia-kappale jaettu kahtia: Suomi ja muu maailma, jälkimmäisessä on tietoa kehitysmaista. Lisäilen vielä sinne tekstiä ja katson jos jonkun taulukonkin onnistuisi pykäämään. Hyviä ehdotuksia. Onko lisää kommentteja? --Hehkuviini 6. helmikuuta 2007 kello 23.07 (UTC)
Kiitos toiveiden täyttämisestä, nyt tämä mielestäni kelpaa suositelluksi artikkeliksi, vaikka tähänkin tietenkin tarvisi jonkin lääketiedettä tuntevan tarkastamaan asiavirheet. Lähteitä onneksi on merkitty paljon. --Zxc 11. helmikuuta 2007 kello 00.19 (UTC)

Hieno artikkeli. Pari kommenttia:

  • Ennuste ja kuolleisuus kohtaan voisi vielä lisätä mielestäni tietoa täältä, eli että keuhkokuume on hyvin yleinen (yleisin?) välitön kuolinsyy vanhuksilla.
Lisäsin tuosta maininnan aloituskappaleeseen--Teveten 12. helmikuuta 2007 kello 21.01 (UTC)
  • Viimeinen virke; Samoin pneumokokkirokotusten aloittaminen aikuisille vuonna 1977 ja lapsille vuonna 2000 on muuttanut vakavat pneumokokki-infektiot huomattavasti harvinaisemmiksi, ei ilmeisesti koske suomea vaan yhdysvaltoja?--Teveten 12. helmikuuta 2007 kello 20.49 (UTC)
Etsimisestä huolimatta en löytänyt suomalaisia tilastoja välittömistä kuolemansyistä, joten en uskaltanut väittää keuhkokuumetta yleisimmäksi (joskin lisäsin sen "yleiseksi" syyksi). Kirjoitin kuolleisuus-osioon pari lausetta mm. WHO:n ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista, mutta niissä luetellaan vain peruskuolemansyyt. Vuonna 2004 kuolemansyyluokitus lisäksi muuttui siten, ettei keuhkokuumetta hyväksytä peruskuolemansyyksi, jos henkilöllä on joku pitkäaikaissairaus, mikä hankaloittaa tilastojen tulkintaa. Tarkensin hieman viimeistä kappaletta, kyseinen pneumokokkirokotuksia koskeva väite on siis Yhdysvalloista juu. Kiitos kommenteista. --Hehkuviini 14. helmikuuta 2007 kello 19.33 (UTC)

Luin vähän alkua ja vaikuttaa kielellisesti aika huolitellulta. Jonkin verran huomiotani kiinnittivät "aspiroitu oksennus" -tyyppiset ilmaisut, joihin pyytäisin korjausta. Muutaman korjasinkin mutta en lähde tekemään suuria muutoksia, ettei tule asiavirheitä. Yleistajuiseksi tarkoitetussa artikkelissa sanaston pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan yleistajuista. Luen artikkelin loppuun vielä kunhan johonkin väliin jää joutoaikaa. --Ulrika 21. helmikuuta 2007 kello 07.13 (UTC)

Hyvä artikkeli. Hoitoon liittyvissä asioissa on oppikirjamaista "hoidetaan aina" -tyyliä. Sehän ei pidä paikkansa. Sen voisi mielestäni korjata jotenkin siihen tyyliin että "tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa" tai "suositellaan Suomessa hoidettavaksi" tai "Käypä hoito edellyttää, että..." terv. --Höyhens 21. helmikuuta 2007 kello 09.05 (UTC)

Kiinnitin itse huomioita kohtaan "Lisäksi otetaan veriviljely". Varmastikin sairaalassa otetaan, mutta ei välttämättä muissa hoitopaikoissa.--Teveten 21. helmikuuta 2007 kello 09.30 (UTC)

Sitten toi taudin nimen etymologia olis hyvä - joko alkuun tai historiaosaan. --Höyhens 21. helmikuuta 2007 kello 09.17 (UTC)

Korjailin mainittuja ja lisäsin pneumonia-sanan etymologian historiaosioon. Muutama mahdollisesti epäselvä termi jäi, koska en tiedä niillä olevan suomenkielistä vastinetta. Jos joku osaa korjata: multilobaarinen keuhkokuume, bronkopneumonia, aspiraatiokeuhkokuume, interstitiaalinen pneumonia. Pleuranestepunktio = pleuranestepisto? Jos on vielä ei-yleistajuisia kohtia niin huomauttakaa, koska olen jo tullut sokeaksi omalle tekstilleni. Kirjoitetaanko henkeen vetäminen (=aspiraatio) yhteen vai erikseen? --Hehkuviini 21. helmikuuta 2007 kello 16.06 (UTC)
Erikseen. Vielä huomauttaisin sanan 'tyypillisesti' käytöstä. Se on yleistynyt englannin sanan typically vaikutuksesta, mutta suomeksi on ollut tapana käyttää esimerkiksi sanaa 'yleensä' tai muita vastaavia.--Ulrika 21. helmikuuta 2007 kello 19.13 (UTC)
Vielä: Viitteissä kirjoittajan nimi: Juvonen, H. eikä Juvonen H. Osan jo korjasin. --Ulrika 21. helmikuuta 2007 kello 19.44 (UTC)
Kielenhuoltokorjausteni jälkeen olisi hyvä jonkun lukea teksti vielä läpi, koska asiantuntemattomana saatan tehdä virheen. --Ulrika 21. helmikuuta 2007 kello 19.24 (UTC)

Artikkelissa käytetään toistuvasti sanaa henkilö. Kuuluuko vanha kunnon potilas nykyään "kiellettyihin" sanoihin? --Ulrika 22. helmikuuta 2007 kello 03.13 (UTC)

Jostain on jäänyt sellainen muistikuva, että potilas on nykyään asiakas, mutta se ei ainakaan sopisi tekstiin. --Nikita 22. helmikuuta 2007 kello 05.49 (UTC)
Ei sellaiseen pidä alistua, vaikka joku byrokraatti (ei siis wikipedian b.) niin yrittäisi määrätä. Potilas on kaikesta huolimatta hyvä ja käyttökelpoinen sana. Emme me tarvitse mitään uuskieltä jossa tosiasiat häivytetään kaunistelun silokielen taakse. Potilas mikä potilas, kaupassa on asiakkaita. --Ulrika 22. helmikuuta 2007 kello 05.54 (UTC)
Ei potilas ole kielletty sana, lääketieteelliset julkaisut käyttävät sitä. Mutta olen itse noudattanut en-wikin käytäntöä (älä kirjoita lääkäreille), ja käyttänyt potilas-sanaa vain henkilöstä, joka on lääkärin tai sairaalan hoidossa (ts. henkilöllä on oireita; potilas leikataan). Ei ole kuitenkaan mulle mikään sydämenasia, ja jos päätetään että potilas-sanaa tulee käyttää niin sitten käytetään. --Hehkuviini 22. helmikuuta 2007 kello 10.54 (UTC)
Ei siitä mitään päätöstä tehdä, tietenkään. Tämä on nyt vain omaa jupinaani, kun viranomaiskieli tahtoo ujuttautua ihmisten arkikieleen. Jokainen käyttää mitä haluaa, ja muut sitten muuttavat jos haluavat. --Ulrika 22. helmikuuta 2007 kello 11.05 (UTC)
Omasta mielestäni esim "Toisinaan henkilön tajunnantaso voi laskea. Henkilön tilaa arvioitaessa" ja "Vakavaa keuhkokuumetta sairastavalla henkilöllä saattaa ilmetä hengitysvajausta" kuulostavat oudoilta. Kyllä potilas on yleiskieltä (ei siis lääkärislangia) ja yleiskielisempää on sanoa " Toisinaan potilaan tajunnantaso voi laskea. Potilaan tilaa arvioitaessa" ja "Vakavaa keuhkokuumetta sairastavalla potilaalla saattaa ilmetä hengitysvajausta" Kaikki en.wikin tyyliohjeet eivät varmastikaan sovi 1:1 fi.wikiin. Muutin henkilöt potilaiksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta --Teveten 23. helmikuuta 2007 kello 20.48 (UTC)

Luettu, ja kieli on melko OK, ellei suuria muutoksia tule. Viitteissä on vielä korjaamista: julkaisujen nimet olisi hyvä kirjoittaa auki. Tieteellisissä artikkeleissa voidaan kirjoittaa New Engl J Med, mutta Wikipediassa New England Journal of Medicine. Koska en tunne varsinkaan saksankielisten julkaisujen nimiä, pyytäisin Hehkuviiniä kirjoittamaan vielä ne. Ai niin, myös ne kirjoittajien nimet vielä kuntoon. Virtanen P > Virtanen, P. on normaali käytäntö, jota Wikipediassakin noudatetaan. --Ulrika 23. helmikuuta 2007 kello 05.45 (UTC)

Korjasin em. Potilas-sana on ok, vaikka joissain yhteyksissä henkilö on mielestäni kuitenkin korrektimpi. Onko artikkelissa vielä suurempaa korjattavaa? Jos ei, siirtelen sen tästä muutaman päivän kuluttua ss-äänestykseen. --Hehkuviini 23. helmikuuta 2007 kello 22.17 (UTC)

Ajattelin vielä tuota itse keuhkokuume-nimeä. Onko se Lönnrotin sanastoa vai vanhempaa perua? Tämä olis hyvä olla artikkelissa. --Höyhens 24. helmikuuta 2007 kello 11.06 (UTC)

Sitten mietin tota positiivista ylipainehengitystä. Siihen sinänsä on ymmärrettävästi vihjattu mutta olisko se pienen sivuartikkelin väärti? Nimitys ei-invasiivinen tossa yhteydessä on tietenkin ok, mutta maallikolle täysin käsittämätön. Ja "ei-invasiivinen hengitys" on semmoinen sanayhdistelmä, että jotain sais senkin suhteen miettiä. Wikitin tätä myös hieman ja sieltä tuli jonkin verran punaista, mutta yritän itse vaikka jonkin niistä sinistää. --Höyhens 24. helmikuuta 2007 kello 11.06 (UTC)

Keuhkokuume-sana on Lönnrotin kehittämä, tosin lähteeksi löysin vain nettisivun [1], mutta riittänee. En löytänyt noninvasiiviselle ventilaatiolle kirjallisuudesta muuta termiä, joten tein siitä pienen sivuartikkelin. Ajattelin kirjoittaa positiivisesta ylipainehengityksestä jonkun jutun ja laittaa redirectit CPAP- ja BIPAP-termeistä, kuten on en-wikissäkin tehty [2]. --Hehkuviini 27. helmikuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

Artikkeli näyttäisi olevan valmis äänestykseen, hienoa työtä. Jos myöhemmin vielä tekee mieli laajentaa, niin epidemiologiasta voisi kirjoittaa tarkemmin: historia Suomessa ja länsimaissa, nykytilanne maanosittain ja yksityiskohtaisemmin kehitysmaista (yleisyyskartat olis kivoja). --jkv 28. helmikuuta 2007 kello 13.21 (UTC)

HorkkaMuokkaa

Virkkeen "Kuume on bakteeriperäisissä keuhkokuumeissa yleensä korkeahko (yli 38,5 °C), ja siihen voi liittyä horkka" viimeisen sanan linkki johtaa malariasivulle. Kysymys lienee vilunväristyksistä (jotka tulivat tutuiksi kun podin umpilisäkkeen tulehduksen aiheuttamaa kunnon kuumetta enkä heti päässyt leikkaussaliin asti)? Omin päin en kuitenkaan uskalla muuttaa vvirkettä. Harjasusi (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 02.29 (EET)

Korjasin. -Uusimies (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 19.09 (EET)

Kuolinsyy keuhkokuumeessa selkeäksiMuokkaa

Englanninkielisessä versiossa (ja samoin tässä suomalaisessa) versiossa on yksi vakava puute: kummassakaan ei selkeästi tuoda esille sitä, mihin potilas kuolee keuhkokuumeessa eli/tai mikä prosessi keuhkokuumeessa tappaa. Teksti vihjaa ohimennen kuin asian tarkoituksellisesti kiertäen ohittaen, että kaasujenvaihto alveoleissa estyy (= potilas tukehtuu omin nesteisiinsä?) Vai onko kuolinsyitä muitakin? Vai eikö kuolinsyytä keuhkokuumessa saa ilmaista selkokielellä maallikoille?

84.253.216.8 3. elokuuta 2019 kello 12.54 (EEST)

Palaa sivulle ”Keuhkokuume”.